Dion Phaneuf

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dion Phaneuf
Henkilötiedot
Syntynyt10. huhtikuuta 1985 (ikä 39)
Edmonton, Alberta, Kanada
Kansalaisuus  Kanada
Jääkiekkoilija
Lempinimi D, Neuf, Neufy[1]
Pelipaikka puolustaja
Maila vasen
Pituus 193 cm
Paino 102 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 2005–2019
Aik. seurat Calgary Flames
Toronto Maple Leafs
Ottawa Senators
Los Angeles Kings
NHL-varaus 9. varaus, 2003
Calgary Flames

Dion Phaneuf (s. 10. huhtikuuta 1985 Edmonton, Alberta, Kanada) on kanadalainen entinen jääkiekkoilija sekä arvokisamitalisti. Hän edusti viimeisenä NHL-joukkue Los Angeles Kingsiä. Phaneuf on pelipaikaltaan puolustaja.[2][3]

Calgary Flames varasi Phaneufin NHL:ään vuoden 2003 varaustilaisuuden ensimmäisellä kierroksella varausnumerolla 9, ja Phaneuf teki NHL-debyyttinsä kaudella 2005–2006 jonka jälkeen on yhtäjaksoisesti pelannut NHL:ssä. Tammikuussa 2010 hän siirtyi Toronto Maple Leafsiin, jonka kapteenina hän toimi kaudesta 2010–2011. Ottawa Senatorsiin hän siirtyi helmikuussa 2016.[2][3][4]

Phaneuf on edustanut Kanadan jääkiekkomaajoukkuetta kolmissa MM-kilpailuissa ja on ollut voittamassa MM-kultaa kerran. Nuorten maajoukkueessa Phaneuf oli voittamassa MM-kultaa ja -hopeaa.[5]

Juniorivuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Red Deer Rebels varasi Phaneufin vuoden 2000 WHL:n Bantam Draftin kolmannella kierroksella. Hän liittyi Rebelsiin vuotta myöhemmin kaudelle 2001–2002 ja teki 67 ottelussa 17 tehopistettä.[5] Pudotuspeleissä Rebels eteni aina loppuotteluun, mutta koki tappion Kootenay Icelle.[6] Kaudella 2002–2003 Phaneuf paranteli otteitaan ja teki runkosarjassa 16 maalia ja yhteensä 30 tehopistettä. Rebels eteni toistamiseen finaaliin, mutta se hävisi tällä kertaa Kelowna Rocketsille.[7] Phaneuf alkoi kuitenkin herättää kiinnostusta NHL:n pelaajatarkkailijoissa, ja häntä verrattiin esimerkiksi Stanley Cup -voittaja ja Hall of Fame -pelaaja Scott Stevensiin.[8] Calgary Flames varasi hänet ensimmäisen kierroksen yhdeksännellä varausnumerolla vuoden 2003 NHL:n varaustilaisuudessa.[5]

Phaneuf kehittyi varauksensa jälkeen yhdeksi junioriliigojen lupaavimmista puolustajista, ja kaudella 2003–2004 hän teki 43 tehopistettä 62 ottelussa voittaen WHL:n parhaalle puolustajalle annettavan Bill Hunter Memorial Trophyn ja tullen valituksi sekä WHL:n itäisen konferenssin että Canadian Hockey Leaguen ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[2][9] Häntä pidettiin vahvasti ehdokkaana NHL-pelaajaksi jo seuraavaa kautta varten, mutta NHL:n työsulku peruutti koko kauden ja Phaneuf jäi vielä vuodeksi WHL:ään.[10] Kausi oli Phaneufille menestyksekäs, sillä hän uusi edellisen kautensa saavutukset, muun muassa valinnan WHL:n parhaaksi puolustajaksi.[2][11]

Calgary Flames

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Phaneuf siirtyi Flamesin organisaatioon kaudelle 2005–2006 kirjoitettuaan uransa ensimmäisen ammattilaissopimuksen Flamesin kanssa syyskuussa 2004.[12] Hän pelasi uransa ensimmäisen NHL-ottelun 5. lokakuuta 2005 Minnesota Wildia vastaan, ja avasi NHL-uransa pistetilin viisi päivää myöhemmin merkkauttaen tehopisteet 1+1=2 ottelussa Colorado Avalanchea vastaan. Marraskuussa hänet nimettiin NHL:n kuukauden parhaaksi tulokkaaksi johdettuaan NHL:n tulokaspuolustajia kuukauden aikana tehdyissä pisteissä (9) ja voittomaaleissa (2).[13][14] Runkosarjakauden päätyttyä hänet nimettiin Sidney Crosbyn ja Aleksandr Ovetškinin ohella ehdokkaaksi NHL:n parhaalle tulokkaalle annettavaan Calder Memorial Trophyyn, mutta lopulta Ovetškin vei palkinnon nimiinsä.[15] Phaneuf teki kaudella 49 tehopistettä, 20 maalia ja 29 syöttöpistettä, ja hänestä tuli Brian Leetchin ja Barry Beckin jälkeen kolmas vähintään 20 maalia NHL-tulokaskaudellaan tehnyt puolustaja. Samalla hän rikkoi aiemmin Gary Suterin tekemän Flamesin seuraennätyksen eniten maaleja tehneenä tulokaspuolustajana, sillä Suter oli aikanaan tehnyt kaksi maalia Phaneufia vähemmän.[14][16][17]

Phaneuf Calgary Flamesin peliasussa vuonna 2008.

Tammikuussa 2007 Phaneuf valittiin ensimmäistä kertaa NHL:n tähdistöotteluun, jossa hän pelasi läntisen konferenssin joukkueessa.[18] Tähdistöottelun taitokilpailussa hän otti osaa laukomiskilpailuun, mutta hävisi NHL:n kovimman laukojan tittelin Boston Bruinsin Zdeno Cháralle.[19] Varsinaisessa ottelussa hän merkkautti tehopisteet 1+1=2, kun hänen edustamansa lännen joukkue peittosi idän joukkueen.[20][21] Phaneuf teki runkosarjakaudella 2006–2007 yhteensä 50 tehopistettä, 17 maalia ja 33 syöttöpistettä.[5] Helmikuussa 2008, kesken kauden 2007–2008, hän solmi Calgaryn kanssa kuuden vuoden mittaisen ja 39 miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen.[22] Hän teki kaudella NHL-uransa piste-ennätyksen, 60 tehopistettä, tehtyään 17 maalia ja annettuaan 43 maalisyöttöä. Phaneuf valittiin kauden päätteeksi NHL:n ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[9] Hän oli myös ehdolla parhaalle puolustajalle annettavan James Norris Memorial Trophyn saajaksi häviten kuitenkin Detroit Red Wingsin Nicklas Lidströmille.[23][24] Tammikuussa 2008 hän pelasi toista vuotta peräkkäin NHL:n tähdistöottelussa ja äänestettiin ottelun avauskentälliseen.[9][25]

NHL-kausi 2008–2009 oli Phaneufin osalta turhauttava. Hän pelasi pisteiden valossa uransa siihen asti huonoimman kauden tekemällä vain 11 maalia ja 47 tehopistettä runkosarjan 80 ottelussa, ja plus/miinus-tilastossa hän jäi 11 maalia miinuksen puolelle.[9][26] Huonosti sujunut kausi korkeapalkkaiselta pelaajalta sai aikaan huhuja Phaneufin siirrosta.[27] Huolimatta vaikeuksistaan Phaneuf pelasi keskimäärin 26 minuuttia ja 31 sekuntia ottelua kohden, mikä oli neljänneksi eniten koko liigassa.[26] Kaudella hän kärsi myös lonkkavaivoista, eikä pudotuspeleissä osallistunut Chicago Blackhawksia vastaan käydyn ottelusarjan päätösotteluun kylkiluuvamman vuoksi.[28][29]

Toronto Maple Leafs ja Ottawa Senators

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2010, kesken kauden 2009–2010, Phaneuf siirtyi Calgary Flamesistä Toronto Maple Leafsiin pelaajakaupassa, jossa Maple Leafsiin siirtyivät hänen lisäkseen Fredrik Sjöström ja Keith Aulie. Flamesiin siirtyivät Niklas Hagman, Jamal Mayers, Matt Stajan ja Ian White.[9]

Phaneuf teki ensiesiintymisensä Maple Leafsin paidassa 2. helmikuuta, ja sai joukkueestaan eniten peliaikaa. Avausottelussaan Torontossa hän myös tappeli ja tuli valituksi ottelun tähdistöön.[30][31] Neljä päivää myöhemmin hän avasi Toronto-uran pistetilinsä merkkauttamalla syöttöpisteen ottelussa Ottawa Senatorsia vastaan, ja ensimmäisen maalinsa seuran paidassa hän teki New York Rangersin Henrik Lundqvistia vastaan 7. huhtikuuta. Hänellä oli vaikeuksia löytää pelinsä Torontossa, sillä hän pelasi 24 ottelua ilman maalia.[32][33][34] Kesäkuussa 2010, ennen kautta 2010–2011, Phaneuf nimettiin Maple Leafsin kapteeniksi. Toronto oli ollut ilman kapteenia kesästä 2008, jolloin Mats Sundin jätti seuran.[4]

Phaneuf teki Torontossa yksittäisellä kaudella parhaimmillaan 44 tehopistettä (12 maalia ja 32 syöttöpistettä kaudella 2011–2012), mutta ei yltänyt muilla kausilla lähelle parhaiden Calgaryn-vuosiensa tehoja.[5] Hän teki Maple Leafsin kanssa joulukuussa 2013 pitkän, kauteen 2020–2021 kestävän jatkosopimuksen[35], mutta siirtyi jo helmikuussa 2016 Ottawa Senatorsiin osana isoa pelaajakauppaa. Senatorsiin siirtyivät Phaneufin lisäksi hyökkääjät Matt Frattin, Casey Bailey ja Ryan Rupert sekä puolustaja Cody Donaghey. Maple Leafsiin siirtyivät puolustaja Jared Cowen, hyökkääjät Milan Michálek, Colin Greening ja Tobias Lindberg sekä Senatorsin toisen kierroksen varausvuoro NHL:n varaustilaisuudessa 2017.[3]

Kaudella 2017–2018 Phaneuf myytiin Nate Thompson kanssa Los Angeles Kingsiin vaihdossa Marián Gáboríkiin ja Nick Shoreen.[36]

Mitalit
Phaneuf Kanadan jääkiekkomaajoukkueen paidassa vuonna 2009.
Phaneuf Kanadan jääkiekkomaajoukkueen paidassa vuonna 2009.
Maa:  Kanada
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Venäjä 2007 jääkiekko
Nuorten MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Yhdysvallat 2005 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Suomi 2004 jääkiekko

Phaneuf edusti Kanadaa kaksissa jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa, 2004, jolloin hän oli voittamassa hopeaa, ja 2005, jolloin hän oli voittamassa kultaa.[9] Hänet nimettiin molempina vuosina kilpailujen tähdistöön ja 2005 myös kilpailujen parhaaksi puolustajaksi.[17][37] Vuonna 2007 Phaneuf pelasi ensimmäisen kerran aikuisten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa ja oli voittamassa maailmanmestaruutta. Hän on edustanut Kanadaa myös vuosien 2011 ja 2012 MM-kilpailuissa.[5][9]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Phaneuf on naimisissa näyttelijä Elisha Cuthbertin kanssa. Pari avioitui heinäkuussa 2013.[38]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
2001–2002 Red Deer Rebels WHL 67 5 12 17 170 21 0 2 2 14
2002–2003 Red Deer Rebels WHL 71 16 14 30 185 23 7 7 14 34
2003–2004 Red Deer Rebels WHL 62 19 24 43 126 19 2 9 11 30 Ykköstähdistö JMM 6 2 2 4 29
2004–2005 Red Deer Rebels WHL 55 24 32 56 73 7 1 4 5 12 Ykköstähdistö JMM 6 1 5 6 14
2005–2006 Calgary Flames NHL 82 20 29 49 93 7 1 0 1 7
2006–2007 Calgary Flames NHL 79 17 33 50 98 6 1 0 1 7 MM 7 0 8 8 2
2007–2008 Calgary Flames NHL 82 17 43 60 182 7 3 4 7 4 Ykköstähdistö
2008–2009 Calgary Flames NHL 80 11 36 47 100 5 0 3 3 4
2009–2010 Calgary Flames NHL 55 10 12 22 49
Toronto Maple Leafs NHL 26 2 8 10 34
2010–2011 Toronto Maple Leafs NHL 66 8 22 30 88 MM 7 0 3 3 8
2011–2012 Toronto Maple Leafs NHL 82 12 32 44 92 MM 8 2 0 2 4
2012–2013 Toronto Maple Leafs NHL 48 9 19 28 65 7 1 2 3 6
2013–2014 Toronto Maple Leafs NHL 80 8 23 31 144
2014–2015 Toronto Maple Leafs NHL 70 3 26 29 108
2015–2016 Toronto Maple Leafs NHL 51 3 21 24 67
Ottawa Senators NHL 20 1 7 8 23
2016–2017 Ottawa Senators NHL 81 9 21 30 100 19 1 4 5 17
2017–2018 Ottawa Senators NHL 53 3 13 16 34
Los Angeles Kings NHL 26 3 7 10 15 4 0 1 1 4
2018–2019 Los Angeles Kings NHL 67 1 5 6 53
NHL yhteensä 1048 137 357 494 1345 55 7 14 21 49
  1. Malinowski, Mark: Dion Phaneuf The Hockey News. 16.1.2009. Viitattu 9.2.2016. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  2. a b c d Dion Phaneuf #3 – D TSN.ca. Viitattu 9.2.2016. (englanniksi)
  3. a b c Senators acquire Phaneuf in nine-player trade NHL.com. 9.2.2016. Viitattu 9.2.2016. (englanniksi)
  4. a b Leafs name Phaneuf captain ESPN.com. 14.6.2010. Viitattu 9.2.2016. (englanniksi)
  5. a b c d e f Elite Prospects
  6. Kootenay Ice wins WHL championship WHL.ca. 13.5.2002. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  7. 2002–03 WHL Playoff Results hockeydb.com. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  8. Phaneuf shows rare poise for a young defenseman USATODAY.com. 6.1.2003. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  9. a b c d e f g Legends of Hockey
  10. Graduating with honours SLAM! Sports. 5.5.2005. Arkistoitu 14.7.2012. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  11. Vickers, Aaron: WHL Top prospects of 2004–05 Hockey's Future. 17.4.2005. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  12. Stewart, Getzlaf, Phaneuf ink NHL deals CBC.ca. 16.9.2004. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  13. Flames rookie Phaneuf feted CBC.ca. 2.12.2005. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  14. a b Dion Phaneuf – Bio (Tallenne sivusta Internet Archivessa) flames.nhl.com. 31.1.2010. Arkistoitu 31.1.2010. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  15. Molinari, Dave: Ovechkin beats out Crosby for Calder 23.6.2006. Pittsburgh Post-Gazette. Arkistoitu 19.10.2012. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  16. Flames 5, Coyotes 2 flames.nhl.com. 5.4.2006. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  17. a b Molinaro, John F.: Phaneuf's game belies his age CBC.ca. 25.4.2006. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  18. Flames added to NHL all-star rosters CBC.ca. 13.1.2007. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  19. 2007 SuperSkills – Lineup and Results ESPN.com. 23.1.2007. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  20. Sakic's four assists lead West; Sabres' Briere voted MVP ESPN.com. 24.1.2007. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  21. NHL All-Star Game History: 55th NHL All-Star Game NHL.com. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  22. Flames sign Dion Phaneuf to $39M deal CBC.ca. 6.2.2008. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  23. Morreale, Mike G.: Cup champion Wings well represented NHL.com. 12.6.2008. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  24. James Norris Memorial Trophy NHL.com. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  25. 2008 NHL All-Star Game – Complete rosters ESPN.com. 25.1.2008. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  26. a b Flames staunch in defence of embattled star blueliner Faceoff.com. 10.4.2009. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  27. Breaking down the positions SLAM! Sports. 29.4.2009. Arkistoitu 16.7.2012. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  28. Francis, Eric: Days definitely numbered Calgary Sun. 16.4.2009. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  29. Blackhawks advance for first time since 1996 ESPN.com. 27.4.2009. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  30. Sandler, Jeremy: Leafs blank Devils 3–0 in Giguere's debut NHL.com. 2.2.2010. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  31. New Jersey Devils at Toronto Maple Leafs Game Boxscore NHL.com. 2.2.2010. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  32. Giguere earns second-straight shutout as Leafs halt Senators' streak ESPN.com. 6.2.2010. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  33. Christensen, Rangers keep playoff hopes alive ESPN.com. 7.4.2010. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  34. Hornby, Lance: Leafs fold early Toronto Sun. 7.4.2010. Viitattu 26.6.2012. (englanniksi)
  35. Maple Leafs sign Dion Phaneuf to seven-year contract extension Toronto Star. 31.12.2013. Viitattu 9.2.2016. (englanniksi)
  36. NHL-konkarit vaihtokaupassa: Phaneuf Kingsiin, Gaborik Senatorsiin jatkoaika.com. Viitattu 15.2.2018.
  37. Canada wins first title in 8 years ESPN.com. 6.1.2005. Viitattu 1.2.2010. (englanniksi)
  38. Toronto Maple Leafs captain Dion Phaneuf marries actress Elisha Cuthbert NHL.com. 6.7.2013. Viitattu 8.7.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]