Ebrahim Raisi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ebrahim Raisi
Ebrahim Raisi vuonna 2024.
Ebrahim Raisi vuonna 2024.
Iranin presidentti
4. elokuuta 2021 – 19. toukokuuta 2024
Edeltäjä Hasan Ruhani
Seuraaja Muhammad Mukhbar (vt.)
Iranin korkeimman oikeuden puheenjohtaja
7. maaliskuuta 2019 – 2021
Edeltäjä Sadeq Larijani
Iranin valtakunnansyyttäjä
23. elokuuta 2014 – 1. huhtikuuta 2016
Edeltäjä Gholam-Hossein Mohseni-Eje'i
Seuraaja Mohammad Jafar Montazeri
Iranin korkeimman oikeuden varapuheenjohtaja
27. heinäkuuta 2004 – 23. elokuuta 2014
Edeltäjä Mohammad-Hadi Marvi
Seuraaja Gholam-Hossein Mohseni-Eje'i
Henkilötiedot
Syntynyt14. joulukuuta 1960
Mašhad, Iran
Kuollut19. toukokuuta 2024 (63 vuotta)
Varzaqan, Iran
ArvonimiSayyid
Tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
raisi.ir

Ebrahim Raisolsadati (pers. ‏ابراهیم رئیس‌الساداتی‎, Ebrāhim Ra’isolsādāti; 14. joulukuuta 196019. toukokuuta 2024) eli Ebrahim Raisi (pers. ‏ابراهیم رئیسی‎, Ebrāhim Ra’isi) oli iranilainen faqih (šarian asiantuntija) ja konservatiivipoliitikko, joka toimi Iranin presidenttinä vuosina 2021–2024. Sitä ennen hän toimi vuodesta 2019 alkaen maansa korkeimman oikeuden puheenjohtajana sekä vaikutusvaltaisen uskonnollisen säätiön Astan Quds Razavin johtajana. Raisi oli ehdolla jo vuoden 2017 presidentinvaaleissa, joissa hän jäi toiselle sijalle hävittyään Hasan Ruhanille.

Raisi kuoli helikopterionnettomuudessa 19. toukokuuta 2024.[1]

Tausta ja yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisi syntyi 14. joulukuuta 1960 islamilaisen papin poikana Mašhadissa.[2] Hän menetti isänsä ollessaan viisivuotias, jonka jälkeen hän matkusti Qomiin opiskelemaan uskontoa.[3]

Ura faqihina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iranin vallankumouksen jälkeen vuonna 1979 Raisi valittiin 70 lahjakkaan opiskelijan joukosta erikoiskoulutettavaksi tärkeisiin lakivirkoihin. 20-vuotiaana hän oli Karajin apulaissyyttäjä.[2] Vuonna 1985 hänet nimitettiin Teheranin apulaissyyttäjäksi.[4] Virassa toimiessaan hän vastasi myös tuhansien poliittisten vankien teloituksista vuonna 1988.[3]

Ali Khamenein nousun myötä Raisi yleni Teheranin yleiseksi syyttäjäksi vuonna 1989. Viisi vuotta myöhemmin hän sai johtaakseen korruptionvastaisen valtiollisen toimielimen.[2] Vuonna 2004 hänestä tuli Iranin korkeimman oikeuden varapuheenjohtaja, jollaisena hän toimi kymmenen vuotta, kunnes siirtyi valtakunnansyyttäjäksi.[4] Vuonna 2016 hän siirtyi Astan Quds Razavin johtajaksi ja asiantuntijaneuvoston jäseneksi toiselle kaudelleen.[2]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisi asettui vuonna 2017 ehdolle presidentinvaaleissa. Hän lupasi vaalikampanjassaan luoda miljoonia työpaikkoja, vähentää korruptiota sekä avustaa köyhiä. Hän myös halusi ajaa toiselle kaudelle pyrkinyttä presidentti Hasan Ruhania nationalistisempaa ja konservatiivisempaa linjaa.[5] Varakkaan Astan Quds Razavi -säätiön johtajana hänen kampanjansa rahoitus järjestyi helposti. Kyseinen säätiö omistaa Iranissa pankkeja, tehtaita, yrityksiä ja vastaa shiialaisten pyhän paikan Imaami Rezan pyhäkön suojelusta.[6] Raisi hävisi vaalit, minkä osasyynä pidetään vuonna 2016 julkisuuteen noussutta nauhoitetta, joka käsitteli vuoden 1988 teloituksia.[3] Vaalien jälkeen Raisi syytti Ruhania vaalivilpistä ja valtionmedian käyttämisestä osana vaalikampanjaa. Hän syytti myös sisäministeriötä, joka hänen mukaansa ei tuonut tarpeeksi äänestyslappuja alueille joilla hänellä oli suurempi kannatus. Valvojien neuvosto otti tapaukseen kantaa ilmoittamalla vaalien olleen rehelliset.[7]

Vuonna 2019 hänet nimitettiin Iranin korkeimman oikeuden puheenjohtajaksi.[8] Myöhemmin hänet nimitettiin asiantuntijaneuvoston varajohtajaksi.[3]

Iranin presidenttinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2021 presidentinvaaleissa Raisi valittiin Iranin presidentiksi. Vaalien tulos oli monen mukaan ennalta tiedossa, koska vastaehdokkaiksi hyväksyttiin melko tuntemattomia ja edellisissä vaaleissa heikolla menestyksellä kampanjoineita ehdokkaita. Tunnettuja mahdollisia vastaehdokkaita kuten Mahmud Ahmadinežadia ja Ali Larijania ei hyväksytty ehdokkaiksi.[9][10]

Raisi astui virkaansa elokuussa 2021. Maata vaivasi talouskriisi, jota pahensivat Yhdysvaltojen pakotteet ja koronaviruspandemia.[11]

Näennäistieteellisen ajattelun suosio kasvoi Iranin johdon piirissä Raisin presidenttiyden aikana. Valtion varoja on käytetty aatteellisesti motivoituneihin projekteihin, joilla ei ole tieteellistä totuuspohjaa. Eräässä tapaamisessa vuonna 2023 Raisille esimerkiksi väitettiin, että Python-ohjelmointikielellä voi ennustaa tulevaisuutta.[12]

Potentiaalinen hengellisen johtajan seuraaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisista povattiin Iranin hengellisen johtajan Ali Khamenein seuraajaa.[13][14] Vuonna 2019 Al Jazeeralle työskentelevä Saeid Golkar arvioi, että Raisi on kaikkein todennäköisin Khamenein seuraaja.[15] Toinen mahdollinen Ali Khamenein seuraaja on hänen poikansa Mojtaba.[16]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raisi kuoli 19. toukokuuta 2024 tapahtuneessa helikopterionnettomuudessa. Häntä kuljettanut amerikkalaisvalmisteinen Bell 212 helikopteri syöksyi maahan Itä-Azerbaidžanin maakunnassa. Samassa turmassa kuoli myös Iranin ulkoministeri Hossein Amir-Abdollahian ja ainakin kuusi muuta kopterissa ollutta henkilöä. Helikopteri oli ylittämässä vuoristoista aluetta kovassa sumussa, ja maahansyöksyn jälkeen se tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa.[17][18][19][20] Raisi oli toinen Iranin presidentti, joka kuoli virassa. Iranin 2. presidentti Mohammad-Ali Rajai kuoli pommi-iskussa vuonna 1981[21].

Raisin tilalle virkaa tekeväksi presidentiksi nousi Muhammad Mukhbar, ja maassa tulee lain mukaan järjestää uudet presidentinvaalit 50 päivän kuluessa. Raisin ensimmäinen kausi presidenttinä olisi päättynyt vuonna 2025.[22]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Iran | Iranin valtiollinen media: Presidentti kuollut helikopteriturmassa Helsingin Sanomat. Viitattu 20.5.2024.
  2. a b c d What you need to know about presidential candidate Ebrahim Raisi irdiplomacy.ir. 16.4.2017. Viitattu 11.1.2020.
  3. a b c d Sharafedin, Bozorgmehr: Hardline Iranian cleric consolidates leadership position Reuters. 12.3.2019. Viitattu 11.1.2020.
  4. a b Golkar, Saeid: Ebrahim Raisi: The cleric who could end Iranian hopes for change Al-Jazeera. 5.1.2019. Viitattu 11.1.2020.
  5. Zidan, Aishi: Mitä Iranin presidentinvaalit tarkoittavat Suomelle ja neljä muuta kysymystä Iranin vaaleista? Yle uutiset. 19.5.2017. Viitattu 11.1.2020.
  6. von Heim, Shabnam: Iran: Who are the presidential candidates? DW.com. 23.4.2017. Viitattu 11.1.2020.
  7. Rouhani's election declared fair TRT World. 30.5.2017. Viitattu 11.01.2020.
  8. Cleric linked to mass executions appointed head of Iran’s judiciary Guardian. 7.3.2019. Viitattu 11.1.2020.
  9. Uosukainen, Saana: Ennakkosuosikki Raisi julistettu Iranin presidentinvaalien voittajaksi – Iranin ulkoministeri: "Hän on kaikkien presidentti" Yle uutiset. 19.6.2021. Viitattu 22.6.2021.
  10. Rostamkhani, Kaveh: Iranin presidentiksi on pedattu jo ennen äänestystä Ebrahim Raisi, joka tuli tunnetuksi poliittisten oikeudenkäyntien syyttäjänä – näin iranilaiset itse kommentoivat tilannetta Helsingin Sanomat. 18.6.2021. Viitattu 22.6.2021.
  11. Iranin uusi ääri­konservatiivinen presidentti Ebrahim Raisi astuu virkaansa vaikeassa talous­tilanteessa STT / Helsingin Sanomat. 4.8.2021. Viitattu 4.8.2021.
  12. Sinaiee, Maryam: ‘Python-Gate’: Raisi Administration’s New Embarrassment Iran International. 14.4.2023. Viitattu 20.5.2024.
  13. Vatanka, Alex: The Supreme Leader's Apprentice Is Running for President Foreign Policy. 22.5.2024. Viitattu 20.5.2024. (englanniksi)
  14. Ebrahim Raisi: the Iranian cleric emerging as a frontrunner for supreme leader The Guardian. 9.1.2017. Viitattu 20.5.2024. (englanniksi)
  15. Golkar, Saeid: Ebrahim Raisi: The cleric who could end Iranian hopes for change Al Jazeera. 5.1.2029. Viitattu 20.5.2024. (englanniksi)
  16. Who Will Lead Iran After President Raisi’s Death? TIME. 20.5.2024. Viitattu 20.5.2024. (englanniksi)
  17. Helicopter carrying Iran's hard-line president apparently crashes in foggy, mountainous region AP News. 19.5.2024. Viitattu 19.5.2024. (englanniksi)
  18. Iranin presidentin helikopterisaattue onnettomuudessa – Helikopteri syöksyi maahan vuoristossa, sanoo virkamies Reutersille Yle Uutiset. 19.5.2024. Viitattu 20.5.2024.
  19. Hanna Freyborg ym: Iranin valtiollinen media: Presidentti kuollut helikopteri­turmassa HS.fi. 20.5.2024. Viitattu 20.5.2024.
  20. Kajander, Riikka et al.: Iranin presidentti ja ulkoministeri kuolivat helikopterin maahansyöksyssä – onnettomuuspaikalta kannettiin pois uhreja 20.5.2024. Yle. Viitattu 20.5.2024.
  21. Iran's president, foreign minister and others found dead at helicopter crash site AP News. 20.5.2024. Viitattu 20.5.2024. (englanniksi)
  22. Hän seuraa Raisia Iranin presidenttinä Iltalehti. 20.5.2024. Viitattu 20.5.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]