Differentiaalinen GPS

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Differentiaalinen GPS-paikannus (DGPS) on GPS-paikannuksen alueellinen tarkennusmenetelmä. Se käyttää tarkkaan paikannettuja kiinteitä maa-asemia, jotka mittaavat GPS-signaaleista alueellisen paikannusvirheen ja välittävät paikannukseen korjaustiedon alueella liikuville laivoille jne.

Yhdysvaltain rannikkovartiosto ylläpitää sen rannikoiden merenkulun DGPS-järjestelmää[1], jossa korjaustieto välitetään laivoille 285–325 kHz:n taajuuksilla. Samanlainen järjestely on myös Australiassa.[2]

Euroopassa DGPS-järjestelmiä ovat kehittäneet mm. Ruotsin ja Suomen merenkulkuhallinnot. Suomessa Väylävirastolla ja Traffic Management Finlandilla on yhdeksän rannikkoasemaa DGPS-korjaustietojen välittämiseen laivoille.[3]

DGPS:n nähdään aikanaan korvaavan lentokoneiden laskussa käytettävän ILS-paikannuksen. Ilmailussa Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon alueella toimii WAAS DGPS-järjestelmä. EU:n kehittämä EGNOS-järjestelmä on otettu käyttöön 1. lokakuuta 2009. EGNOS on laajemman Galileo-palvelun edeltäjä.[4]

DGPS sai alkunsa siitä, että GPS:n julkista signaalia huononnettiin 2000-luvun alkuun asti tarkoituksella.[5] GPS:n tullessa käyttöön myös DGPS-järjestelmät oli rakennettu.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]