Varistaipale
Varistaipale (myös Varistaival) on kylä ja kulttuurimaisema Heinävedellä Pohjois-Karjalassa.[1][2]
Varistaipaleen kylä sijaitsee neljän kilometrin päässä Karviosta Kuopioon päin ja noin 60 kilometrin päässä lähimmästä kaupungista, Varkaudesta. Kylän eteläpuolelta kulkee valtatie 23 ja se sijaitsee Tuusniemelle kulkevan seututie 542:n varrella. Valamon ja Lintulan luostarit sijaitsevat lähellä kylää, molemmat noin kymmenen kilometrin päässä.
Historiallisissa asiakirjoissa on mainintana Warisen Taiffwal (1554), waris taifuall (1620-luku, nimi viittaa viljelykseen), Waristaifwal (1666, viittaa kylään).[2] Varistaipale oli alkujaan veneen vetotaival, jota kuljettiin, kun siirryttiin Varisvedeltä Varislammelle ja edelleen Juojärvelle. Ilmeisesti ensin on käytetty nimeä Varisvesi ja Varislampi ja niiden mukaan nimetty Varistaipale. Sana taipale (taival) tarkoitti kahden veden välistä kangasta. Vari puolestaan viittaa siihen, että taival oli hikinen (vari=hiki). Varis-nimisen linnun kanssa nimellä ei ole tekemistä [3].
Nyttemmin kylä tunnetaan Varistaipaleen kanavasta, joka on Suomen korkein ja on korkeuseronsa vuoksi nelisulkuinen kanava. Se rakennettiin vuosina 1911–1913 aiempaan puronuomaan. Yhdessä Taivallahden kanavan kanssa se yhdistää Varisveden Juojärveen. Kanavan pituus on 1 100 metriä ja pudotuskorkeutta sen suluilla on 13-14,5 metriä veden korkeudesta riippuen. Varistaipaleen kanava on Suomen korkein ja ainoa nelisulkuinen kanava.[1][4]
Kanavan ylimmän sulun äärellä on kanavanvartiontorni, josta kanavaa ohjataan ja sen toisella puolella on Väyläviraston omistama kanavamuseo. Varistaipaleelta valvotaan myös alueen itsepalvelukanavia. Museorakennus on entinen kanavarenkien talo. Siinä asui kanavan käyttöaikana kaksi kanavarenkiä ja kesällä lisäksi yksi kesäapulainen. Kanavapuisto on muiden Heinäveden reitin kanavien tapaan hyvin hoidettu ja kaunis. Kesällä 2004 pidettiin Varistaipaleen kanavalla perinneuittotapahtuma ”Naiset nipunlaskussa”.[1] Tilaisuus oli yleisömenestys, nipunlaskua oli seuraamassa molemmin puolin kanavaa noin 2 500 kesävierasta ja paikkakuntalaista. Tapahtuma televisioitiin ja sille saatiin sponsoreiksi 50 yritystä. Suomen Kylätoiminta ry. nimesi Varistaipaleen vuoden kyläksi 2004.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Elina Yli-Ojanperä: Naiset tukkinippuja kiskomassa Varistaipaleen kanavalla 9.10.2015. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 15.7.2021.
- ↑ a b Varistaipale (pdf) (s. 492) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 15.7.2021.
- ↑ Issakainen Martti: Heinävesi Nimien kirja, s. 77. Soisalo-kirjat, 2008.
- ↑ Varistaipale - Heinävesi kylaan.fi. Viitattu 15.7.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Pyhäkoski 1989 • Hauhala 1990 • Tiemassaari 1991 • Putikko 1992 • Karvio-Lepikkomäki 1993 • Koikkala 1994 • Harjuranta 1995 • Kalho 1996 • Nojanmaa 1997 • Väisälä 1998 • Kutemajärvi 1999 • Tuusmäki 2000 • Venetmäki 2001 • Osikonmäki 2002 • Simanala 2003 • Varistaipale 2004 • Hurissalo 2005 • Hiukkajoki 2006 • Ruokomäki 2007 • Siikamäki-Peiposjärvi 2008 • Rahula 2009 • Rönkönvaara-Lapinlahti 2010 • Hokka 2011 • Anttola 2012 • Ihastjärvi 2013 |