18. divisioona (jatkosota)
18. divisioona oli Pohjois-Hämeen sotilasläänin perustama divisioona. Kyseiseen sotilaslääniin kuuluivat Pirkka-Hämeen ja Jyväskylän suojeluskuntapiirit.[1] Divisioonaan kuului lisäksi Saimaan suojeluskuntapiirin perustamia yksiköitä.
Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perustamisen jälkeen divisioonaan kuuluivat mm. seuraavat yksiköt:[2]
- Jalkaväkirykmentti 6 (JR 6) perustettiin 6. prikaatin asevelvollisista Sulkavalla
- Jalkaväkirykmentti 27 (JR 27) perustettiin Oriveden ja Mäntän alueilla
- Jalkaväkirykmentti 48 (JR 48) perustettiin Lievestuoreella, Vesangassa ja Keuruulla
- Kenttätykistörykmentti 19:n (KTR 19) I patteristo muodostettiin 6. prikaatin patteristosta ja II sekä III patteristo Keski-Suomen reserviläisistä
- Raskas patteristo 26 (RaskPsto 26)
- Kevyt osasto 7 (KevOs 7)
- Pioneeripataljoona 23 (PionP 23)
- Viestipataljoona 24 (VP 24)
- 253. ilmatorjuntakonekiväärikomppania (253. ItKKK)
18. divisioona pyrittiin varustamaan määrävahvuuksien mukaisesti, joka pääsääntöisesti onnistuikin, tosin joidenkin materiaalierien osalta määrävahvuuksia ei saavutettu.
Ennen elo-syyskuun 1941 Viipurin operaatiota divisioonaan kuului myös Kevyt prikaati T, eversti Matti Tiiaisen komentama nopeiden joukkojen pienoisyhtymä.[3]
Tammikuun puolivälissä 1942 divisioonalle alistettiin Karjalankannakselle jääneet lakkautetun 12. divisioonan yksiköt.
Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Divisioonankomentajina olivat:[4]
- eversti Aaro Pajari (3. lokakuuta 1941 kenraalimajuri) 18. kesäkuuta 1941 – 7. tammikuuta 1943
- kenraalimajuri Paavo Paalu 7. marraskuuta 1943 – 29. kesäkuuta 1944
- eversti Otto Gustaf Snellman 29. kesäkuuta – 30. heinäkuuta 1944
- eversti Väinö Oinonen 1. elokuuta – 16. joulukuuta 1944
Tappiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhtymien Päämajalle tekemien määräaikaisilmoitusten mukaan 18. divisioonan kokonaistappiot kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina olivat yhteensä 10 184 henkilöä.[5]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sotatieteen laitos: "Jatkosodan historia" osa 1 s.62 ja 101-102
- ↑ Sotatieteen laitos: "Jatkosodan historia" osa 1 s.101-102
- ↑ Jatkosodan pikkujättiläinen 2005, 242
- ↑ Jatkosodan tiellä, s. 241–259. 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9.
- ↑ Sotatieteen laitos:"Jatkosodan historia" osa 6 s.494