Brittiläinen 5. jalkaväkidivisioona
| 5. jalkaväkidivisioona | |
|---|---|
 Divisioonan tunnus |
|
| Toiminnassa |
1906-1960 1995-2012 |
| Valtio |
 Yhdistynyt kuningaskunta |
| Puolustushaarat | maavoimat |
| Aselajit | jalkaväki |
| Tukikohta | Copthorne, Shrewsbury, Shropshire 1995-2012 |
| Lempinimi |
The Globe Trotters The Gypsies The Fighting Fifth |
| Sodat ja taistelut |
Napoleonin sodat: * Bussacon taistelu * Sabugalin taistelu * Almeidan taistelu 1811 * Badajozin taistelu 1812 * Salamancan taistelu * Vitorian taistelu * San Sebastianin taistelu * Nivellen taistelu * Niven taistelut * Quatre Brasin taistelu * Waterloon taistelu Ensimmäinen maailmansota: * Monsin taistelu * Le Cateaun taistelu * Ypresin ensimmäinen taistelu * Ypresin toinen taistelu * Sommen taistelu * Ypresin kolmas taistelu * Vimyn taistelu * Epehyn taistelu Toinen maailmansota: * Ypresin taistelu * Sisilian maihinnousu * Italian valtaus * Luoteis-Euroopan sotatoimet 1944-1945 Kylmä sota: * Surabayan taistelu |
| Komentajat | |
| Tunnettuja komentajia |
Thomas Picton Herbert Plumer Gerard Bucknall Thomas Morland |
5. jalkaväkidivisioona oli Yhdistyneen kuningaskunnan vakinainen jalkaväkidivisioona. Yhtymän perusti Arthur Wellesley Napoleonin sotien Espanjan hallinnasta käytyihin taisteluihin ja sen jälkeen divisioona on palvellut muun muassa ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Divisioona lakkautettiin 1960, mutta se perustettiin uudelleen 1995 aluehallinnollisena esikuntana Walesin ja Englannin West Midlandsin, East Midlandsin ja Eastin hallinnoimiseksi. Divisioona lakkautettiin 1. huhtikuuta 2012.
Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisen maailmansodan alettua divisioonasta siirrettiin lokakuussa 1939 kaksi jalkaväkiprikaatia Ranskaan, jossa ne nimettiin erillisiksi jalkaväkiprikaateiksi. Divisioonan esikunta siirtyi Ranskaan 19. joulukuuta ja divisioona koottiin uudelleen 30. joulukuuta, jolloin siihen kuuluivat 13., 15. ja 17. jalkaväkiprikaati.[1] Divisioona palasi Britteinsaarille toukokuun lopulla 1940 siirtoarmeijan vetäytyessä mantereelta.
Divisioonaan liitetyt 13. ja 17. jalkaväkiprikaati sekä osa divisioona joukoista irrotettiin huhtikuussa 1942 divisioonasta ja niistä muodostettiin Madagascarin valtaukseen lähetettävä Force 121. Divisioona oli seuraavan kerran kasassa vasta elokuussa.[1]
Vuonna 1943 divisioona nousi 9. heinäkuuta liittoutuneiden mukana maihin Sisiliassa edeten edelleen Italian mantereelle, jossa se osallistui vuoden lopulla Sangron laakson taisteluihin. Vuonna 1944 divisioona osallistui Gariglianon ylimenohyökkäykseen, Anzion maihinnousuun ja Rooman valtaukseen. Divisioona viipyi Italiassa aina helmikuun loppuun 1945, jolloin se siirrettiin Luoteis-Euroopan rintamalle.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Joslen, H. F.: Orders of Battle Second World War 1939-1945. Uckfield, East Sussex: Naval Military Press, 1990. ISBN 1843424746. (englanniksi)