Hintainformaatio
Hintainformaatio viittaa taloustieteessä siihen, miten hintatarjoukset kertovat siitä, miten paljon jotakin resurssia tarvitaan, ja hintapyynnöt siitä, miten korkeita sen tuotantokustannukset tai vaihtoehtoiskustannukset ovat.
Tämä ohjaa resurssit (työn, pääoman, hyödykkeet, maan) siihen käyttöön, missä siitä on eniten hyötyä, ja ohjaa tuotannon kuluttamaan vain resursseja, joiden hinnat eli tuotanto- tai vaihtoehtoiskustannukset ovat mahdollisimman alhaiset.
Markkinahinnat kertovat mahdollisimman objektiivisesti, miten arvokkaita jonkin resurssin eri käyttötavat ovat. Korkeimman tarjouksen resurssista pystyy tyypillisesti antamaan se, jolla on tuottavinta käyttöä resurssille. [1]
Reaktiot šokkeihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jonkin tuotteen tarpeen (kysynnän) lisääntyessä sitä ei tahdo riittää kaikille. Tuottajat näkevät tilaisuuden nostaa hintoja. Tämä karkottaa ne ostajat, jotka ovat valmiit maksamaan vähiten. Tuotteet päättyvät niitä eniten tarvitseville ja toisaalta tuottajille tulee kannustin tuottaa enemmän, uusillekin yrittäjille tulee kannustin alkaa tuottaa kyseistä tuotetta.
Vastaavalla tavalla hintamekanismi reagoi siihen, kun jonkin tuotteen kysyntä tai tarjonta laskee, tarjonta kasvaa tms. Hintainformaatio kertoo, miten kipeästi mitäkin tuotetta milloinkin tarvitaan ja miten kallista sitä on tuottaa tai myydä. Hinnat eivät yleensä kuitenkaan ole täydellisiä.
Esimerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esimerkiksi maatilkulla voi toimia kurpitsanviljely, ravintola tai lääkärin vastaanotto, ja hinnat - näiden eri tahojen tarjoamat ostohinnat tai vuokrat - ovat informaatiota siitä, miten arvokkaita nämä eri käyttötavat ovat. Näin maatilkku voidaan myydä tai vuokrata käyttöön, joka siinä kohdassa on mahdollisimman hyödyllistä, hyväksymällä korkein tarjous, ellei omistajalla itsellään ole vielä arvokkaampaa käyttöä maatilkulle. [1]
Vaikka lääkäri voittaisi kilvan, joskus myöhemmin lääketieteen kehitys voisi tehdä hänen palvelunsa vähemmän tarpeellisiksi tai kurpitsan kysyntä voisi lisääntyä, jolloin kurpitsanviljelijän kannattaisi ostaa maatilkku lääkäriltä. [1]
Valtion rooli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joissain tapauksissa ulkoisvaikutuksilla voidaan perustella sitä, että valtio vaikuttaa hintoihin tukemalla tai haittaverottamalla. Varsinainen hintasääntely on kuitenkin silloinkin kyseenalaista, vääristää hintainformaatiota ja ehkä vain peittää todellisia ongelmia, jotka ovat kysynnässä ja tarjonnassa. [1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Information and Prices, The Concise Encyclopedia of Economics, luettu 25.3.2012