Henri Büsser

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Henri Büsser

Paul-Henri Büsser (16. tammikuuta 1872 Toulouse30. joulukuuta 1973 Pariisi) oli ranskalainen säveltäjä, kapellimestari ja sovittaja.[1]

Büsser aloitti opintonsa École Niedermeyerissä ja jatkoi niitä vuodesta 1889 Pariisin konservatoriossa. Häntä opettivat Ernest Guiraud, Charles Gounod, César Franck ja Jules Massenet. Gounod'n tukemana Büsser sai Saint-Cloudissa vuonna 1892 urkurinpaikan, jossa työskenteli vuoteen 1921. Vuonna 1893 Büsser pääsi toiselle sijalle Prix de Rome -valinnoissa kantaatilla Antigone. Pian tämän jälkeen hän pääsi Opéra-Comiquen kuoronjohtajaksi, jona toimi esimerkiksi Pelléas et Mélisanden ensimmäisen esityskauden (1902) tuotannoissa. Teoksen säveltäjä Claude Debussy ystävystyi pian Büsserin kanssa, ja Debussyn varhaistuotantoon kuuluva Petite Suite on esitetty usein Büsserin orkestroimana versiona.[1]

Vuonna 1905 Büsser pääsi pääkapellimestariksi Pariisin oopperaan, jona toimi, kunnes joutui eroamaan poliittisista syistä vuonna 1939. Kahden kauden ajan hän toimi tämän jälkeen Opéra-Comiquen musiikillisena johtajana, jonka tehtäviä jatkoi taas toisen maailmansodan päätyttyä vuoteen 1951 saakka. Büsser opetti Pariisin konservatoriossa vuodesta 1904 ja toimi siellä professorina vuosina 1931–1948. Hän meni vuonna 1958 naimisiin sopraano Yvonne Gallin kanssa.[1] Büsser sai Kunnialegioonan suurupseerin arvon vuonna 1962.[2] Hän oli lisäksi Ranskan akatemian jäsen vuodesta 1938.[3]

Büsser teki suuren määrän sovituksia muiden säveltäjien teoksista. Hän on pysynyt tunnetuimpana Ranskassa, mutta jotkin hänen teoksistaan (esimerkiksi Le messe de Domrèmy á la gloire de Ste Jeanne d'Arc neljälle trumpetille, kuoroille ja uruille, 1949) ovat saaneet kansainvälistäkin huomiota osakseen. Büsser viimeisteli Georges Bizet'n keskeneräisen Ivan IV -oopperan.[1]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]