Toivo Paatela

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keskon pääkonttori Helsingin Katajanokalla.
Kosken kirkko
Jyväskylän ortodoksinen kirkko.

Jalo Toivo Paatela (vuoteen 1906 Pavén; 13. lokakuuta 1890 Helsingin pitäjä14. elokuuta 1962 Nurmijärvi) oli suomalainen arkkitehti. Hänet tunnetaan sekä yksin että yhdessä isoveljensä Jussi Paatelan kanssa suunnittelemistaan rakennuksista.

Elämä ja työt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paatelan isä oli laitilalais-hinnerjokilaista maanviljelijäsukua oleva seppä Johannes Kustaanpoika Pavén, joka perusti liikkeen Helsinkiin, mutta menetti sen myöhemmin liiallisen alkoholinkäytön vuoksi. Toivo Pavénin veljiä olivat Jussi Pavén (Paatela) ja myöhemmin taiteilijana tunnetuksi tullut Oskari Pavén, jotka kaikki suomensivat sukunimensä vuonna 1906 Paatelaksi.[1]

Toivo Paatela kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta reaalilyseosta vuonna 1910 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1914, kolme vuotta isoveljensä jälkeen. Paatela teki opintomatkoja Italiaan 1922–1923 ja 1925–1926, Saksaan 1929, Ranskaan 1929 sekä Belgiaan, Hollantiin ja Sveitsiin.[2][3] Hän sai matkoihinsa stipendejä muun muassa Teknillisen korkeakoulun Frans Sjöströmin rahastolta, valtion arkkitehtuurilautakunnalta (1922), Kordelinin säätiöltä (1932) ja Helsingin yliopistolta (1933, 1938).[4]

Toivo Paatelalla oli yhteinen arkkitehtitoimisto veljensä Jussi Paatelan kanssa 1919–1929 ja he tulivat tunnetuiksi osallistumalla ahkerasti arkkitehtuurikilpailuihin. Lisäksi hänellä oli oma arkkitehtitoimisto vuodesta 1929. Lisäksi hän toimi Haagan kauppalan rakennustarkastajana 1926–1928 ja Teknillisen korkeakoulun huoneenrakennusopin erikoisopettajana 1948–1952.[2][3] Paateloiden yhteiset suunnittelutyöt edustavat pääasiassa 1920-luvun klassismia, kuten Tampereen vanha kirjastotalo (1925), Helsingin yliopiston vanha anatomian laitos Siltavuorella ja Atlaspankin talo (Mikonkatu 9) Helsingissä (1929). 1920-luvun loppua kohti klassisen tyyliset koristeaiheet alkoivat kuitenkin vähetä heidän töissään, mikä enteili funktionalismiin siirtymistä. Yhteisistä suunnittelutöistä Toivo Paatelalla oli keskeinen rooli muun muassa Anatomian laitoksessa, sillä hän pääasiassa valvoi rakennustöitä ja yksityiskohtien toteutusta. Rakennus perustui vuonna 1926 voitettuun kilpailuun. Sen alakerrassa sijainneen kappelin seinäfreskot maalasi kolmas veli, Oskar Paatela.[4]

Yhteisen toimiston lopetettua 1929 Paatelan veljekset perustivat kumpikin oman toimistonsa: Jussi Paatela erikoistui sairaaloihin, Toivo liiketaloarkkitehtuuriin. Hänen merkittävimpiin suunnittelutöihinsä kuuluvat Osuuskassojen keskuslainarahaston (nyk. OKO) pääkonttori Helsingin Arkadiankadun ja Runeberginkadun kulmassa (1932), Kosken Tl kirkko (1935), Savo-Karjalan tukkuliikkeen liiketalo Viipurissa (1938) ja Maakauppiaitten Oy:n ja Kauppiaitten Keskuskunnan (nyk. Kesko) pääkonttori ja keskusvarasto Helsingin Katajanokalla. Vaikka Paatelan tyyli kehittyikin ajan kuluessa pelkistetymmän funktionalismin suuntaan, hän säilytti pitkään kiinnostuksensa punatiilipinnan käyttöön.[4]

Keskeisiä töitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdessä Jussi Paatelan kanssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Aimo Reitala: Paatela, Oskari (1888 - 1952) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. a b Kuka kukin on 1960, Otava 1960.
  3. a b Suomen korkeakouluinsinöörit ja arkkitehdit 1956, Suomen teknillinen seura ja Tekniska föreningen i Finland 1956.
  4. a b c Toivo Paatela (Arkistoitu – Internet Archive) Arkkitehtuurimuseo.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]