Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1953

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut käytiin vuonna 1953 ilman uusia miesvoittajia, mutta naisten sarjassa Mirja Hietamies saavutti ensimmäisen SM-kultansa.[1]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet 15 kilometriä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Aika
1 Heikki Hasu Myllykosken Kilpa-Veikot 51.09
2 Veikko Räsänen Puijon Hiihtäjät 51.49
3 Manne Hyrkkänen Savitaipaleen Urheilijat 52.18
4 Arvo Viitanen Evon Metsäpojat 52.22
5 Matti Lankinen Kainun Ärjy 52.24
6 Toimi Alatalo Savitaipaleen Urheilijat 52.38

Perjantaina 20. helmikuuta kisattiin Joensuun SM-kisojen avauspäivänä miesten 15 kilometriä. Yhdistetyn kilpailijana myös tunnettu Heikki Hasu otti kisan puolimatkassa 12 sekunnin johdon ennen Veikko Räsästä. Seuraavina olivat Hyrkkänen, Alatalo, Lappeenrannan Aarne Hiiva, Jämsänkosken Pauli Huhtala ja Lankinen. Maalissa Hasu otti selvän 40 sekunnin voiton ennen Räsästä. Lopputuloksissa nousua teki Arvo Viitanen nousten 4:ksi.[2]

Miehet 50 kilometriä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Aika
1 Viljo Vellonen Savonlinnan Hiihtoseura 3.12.48
2 Veikko Hakulinen Valkeakosken Haka 3.14.15
3 Kalevi Mononen Savonrannan Urheilijat 3.14.24
4 Eero Kolehmainen Anttolan Urheilijat 3.14.28
5 Pekka Kuvaja Jämsänkosken Ilves 3.15.28
6 Leo Backman IK Örnen 3.15.28

Lauantaiaamuna 21. helmikuuta oli kilpailupaikalla Joensuussa pakkasta 31 astetta, mutta ilma lauhtui lähtöhetkeen mennessä. Hakulinen johti kisaa puolimatkassa lähes minuutilla ennen Kolehmaista ja edelleen puolitoista minuuttia ennen Savonrannan Juho Suomalaista. Seuraavina olivat Vellonen, Kainuun Pentti Taskinen ja Kuvaja. Hakulinen johti Velloseen nähden yli kaksi minuuttia 37,5 km:n kohdalla. Vellosen voitto oli radioselostaja Pekka Tiilikaisellekin yllätys, sillä hän oli ehtinyt kuuluttaa Hakulisen jo mestariksi ennen Vellosen maaliintuloa.[3]

Miehet 3 × 10 kilometriä, viesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Joukkue Kilpailijat Aika
1 Jämsänkosken Ilves Pauli Huhtala
Reino Korhonen
Veini Kontinen
1.49.24
2 Savitaipaleen Urheilijat Väinö Karkia
Toimi Alatalo
Manne Hyrkkänen
1.49.54
3 Kainuun Ärjy Toivo Kärnä
Eero Naapuri
Matti Lankinen
1.51.35

Miesten viesti käytiin Joensuussa 22. helmikuuta. Mukana oli 23 joukkuetta. Ensimmäisellä osuudella Jämsänkosken Pauli Huhtala lähes minuutin johdon ennen Kainuun Kärnää, Lahden Eino Suomalaista, Savitaipaleen Juho Suomalaista ja Väinö Karkiaa. Toisella osuudella Jämsänkosken Korhonen säilytti johtoaseman ja Kainuun Naapurin sauvoessa toisena vaihtoon. Osuuden parhaan yksityisajan sai Savitaipaleen Alatalo. Erot maalissa 3. osuuden jälkeen olivat selviä. Jämsänkosken, Savitaipaleen ja Kainuun jälkeen maaliin tulivat Valkeakosken Haka, Kiuruveden Jänne ja Lappeen Riento, jonka viimeisen osuuden Martti Lautala sauvoi parhaan osuusajan.[4]

Naiset 10 kilometriä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Aika
1 Mirja Hietamies Lemin Eskot 43.17
2 Siiri Rantanen Lahden Hiihtoseura 44.34
3 Sirkka Polkunen Vihtavuoren Pamaus 45.04
4 Maire Hahl Sysmän Sisu 45.20
5 Hilja Pakarinen Savonrannan Urheilijat 46.21
6 Pirkko Korkee Virtain Urheilijat 46.26

Kilpailut käytiin Joensuussa 21. helmikuuta. Naisten 10 km:n kisassa saatiin väliajat 5 km:n kohdalla. Siellä kärjen järjestys oli Mirja Hietamies 25.08, Siiri Rantanen 25.35, Sirkka Polkunen 26.02, Maire Hahl 26.15 ja Hilja Pakarinen 26.32. Loppumatkalla Hietamies lisäsi etumatkaansa "Äitee"-Rantaseen. [1] [5]

Naiset 3 × 5 kilometriä, viesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Joukkue Kilpailijat Aika
1 Ylämaan Pyrkijät Liisa Rumpu
Helvi Rumpu
Sanna Kiero
1.00.49
2 Lahden Hiihtoseura Kaarina Manninen
Leila Mäkelä
Siiri Rantanen
1.01.56
3 Sysmän Sisu Liisa Lehto
Saara Saarinen
Maire Hahl
1.02.34

Naisten viesti käytiin Joensuussa 22. helmikuuta. Kisaan lähti 12 joukkuetta. Kisaan suosikkina lähtenyt edellisen vuoden mestari Lahden Hiihtoseura sai todeta tasaisen Ylämaan Pyrkijöiden naistrion paremmakseen. Ylämaan ryhmä johti kisaa alusta loppuun. Ylämaan Liisa Rumpu toi joukkueensa ennen Lahden Mannista vaihtoon. Helvi Rumpu jatkoi johdossa Ylämaan viestiä ollen kuten siskonsa Liisa osuutensa nopein. Lahden Leila Mäkelä sai päästää toisella osuudella Miehikkälän Vilkkaan Eila Lapin, Sysmän Sisun Saara Saarisen ja Valkealan Roiman Aini Pokin ohitseen. Kolmannella osuudella Sanna Kiero toi Ylämaan voitokkaana maalin ennen Lahden asemia nostanutta Siiri Rantasta. Sysmän Maire Hahl nosti seuransa pronssille. Seuraaville sijoille Sysmän Sisun jälkeen maaliin tulivat Miehikkälän Vilkas, Valkealan Roima ja Virtain Urheilijat. Pienoisena yllätyksenä pidettiin nimekkään Vihtavuoren Pamauksen jäämistä 7:ksi.

Mäkihyppy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Pisteet Hyppyjen pituudet
1 Matti Pietikäinen Puijon Mäki-Seura 225,0 53,0 - 548,5
2 Esko Mömmö Ounasvaaran Hiihtoseura 221,4 53,0 - 54,0
3 Matti Kaakkolahti Jyväskylän Hiihtoseura 213,6 51,5 - 52,0
4 Veikko Heinonen Lahden Hiihtoseura 219,5 48,5 - 49,0
5 Unto Oksanen Kouvolan Hiihtoseura 210,6 51,5 - 51,5
6 Esko Tinnilä Lahden Hiihtoseura 209,1

Kilpailut käytiin Joensuussa viimeisenä kilpailupäivänä 22. helmikuuta Höytiäisen hiihtomontussa 66 kilpailijan voimin yli 6 000 katselijan läsnäollessa. Kisaa johti jo ensimmäisen kierroksen jälkeen Puijon Matti Pietikäinen. Tunnetuja hyppynsä kaatuneita olivat Lahden Pentti Uotinen ja Kouvolan Lasse Johansson.[6]

Yhdistetty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Pisteet Hiihto ja mäenlasku
1 Heikki Hasu Myllykosken Kilpa-Veikot 447,3 240,0 + 207,3
2 Paavo Korhonen Joutsenon Kullervo 420,8 225,3 + 215,5
3 Aulis Sipponen Jämsänkosken Ilves 419,2 220,7 + 198,5
4 Eeti Nieminen Nokian Urheilijat 415,2 209,2 + 206,0
5 Eero Kemppainen Ounasvaaran Hiihtoseura 407,3
6 Urho Rautiainen Kouvolan Hiihtoseura 403,1 223,9 + 179,2

Yhdistetyn mäenlaskun alkaessa oli samallamiesten 15 km:n hihtokisan voittaja Heikki Hasu ottanut selvän johdon eli 3,5 minuutin erolla toiseksi tulleeseen yhdistetyn hiihtäjään Paavo Korhoseen eli pisteissä yli 15. Seuraavina Hasun ja Korhosen jälkeen hiihto-osuudella olivat Uuno Rautiainen, Utin Pentti Napari, Aulis Sipponen ja Valkeakosken Erkki Lyijynen. Mäkiosuudella hyvät hiihtäjät Hasu ja Korhonen pitivät kärkipaikat. Parhaina nousijoina mäkiosuudella olivat Eeti Nieminen ja Ounasvaaran E.Kemppainen.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eljanko, Harri & Kirjavainen, Jussi: Suomen hiihdon historia 1886–1968. WSOY, 1969.
  • Jussila, Pentti: Suomen Hiihto. Otava, 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Eljanko & Kirjavainen, 1969, s. 233
  2. Vain Heikki Hasu kesti uusien miesten rynnistyksen. Helsingin Sanomat, 21.2.1953, s. 8.
  3. SM-hiihtojen tuloksia. Helsingin Sanomat, 22.2.1953, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.4.2024.
  4. Huhtala, Korhonen ja Kontinen veivät Jämsänkosken mestaruuteen. Helsingin Sanomat, 23.2.1953, s. 6. HS Aikakone (tilaajille). Viitattu 1.4.2024.
  5. SM-hiihtojen tuloksia. Helsingin Sanomat, 22.2.1953, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.4.2024.
  6. Lahden mäkihegemonia meni. Helsingin Sanomat, 21.2.1955, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.4.2024.
  7. SM-hiihtojen tuloksia. Helsingin Sanomat, 22.2.1953, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.4.2024.