Heimo Anttiroiko
Heimo Matias Anttiroiko (1927 Himanka – 2008[1]) oli suomalainen lauluntekijä ja kuoronjohtaja. Hän toimi muun muassa Kokkolan ja Himangan Työväen Laulajien kuoronjohtajana sekä soitti itse eri työväen- ja tanssiorkestereissa 1940-luvulta lähtien.[2] Parhaiten Anttiroiko tunnetaan lukuisten työväenlaulujen säveltäjänä, sanoittajana ja kääntäjänä. Hän on säveltänyt myös Einari Vuorelan ja Eino Leinon runoja.[3]
Anttiroikon tuotanto käsittää satoja kappaleita, joista Teostossa on yli 170. Tunnetuin hänen käännöksistään on toisen maailmansodan aikaisen Puolan vastarintaliikkeen laulu Partisaanivalssi,[3] jonka on levyttänyt muun muassa KOM-teatteri. Vuonna 1978 Love Records julkaisi albumin Heimo Anttiroiko - työväenlaulun veteraani, jossa hänen kappaleitaan tulkitsevat useat eri kuorot, sekä artistit kuten Sinikka Sokka.[4] 1970-luvulla Anttiroiko oli myös ohjaajana Kulttuuritalolla toimineiden SDNL:n laulu- ja teatteriryhmien parissa.[5]
Hänen käännöskappaleensa Buchenwaldin hälytys on mukana vuonna 2006 valmistuneessa dokumenttielokuvassa Kenen joukoissa seisot, joka käsittelee 1970-luvun poliittista laululiikettä. Samana vuonna ilmestyi Anttiroikon lauluja sisältävä kirja Tiellä ja muita Heimo Anttiroikon lyyrisiä lauluja.[1]
Anttiroiko lukeutui vähemmistökommunisteihin ja oli SKDL:n hajoamisen jälkeen mukana Devan toiminnassa.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kansalliskirjasto Finna (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 14.3.2014.
- ↑ Keikalla – Keskipohjalaisia yhtyeitä ja artisteja (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 14.3.2014.
- ↑ a b VEU toimii Himangalla – Anttiroikot aatteen, sivistyksen ja isämaan asialla Vaihtoehto EU:lle 3/2006, s. 6. Viitattu 14.3.2014.
- ↑ Suomen äänitearkisto (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 14.3.2014.
- ↑ Joitakin tapahtumia metallin kommunistien toiminnassa vuosikymmenien varrelta (Arkistoitu – Internet Archive) Metallin kommunistit. Viitattu 14.3.2014.
- ↑ Kenttäväki Aaltoa päin nyrkein ja tuutulautuin. Helsingin Sanomat, 24.4.1986, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 8.6.2020.
|