Tämä on suositeltu artikkeli.

Turku

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 22. heinäkuuta 2008 kello 12.50 käyttäjän Junafani (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Turku
Åbo

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°27′05″N, 22°16′00″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 853
Perustettu –
Kuntaliitokset Turun kuntaliitokset
Pinta-ala ilman merialueita 249,10 km²
248:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 306,36 km²
259:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 245,63 km²
– sisävesi 3,47 km²
– meri 57,26 km²
Väkiluku 201 863
6:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 821,8 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 12,6 %
– 15–64-v. 66,5 %
– yli 64-v. 20,9 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 79,3 %
– ruotsinkielisiä 5,4 %
– muut 15,3 %
Kunnallisvero 6,90 %
292:nneksi suurin 2024 [5]
Turun kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen
Turun kaupunginvaltuusto 67 paikkaa
  2004 - 2008[6]
 • Kok.
 • SDP
 • Vas.
 • Vihr.
 • RKP
 • Kesk.
 • SKS
 • KD
20
17
11
9
4
4
1
1
www.turku.fi

Turku (ruots. Åbo) on Suomen lounaisrannikolla Aurajoen suulla sijaitseva kaupunki. Turku sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa Länsi-Suomen läänissä. Kaupungin arvellaan syntyneen 1200-luvun lopulla, mikä tekee siitä Suomen vanhimman kaupungin. 1840-luvulle saakka se oli myös Suomen suurin kaupunki.

Turku on alueensa paikallishallinnollinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus. Kaupunki on sekä Länsi-Suomen läänin että Varsinais-Suomen maakunnan pääkaupunki. Ennen Turussa sijainneista valtakunnallisista keskushallinnon elimistä Turussa sijaitsee enää ainoastaan Suomen arkkipiispanistuin. Vuonna 2011 Turku toimii Euroopan kulttuuripääkaupunkina yhdessä Viron pääkaupungin Tallinnan kanssa.

Turussa oli 2023-12-31 31. joulukuuta 2023 201 863 asukasta[2], mikä tekee siitä asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurimman kaupungin. Turun seudulla oli vuoden 2007 lopulla 303 492 asukasta. Alue muodostaa maan kolmanneksi suurimman väestökeskittymän pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun jälkeen. Kaupunki on virallisesti kaksikielinen, ja sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia 5,2 %[7]. Turku on merkittävä kaupallinen satamakaupunki ja sieltä on tiheä matkustajalauttaliikenne Maarianhaminaan ja Tukholmaan.

Historia

Pääartikkeli: Turun historia

Keskiajan Turku

Carl Ludvig Engelin maalaus Turun tuomiokirkon alueesta vuodelta 1814.

Turun historia aloitetaan usein kirjeestä, jonka paavi Gregorius IX päiväsi 23. tammikuuta 1229. Kirjeessä annettiin lupa siirtää Suomen piispanistuin soveliaampaan paikkaan. Ilmeisesti tämä tarkoitti siirtoa Nousiaisista Koroisiin. [8] Aurajokilaakso oli ollut vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo rautakaudella, joten ei ole yllättävää, että hiippakunnan keskus siirrettiin sinne.

Varsinainen Turun kaupunki muodostui 1200-luvun lopulla hieman Koroistenniemeä alemmas Aurajoen varteen Unikankareen kummun läheisyyteen. Arkeologi Markus Hiekkanen on arvellut, että kaupunki perustettiin vallanpitäjien päätöksellä, mutta perustamisvuotta ei tiedetä, koska mitään aiheeseen liittyvää asiakirjaa ei ole säilynyt. Vuoden 1300 tienoilla Unikankareelle rakennettu tuomiokirkko vihittiin käyttöön. Sana turku tulee yleisesti hyväksytyn teorian mukaan muinaisvenäjän sanasta tǔrgǔ, joka tarkoittaa ’toria’.[9]

Piispanistuimen ja dominikaaniluostarin sijaintipaikkana Turku oli keskiaikaisen Suomen kirkollinen ja opillinen keskus. Keskiaikainen Turku oli myös vilkas kaupan ja merenkulun keskus. Se oli Suomen suurin ja samalla koko Ruotsin valtakunnan suurimpia ja tärkeimpiä keskiaikaisia kaupunkeja. Kaupungin lähellä sijainnut Turun linna oli tärkeimpiä maallisen vallan tukikohtia Suomen alueella. Linnan antamasta suojasta huolimatta kaupunki joutui keskiajalla useita kertoja sotanäyttämöksi. Novgorodilaiset ryöstivät kaupunkia vuonna 1318 ja tanskalaiset 1509 ja 1522.

Turku 1500–1700-luvuilla

Keskiajan jälkeenkin Turku säilytti asemansa Suomen suurimpana kaupunkina. Juhana-herttuan pitäessä hoviaan Turun linnassa vuosina 1556–1563 turkulaiset saivat nähdä välähdyksiä keskieurooppalaisesta loistosta. Turun linnaa piiritettiin 1500-luvulla yhteensä kuusi kertaa Ruotsin valtataistelujen yhteydessä[10], mutta 1600-luvulla olot olivat paljon rauhallisemmat. Turun asema laajan alueen keskuksena korostui 1600-luvun aikana, kun sinne perustettiin lukuisia koulu- ja hallintolaitoksia. Esimerkiksi lääninhallitus perustettiin Turkuun vuonna 1617 ja Suomen ensimmäinen hovioikeus vuonna 1620. Valistunut hallitsija kuningatar Kristiina antoi käskyn perustaa Turkuun myös Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia, vuonna 1640.[11] Väestöä eivät enää 1600-luvulla muodostaneet ainoastaan papit, kauppiaat, käsityöläiset ja palvelijat, vaan myös ensimmäistä kertaa suuri joukko virkamiehiä, opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa. Kreivi Pietari Brahe toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1637 - 1640 ja 1648 - 1654 tehtävänään alueen hallinnon hoitaminen. Tätä tehtävää varten Turun linnassa oli kenraalikuvernöörin virasto.[12]

1600-luvun suotuisa kasvu tyrehtyi vuosina 1700–1721 suuren Pohjaan sotaan ja sitä seuranneeseen isoonvihaan eli venäläiseen miehitykseen. Turku oli isovihan aikana venäläisen miehityshallinnon keskus. Sodan päättymisen jälkeen kaupungissa koettiin rauhan aika, kunnes hattujen sodan aikana kaupunki miehitettiin jälleen vuosina 1742 - 1743 pikkuvihan myötä. Pikkuviha päättyi Turun rauhana tunnettuun rauhansopimukseen. [13] 1700-luvun jälkipuolisko oli rauhaisampaa ja sitä leimasi Turussa teollisuuden kasvu. Turussa toimi 1700-luvulla kaksi valtakunnan suurimpiin kuulunutta tupakkatehdasta. Laivojen rakentaminen alkoi Turussa vuonna 1732 perustetulla telakalla, ja telakkateollisuudesta kehittyi aikaa myöten kaupungin merkittävin teollisuudenhaara.[14] Myös asukasluku nousi ja oli vuosisadan vaihtuessa jo noin 11 000. 1700-luvun lopulla myös kulttuuri ja tiede kukoistivat kaupungissa. Tästä esimerkkeinä olivat esimerkiksi ensimmäisen kasvitieteellisen puutarhan ja laboratorioiden perustaminen, sekä Suomen vanhimman sanomalehden Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo ilmestyminen vuonna 1771. Vuonna 1790 Turussa perustettiin myös Suomen vanhin yhä toimiva yhdistys, Musikaliska Sällskapet i Åbo eli Turun soitannollinen seura.

Venäjän vallan aika

Turun palo vuonna 1827 oli katastrofi kaupungin kehitykselle.

Kun Ruotsi luovutti Haminan rauhassa vuonna 1809 Venäjälle koko Suomen, Turusta tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Pääkaupunki siirrettiin kuitenkin Helsinkiin vuonna 1812, koska keisari Aleksanteri I:n mielestä Turku oli ruotsalaismielinen ja liian lähellä entistä emämaataan. Myöhemmin Carl Erik Mannerheim, jota pidetään Suomen ensimmäisenä pääministerinä, kommentoi muistelmissaan, että pääkaupungin siirtäminen Turusta Helsinkiin oli hänen mielestään virhe, johon olivat vaikuttaneet suomalaiset "onnenonkijat ja projektimaakarit". [15]

Arkkipiispanistuinta lukuun ottamatta viimeisetkin keskushallinnon elimet ja Turun akatemia siirrettiin uuteen pääkaupunkiin vuoden 1827 Turun suuren palon jälkeen. Pohjoismaiden historian tuhoisimman kaupunkipalon jälkeen uuden asemakaavan Turkuun laati Carl Ludvig Engel. Jälleenrakennuksen jälkeen kaupunki oli arkkitehtuuriltaan Euroopan yhtenäisimpiä kokonaisuuksia. Turku pysyi Suomen suurimpana kaupunkina vielä 1840-luvulle asti.[16] 1800-lukua leimasi kaupungin uuden nousun lisäksi kansallinen herätys, fennomania. Perusta liikkeelle oli niin sanotussa Turun romantiikassa.

Itsenäisyyden aika

Turun linna kesällä 1941 Neuvostoliiton pommitusten jälkeen.

Heti itsenäistymisen jälkeen alkaneessa Suomen sisällissodassa Turku oli muiden suurten kaupunkien tapaan punaisten hallinnon alla. Sota oli kuitenkin lyhyt ja kevään 1918 aikana myös Turussa olleet punaiset vetäytyivät. Talvi- ja jatkosodan aikana Turku kärsi Neuvostoliiton pommituksista. Muun muassa Turun linna kärsi tuhoa ja sen lähialue sekä Martin kaupunginosa pommitettiin lähes totaalisesti maan tasalle. Neuvostoliitto pudotti talvisodan aikana kaupunkii 4 000 pommia, jotka tuhosivat tai vaurioittivat yli 600 rakennusta. Pommituksissa kuoli 52 ja haavoittui 151 henkeä. Turku olikin Viipurin jälkeen talvisodan pommitetuin kaupunki.[17] Presidentti, marsalkka Mannerheim oli sodan jälkeen sitä mieltä, että pääkaupunki pitäisi siirtää Helsingistä Turkuun, sillä Moskovan välirauhassa vuonna 1944 Suomi joutui luovuttamaan aivan Helsingin vierestä Porkkalan Neuvostoliitolle tukikohdaksi.[18]

Sodan jälkeen Turun väkiluku kasvoi voimakkaasti suurten ikäluokkien synnyn ja maaltamuuton myötä. Vuodesta 1931 vuoteen 1973 Turkuun yhdistettiin Maarian, Kakskerran ja Paattisten kunnat, minkä lisäksi laajoja alueita Raision ja Kaarinan kunnista liitettiin kaupunkiin.[19] Sodan jälkeisiä vuosikymmeniä leimasi myös keskustan vanhojen rakennusten korvaaminen moderneilla kerrostaloilla, mitä kutsuttiin myöhemmin Turun taudiksi.[20] 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alkaessa Turku oli kehittynyt vilkkaaksi kauppa- ja matkailukaupungiksi.

Maantiede

Aurajoki kesällä

Turun pinta-ala on maanmittauslaitoksen 2022-01-01 1. tammikuuta 2022 tehtyjen mittausten mukaan [1] km², josta [1] km² on maata, [1] km² sisävesialueita ja loput [1] km² merivesialueita.[1] Vesistöistä tärkein on kaupungin halki virtaava Aurajoki. Vähäjoki saa alkunsa Paattisilta Paattistenjoen nimellä, josta se virtaa Maarian läpi ja yhtyy Aurajokeen Koroisissa. Raisionjoki laskee mereen Ruissaloa vastapäätä Artukaisissa. Järvijoki kulkee Tortinmäen poikki ja laskee Aurassa Aurajokeen. Suurimmat järvet ovat Kakskerran saaressa sijaitseva Kakskerranjärvi, Hirvensalon saaressa sijaitseva Illoistenjärvi sekä tekojärvi Maarian allas.

Turun rajanaapurikuntia ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Vahto ja Yläne. Turun pohjoisin piste on Kuhankuonolla sijaitseva rajakivi, jossa kohtaavat kahdeksan kunnan rajat.[21] Sinne Turku on ulottunut siitä lähtien, kun Paattinen vuonna 1973 liitettiin Turkuun.

Ympäristö

Kävelypolku Aurajoenrannan varrella

Turun pohjoisimmasta kolkasta eteläisimpään on matkaa yhteensä 45 kilometriä. Sen pohjoisin osa, kaupunkiin 1973 liitetty entisen Paattisten kunnan alue, ulottuu pitkän ja kapean kiilan muotoisena Kuhankuonon kahdeksan kunnan rajapyykille. Turun alueen suurin leveys sen sijaan on vain 15 kilometriä. Pituuden vuoksi alue on vaihtelevaa. Turun lounaisosa koostuu saarista, joista suurimmat ovat Ruissalo, Hirvensalo, Satava ja Kakskerta. Saarten metsät ovat paikoin lehtipuuvoittoisia. Pohjoisempana sisämaassa Paattisilla havumetsät ovat selvästi vallitsevia.

Ruissalon saari Turun edustalla on sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue koko Suomessa ja Turun tärkeimpiä luonnonsuojelullisia kohteita. Sen lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiin Natura 2000 -verkostoon vuonna 2000. Jo ennen Natura-verkkoon liittämistä saarelle oli perustettu Ruissalon ja Marjaniemen luonnonsuojelualueet, joiden yhteispinta-ala on noin 85 hehtaaria. Ruissalo mukaanlukien Turun kaupungin alueella sijaitsee 12 luonnonsuojelualuetta. Niiden lisäksi Turku omistaa puolet Pähkinäisten saaresta yhdessä Rymättylän kanssa.[22]

Turun joilla on muutamia hyvin pieniä sivuhaaroja, joita kutsutaan ojiksi. Nunnanoja ja Haaraoja yhtyvät Ikkalassa Paattistenjoeksi. Jaaninoja laskee Lausteelta Laukkavuoren ja Kuralan poikki Aurajokeen. Topinojan reitti kulkee Metsämäestä Halisten ja Räntämäen kautta Vähäjokeen. Vähäjokeen laskee myös Piipanoja, joka saa alkunsa Saramäestä ja yhtyy Vähäjokeen Orikedolla. Kuninkoja saa alkunsa Raisiosta, mutta virtaa Turussa muun muassa Länsikeskuksen ja Pläkkikaupungin ohitse ja sen jälkeen tunnelia pitkin sataman alitse Pohjoissalmeen. Myös Sikaoja on entinen Aurajoen sivuhaara, joka juoksi Kupittaalta Vähä-Heikkilän läpi Aurajokeen, mutta se on nyttemmin suljettu viemäriputkeen.[23]

Turun vesistöt olivat vuonna 2007 pääosin hygieeniseltä tilaltaan erinomaisessa kunnossa. Poikkeuksena ovat Ruissalon ja Hirvensalon välinen Airistolta pukinsalmen kautta linnanaukolle ulottuva alue, jonka tila oli välttävä. Linnanaukolla sjaitseva Turun satama ja sieltä kulkeva päivittäinen laivaliikenne ja sen aiheuttamat päästöt vaikuttavat alueen hygieniaan. Myös Hirvensalon ja Uittamon kaupunginosan väliin jäävä kapea Pitkäsalmi oli tilaltaan vuonna 2007 välttävä. Pitkänsalmen rannalla Uittamon puolella sijaitsee yksi Turun suosituimmista uimarannoista Uittamon uimaranta. Puhtaimmat vesialueet olivat Kakskerran ja Satavan saarten ympärillä sekä Ruissalon saaren lounaisimmissa osissa.[24]

Ilmasto

Auringonlasku Majakkarannassa

Turun ilmasto on suhteellisen merellinen ja leuto. Vuoden keskilämpötila on noin 6 °C ja sademäärä on tyypillisesti 700 mm vuodessa.[25] Pysyvä lumipeite saadaan yleensä vasta vuodenvaihteen tienoilla ja vain 6–8 joulua kymmenestä on valkoinen.[26] Toisinaan Aurajoki jäätyy niin, että sen jään päällä voi kävellä, hiihtää tai luistella, mikä on varsin suosittua.[27][28][29] Aurajoen jäiden lähtemistä on tilastoitu vuodesta 1800; jäät lähtevät joesta yleensä maalis–huhtikuun vaihteessa. Poikkeuksina ovat vuodet 1875, jolloin jäät lähtivät vasta toukokuussa, ja vuosi 1990 jolloin jäät lähtivät jo helmikuussa. Vuosi 2008 oli hyvin poikkeuksellinen, sillä ensimmäistä kertaa koko seuranta-aikana Aurajoki ei varsinaisesti jäätynyt lainkaan.[30]

Turussa on mitattu myös Suomen kaikkien aikojen korkein lämpötila: 35,9° 9. heinäkuuta 1914.[31] Vuonna 1914 koettiin Turussa myös toinen harvinainen sääilmiö, kun 21. elokuuta tapahtui lounais-Suomessa hyvin näkynyt täydellinen auringonpimennys. Turun alueella oli tällöin selkeä sää, joten auringonpimennys oli selkeästi havaittavissa.[32]

Turku on asettanut kaupunginvaltuuston hyväksymässä kestävän kehityksen ohjelmassa tavoitteekseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.[33] Kaupunki pyrkii esimerkiksi vähentämään energian ja veden kulutusta, pienentämään työmatkaliikennettä ja tehostamaan kuljetuksia. Vuonna 2003 lasketun kasvihuonekaasutaseen perusteella kasvihuonekaasupäästöt olivat Turussa vähentyneet vuodesta 1997, mutta kokonaisuudessaan päästöt olivat yhä suuremmat kuin vuonna 1990. Turun rakennusten energiansäästötavoitteeksi on asetettu lämmön ominaiskulutuksen aleneminen 11 prosenttia vuodesta 1996 vuoteen 2010 mennessä.[34]

  • Turun tilastollinen keskilämpötila kuukausittain.[35]
    Turun tilastollinen keskilämpötila kuukausittain.[35]
  • Turun keskimääräinen sadanta kuukausittain.[35]
    Turun keskimääräinen sadanta kuukausittain.[35]
  • Turun keskimääräinen auringonpaistetuntien lukumäärä kuukausittain.[35]
    Turun keskimääräinen auringonpaistetuntien lukumäärä kuukausittain.[35]

Kaupunkikuva

Turun keskusta kuvattuna Tuomiokirkon tornista 1800-luvun lopussa.
Turun keskusta Martin kaupunginosan suunnalta vuonna 2007.

Turun keskusta-alue muodostuu ruutukaava-alueesta, jonka C. L. Engel suunnitteli Turun palon jälkeen vuonna 1827. Silloisessa kaavassa rakennettu kaupunkialue rajautui pohjoisessa nykyiseen rautatiehen, idässä yliopistonmäelle, etelässä itäiselle Pitkäkadulle ja lännessä Turun linnaan. Engelin kaavan kattama alue saatiin rakennetuksi pääosiltaan 1800-luvun loppuun mennessä täyteen. 1900-luvun aikana kaupunki laajentui tasaisesti pohjoiseen, itään ja etelään. Länteen Turun saaristoon kaupunki alkoi laajentua enemmän vasta 1980- ja 90-luvuilla ja etenkin Hirvensalossa on edelleen paljon keskeneräisiä kaavoitettuja alueita.[36]

Nykyinen Turun keskustan alue jakautuu yhdeksään numeroituun kaupunginosaan, joissa asuu yhteensä noin 50 000 ihmistä. Muiden suurten suomalaisten kaupunkien tapaan Turun keskusta on tiheästi ja suhteellisen korkeasti rakennettua. Korkeimmat rakennukset Turun keskustassa ovat Puutarhakatu 11-13:ssa sijaitsevat vuonna 1956 rakennetut 43 m korkeat kaksoistornit.[37] Virkistysalueita on säilynyt keskustassa etenkin kukkuloilla ja joen rannassa. Ruutukaava-alue vastaa monissa paikoin myös Turun vanhaa kuntarajaa.[38]

Keskustaa ympäröi pientalovaltaisten kaupunginosien kehä. Alueet olivat alun perin köyhän työväestön asuinalueita (muun muassa Nummi, Raunistula ja Vähäheikkilä), mutta nykyisin alueet ovat suosittuja etenkin lapsiperheiden keskuudessa. Pientaloalueena on pysynyt myös VIII kaupunginosa eli Port Arthur, joka tosin on osa jo Engelin kaavaan sisältynyttä ruutukaava-aluetta, mutta se rakennettiin suurimmaksi osaksi vasta 1900-luvun alussa. Alue on pysynyt matalana puutaloalueena, koska Turun asukkaat ovat kiivaasti vastustaneet alueen puutalojen purkua. Nykyisin alue on hyvin arvostettu ja se valittiin Radio Sadan järjestämässä äänestyksessä Turun parhaaksi kaupunginosaksi vuonna 2008.[39]

Turkuun on liitetty kokonaan kolmen naapurikuntaa ja osia kahdesta naapurikunnasta ajanjaksolla 1930-luvulta 1970-luvulle. Noina 40 vuotena Turku kymmenkertaisti pinta-alansa. Maarian kunnasta oli liitetty Turkuun alueita jo 1940-luvulta lähtien, ja kokonaisuudessaan kunta liitettiin osaksi Turun kaupunkia vuonna 1967. Vuonna 1968 Turkuun liitettiin Kakskerran saaristokunta ja vuonna 1973 Paattisten kunta. Raisiosta Turkuun on liitetty Mälikkälän, Pahaniemen, Artukaisten, Pansion ja Pernon kaupunginosat. Viimeisimpänä näistä liitettiin Perno alueella sijaitsevan telakan vuoksi. Kaarinasta Turkuun liitettiin alueita jo ennen Maariaa: muun muassa Nummenmäen ja Vähäheikkilän alueet ruutukaava-alueen itä- ja eteläpuolelta. [40] Tämän jälkeen kaupungin laajentuminen maa-alueilla on pysähtynyt naapurikuntien, etenkin Raision ja Kaarinan haluttomuuteen tehdä kuntarakenneselvityksiä Turun kanssa ja luovuttaa uusia maa-alueita Turulle. Vuonna 2006 valtioneuvosto määräsi kuitenkin Turun lähialueen kunnat yhteiseen selvitystyöhön kuntarakenteen uudistamisesta.[41][42]

Arkkitehtuuri

Airistontähti Pihlajaniemen kaupunginosassa on Turun korkeimpia rakennuksia.

Turun kaupunkimaiseman vanhimmat rakennukset ovat keskiaikaisia. Laajin historiallisen arkkitehtuurin kokonaisuus sijaitsee Tuomiokirkonpuiston ja Vanhan Suurtorin ympäristössä. Siihen kuuluu keskiaikainen tuomiokirkko, 1700-luvulla rakennettu raatihuone ja useita 1800-luvun kivitaloja. Eri puolilla kaupunkia on säilynyt useita puurakennuksia Turun paloa (1827) edeltävältä ajalta.

Tunnettu 1900-luvun alun rakennus Turussa on vuonna 1905 valmistunut Lars Sonckin suunnittelema uusgotiikkaa ja jugendia edustava Mikaelinkirkko. Turku oli aikoinaan merkittävä funktionalistisen arkkitehtuurin keskus. Funktionalismia Turussa edustavat muun muassa Alvar Aallon suunnittelema Turun Sanomien lehtitalo (1930) ja Erik Bryggmanin suunnittelemat rakennukset.[43]

Turusta purettiin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä useita vanhoja rakennuksia, joiden tilalle rakennettiin uusia ja entisiä korkeampia rakennuksia. Turun tauti on käsite, jolla tarkoitetaan vanhojen rakennuksien purkamista uusien, korkeampien ja rumempina pidettyjen rakennusten tieltä sekä tähän liittyvää poliittista kulttuuria, jossa valta on harvojen käsissä. Käsitettä "Åbo smitta", Turun tauti, on käytetty helsinkiläisessä lehdistössä ainakin jo vuonna 1916, kun kaupunkiin rakennettiin uusia jugend-taloja.[44] 1950- ja 1960-luvulla käsite herätettiin uudestaan henkiin, kun moderni kaupunkiarkkitehtuuri valtasi tilaa.[20]

Puistot

Turun arkkitehtuuri on usein hyvin vaihtelevaa: rinnakkain voi olla edustettuna monia eri suuntauksia ja aikakausia.

Turun linnassa viljeltiin Suomen ensimmäiset puutarhakasvit.[45] Turun vanhimpina puistoina voidaan pitää Ruissaloa sekä Kupittaata, joita on käytetty virkistykseen jo 1600-luvulta lähtien. Ensimmäiset lehtipuuistutukset tehtiin 1700-luvun aikana Aurajoen rantaan sekä suurtorin alueelle.[46] Turun kaupunki panostaa kuitenkin rahallisesti puistoalueiden hoitoon vähemmän kuin muut Suomen kaupungit. Viheralueiden ylläpito ja investoinnit veivät vuonna 2007 kaupungin budjetista 0,5 prosentin siivun eli vajaat 6 miljoonaa euroa. Ykköspuistoina kaupunki satsaa etenkin Rautatien aukion ja Vanhan Suurtorin ympäristön hoitoon. Uusia puistoja kaupungissa rakennetaan silti vähäisestä rahamäärästä huolimatta. Uusista puistoista on kuitenkin tehty aikaisempaa helppohoitoisempia.[47]

Turun kaupungin viherlaitoksen huolehdittavana on noin 400 rakennettua puistoaluetta, jotka vaihtelevat leikki- ja koirapuistoista, maisemaniittyihin ja ajoväylien suoja-alueisiin. Kaupungin hoidossa olevien erilaisten viheralueiden (mukaanlukien metsät ja niityt) määrä kasvaa lähes vuosittain: vuonna 2007 viheralueita oli 2345, kun vielä vuonna 2002 niitä oli 2061.[48] Turun Linnan puisto oli aiemmin yksi Turun harvoista edustuspuistoista, mutta nykyisin puisto on päässyt rapistumaan. Puiston remontointi on kuitenkin suunniteltu vuonna 2007.

Turun hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1807. Alueen pinta-ala on 59,2 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 45 000 hautaa. Hautausmaalle on haudattu lukuisia historiallisesti merkittäviä henkilöitä, ja sen haudoilla on useita tunnettujen kuvanveistäjien suunnittelemia veistoksia ja muistomerkkejä. Alueella on viiden uskontokunnan hautausmaat.[49]

Aurajoki

Aurajokea Föriltä katsottuna.
Pääartikkeli: Aurajoki

Aurajoki on Suomen merkittävimpiä ja Varsinais-Suomen suurimpia jokia. Aurajokilaakson ikivanha kulttuurimaisema on kansallismaisema. Joki on vaikuttanut Turun historiaan merkittävästi. Sen rannalle Koroisiin kaupunki alunperin syntyi 1200-luvulla, ja sillä on yhä suuri merkitys turkulaisille. Ohittamattomana luonnonelementtinä se myös määrää asioita kaupungissa. Kaupunki syntyi joen itäpuolelle (eli eteläpuolelle) ja siellä sijaitsevat ja ovat sijainneet muun muassa Turun tuomiokirkko, Turun akatemia, Vanha Suurtori, Raatihuone ja ensimmäiset koulut. Tämän historian takia Turussa joen itäpuoli on "täl pual jokke" ja nykyisen ydinkeskustan ja kauppatorin puoli "tois pual jokke". Joen eri puolia kutsutaan myös Åboksi ("täl pual") ja Turuksi ("tois pual") kaupungin yliopistojen (Turun yliopisto ja Åbo Akademi) vanhojen sijaintipaikkojen mukaan. Nimiä käytetään erityisesti, kun kerrotaan förin vievän ihmisiä Åbosta Turkuun.

Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä–länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5–5 metriä, mutta tuomiokirkolta ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Paikoin rautatiesillan jälkeen Nummessa olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä tuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat myös karit.[50] Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen.

Kaupunginosat

Pääartikkeli: Turun kaupunginosat

Turun kaupunki on jaettu yhdeksään suuralueeseen, joihin kuuluu 45 tilastoaluetta. Kussakin tilastoalueessa on yksi tai useampi pienalue, joita Turussa on yhteensä 134. Turun kaupunginosien rajat poikkeavat joissain tapauksissa tilastointiin käytettyjen alueiden rajoista. Kaupunginosajako ei kaikissa tapauksissa seuraa tarkkaan edes suuralueita. Ydinkeskustan kaupunginosat tunnetaan roomalaisten numeroiden perusteella; muille kaupungin osille on annettu nimet.[51]

1970-luvulla ja sen jälkeen Turkuun ovat muodostuneet suuret lähiöt, jotka rakennettiin edellä mainittujen pientaloalueiden ulkopuolelle. Turkulaisia lähiöitä ovat Iso-Heikkilä, Uittamo, Ilpoinen, Harittu, Luolavuori, Lauste, Varissuo, Pääskyvuori, Kurala, Kohmo, Halinen, Runosmäki, Hepokulta, Nättinummi, Länsinummi, Suikkila, Härkämäki, Jyrkkälä, Pansio, Perno ja Jäkärlä. Näistä Iso-Heikkilä on kaikkein vanhin, ja Länsinummea rakennetaan edelleen. Jäkärlä sijaitsee muusta kaupunkirakenteesta erillään pohjoisessa Liedon rajan lähellä. 1990-luvulta alkaen trendinä on ollut toisaalta sekä rakentaminen Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saarille että täydennysrakentaminen, jolla pyritään tiivistämään kaupunkirakennetta.[52]

Väestö

Vapun viettoa Turun kauppatorilla keväällä 2008.

Turun asukasluku vuoden 2006 lopussa oli 175 354 asukasta, joista miehiä oli 82 148.[53] Turku on asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki, ja Turun seutu on kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. Väkiluvun kasvu on taas jatkunut 1990-luvun alusta. Muuttotilastoissa näkyy erittäin selvästi, että korkeakoulut tuovat Turkuun runsaasti 18–30-vuotiaita uusia asukkaita. Turun ongelmana on ollut nuorten opiskelijoiden poismuutto kaupungista valmistumisen jälkeen. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin asukkaista naisia on ollut noin 12 000 enemmän kuin miehiä.[54] Turku on sijoittunut kolmesti peräkkäin kärkikolmikkoon Taloustutkimuksen muuttohalukkuutta mittaavissa tutkimuksissa.[55] Turun suuralueiden väkiluvut ovat: Keskusta 48 634, Hirvensalo-Kakskerta 8 705, Skanssi-Uittamo 23 759, Varissuo-Lauste 18 352, Nummi-Halinen 19 811, Runosmäki-Raunistula 14 332, Länsikeskus 19 703, Pansio-Jyrkkälä 9 340 ja Maaria-Paattinen 8 978.

Turun väestöstä hieman yli viisi prosenttia on ruotsinkielisiä. Heidän osuutensa Turun väestöstä on laskenut 1800-luvulta lähtien: kun ruotsia puhuvia oli 1870-luvulla lähes puolet väestöstä, oli heitä 1900-luvun alussa neljännes ja vuonna 1950 enää kymmenesosa. 1980-luvulta lähtien ruotsinkielisten osuus on ollut nykyinen noin viisi prosenttia.[7] Ruotsinkielisen väestön osuuden pienenemiseen ovat osaltaan vaikuttaneet kuntaliitokset: Turkuun vuonna 1967 liitetty Maarian kunta ja vuonna 1973 liitetty Paattinen olivat molemmat suomenkielisiä kuntia. Vuonna 2007 kaupungin asukkaista 41,3 % oli Turussa syntyneitä ja 18,8 % asukkaista oli muuttanut Turkuun muualta Varsinais-Suomesta. Ulkomailla syntyneitä oli 6,7 % asukkaista ja 33,2 % oli alunperin kotoisin muualta Suomesta.[56]

Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvia Turussa asuu noin 11 200. Turun suurimmat ulkomaalaisryhmät tulevat suuruusjärjestyksessä Venäjältä, Virosta, Irakista, Iranista, Ruotsista, Serbiasta, Somaliasta, entisestä Jugoslaviasta, Kiinasta ja Bosnia ja Hertsegovinasta.[57] Turku käynnisti vuonna 2001 hankkeen yhdessä EU:n kanssa, jonka tavoitteena on estää Turkuun saapuvien maahanmuuttajien syrjäytyminen. Ohjelmien tavoitteena on järjestää pakolais- ja maahanmuuttajayhteisöjen kanssa omaa kieltä ja kulttuuria ylläpitävää toimintaa, sekä samanaikaisesti perehdyttää heitä suomalaiseen yhteiskuntaan.[58]

Turku ja sen suurimmat naapurikunnat Kaarina, Raisio sekä Naantali muodostavat tärkeän tiheään asutetun keskuksen, jonka väkiluku on yli 230 000 asukasta, ja väestötiheys noin 570 as/km². Väestömäärä Lounaisessa Suomessa ei ole kasvanut samaa tahtia kuin esimerkiksi Pirkanmaalla. Yhtenä syynä onkin pidetty juuri alueen kuntien yhteistyön vaikeutta. Kuntien keskinäinen kilpailu kostautuukin alueen kehityksessä. Turun heikon kehityksen vastapainona on naapurikuntien, etenkin Raision ja Kaarinan reipas kasvu. [59] Raisiossa ja Kaarinassa kasvu nojaa vahvasti syntyvyyteen. Toisaalta Turun naapurikuntien kasvu on paljon Tampereen naapurikuntien kasvua hitaampaa.

Turun seutukuntaan kuuluvat Askainen, Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Merimasku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Piikkiö, Raisio, Rusko, Rymättylä, Sauvo, Turku, Vahto ja Velkua. Seutukunnassa on runsaat 300 000 asukasta ja sen yhteistyöelimenä toimii Turun Seudun Kehittämiskeskus. Alueen kokonaispinta-ala on 3077 neliökilometriä. Turun seudulla on työpaikkoja 140 000, opiskelijoita 40 000 ja yrityksiä yli 15 000.[60]

  • Perheiden koko Turun asuntokunnissa vuonna 2007.
    Perheiden koko Turun asuntokunnissa vuonna 2007.
  • Turun väestökehitys 1891–2005.[61]
    Turun väestökehitys 1891–2005.[61]
  • Turun väestö kielen mukaan 1870–2007.
    Turun väestö kielen mukaan 1870–2007.
  • Turun suurimmat maahanmuuttajaryhmät kansalaisuuden mukaan vuonna 2007.[62]
    Turun suurimmat maahanmuuttajaryhmät kansalaisuuden mukaan vuonna 2007.[62]

Talous

Turun World Trade Centerissä toimii vuonna 2008 yli 30 eri alan yritystä.[63]
M/S Independence of the Seas neitsytmatkallaan. Laivanrakennus on Turun perinteisiä ja vahvoja teollisuuden alueita.
Wärtsilän telakan nostokurjet vastapäätä Turun linnaa ovat muodostuneet koko kaupungin symboleiksi.

Turku on taloudellisessakin mielessä Turun seutukunnan keskus. Turun alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, mitä tukee laaja-alainen koulutustarjonta. Nykyään Turun kaupungin kärkialoja ovat bioalat, ICT, logistiikka-ala ja matkailu. Turun seutukunnan bruttokansantuote oli vuonna 2006 30 572 €/as (koko maan keskiarvo 31 719 €/as).[64]

Turkuun keskittyy noin puolet Suomen lääkekehitys- ja diagnostiikkayrityksistä.[65]. ICT-ala ei Turussa ole perinteisesti ollut yhtä vahva kuin monissa muissa suurissa kaupungeissa. Tämän takia 1990-luvun taloudellinen buumi pääosin sivuutti sen, vastaavasti 2000-luvun alun ICT-kriisi pääasiassa kiersi kaupungin. Nykyään kaupunki panostaa ICT-alaan mm. koulutuksella. Turun keskustaan ja yliopistojen yhteiselle kampusalueelle on luotu Suomen laajin langaton Internet-verkko, "OpenSpark". Bio- ja ICT-aloja kehittää Turku Science Park Oy, joka on rakennuttanut yrityksille 210 000 kerrosneliömetriä toimitiloja Helsingintien ja Kupittaan rautatieaseman lähistölle. [66]

Pilot Turku Oy kehittää Turkua Itämeren alueen logistisena keskuksena. Tavoite perustuu Turun keskeiseen sijaintiin Pietari-Tukholma- ja Pietari-Saksa-merireittien välissä. Lisäksi Turussa on matkustajamäärältään Suomen viidenneksi vilkkain lentoasema sekä kohtalaiset raideyhteydet Helsinkiin ja Tampereelle.[67]

Metalliteollisuus, erityisesti laivanrakennus, on ollut perinteisesti vahva ala. Wärtsilän päätös siirtää tuotantoa Italian Triesteen oli kova pala kaupungille, mutta monet työntekijät ovat sittemmin saaneet työtä Aker Finnyardsilta. Aker Yardsin Turun telakalta ovat valmistuneet mm. maailman suurimmat matkustaja- ja risteilyalukset Freedom of the Seas ja Liberty of the Seas. Sarjan seuraava alus Independence of the Seas valmistui vuonna 2008. 1990-luvun aikana ja sen jälkeen elintarviketeollisuus on vähentänyt väkeä Turussa. Muun muassa Valio ja Leaf ovat sulkeneet toimipisteensä.[68][69]

Turussa oli vuonna 2005 93 558 työpaikkaa, jotka jakautuivat aloittain seuraavasti:[53]

Ala Osuus Ala Osuus
Maa- ja metsätalous 0,4 % Rahoitustoiminta 2,1 %
Kalatalous 0,0 % Liike-elämän palvelut 14,7 %
Mineraalien kaivu 0,0 % Julkinen hallinto ja maanpuolustus 6,1 %
Teollisuus 14,9 % Koulutus 8,7 %
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0,5 % Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 16,7 %
Rakentaminen 6,4 % Muut yhteiskunnalliset palvelut 5,0 %
Tukku- ja vähittäiskauppa 11,8 % Työnantajakotitaloudet 0,0 %
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3,0 % Kansainväliset järjestöt 0,0 %
Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 8,8 % Tuntematon 0,8 %

Turun työvoimaomavaraisuus oli vuonna 2005 122,7 % ja Turun seutukunnan 99,5 %. Turun seudun työttömyysaste laski vuoden 2007 aikana 0,9 prosenttiyksikköä 9,3 prosenttiin. Turun seudun työttömyysaste on kymmenestä suurimmasta kaupungista pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen matalin. Yritysten määrä kasvoi lähes tuhannella, ja työllinen työvoima kasvoi 1500 hengellä ollen yhteensä 145 900.[70] Turun kaupunki työllistää yhteensä noin 14 000 ihmistä. [53]

Hallinto ja politiikka

Kaupunginvaltuuston paikkajako kaudelle 2005-2008.
Kaupunginvaltuusto (31.3.2008)[71]
Puolue Paikat Muutos
(v. 2000)
Kokoomus 20 +2
SDP 17 -
Vasemmistoliitto 11 +1
Vihreät 9 +1
Keskusta 4 -1
RKP 4 -
Kristillisdemokraatit 1 -1
SKS 1 -2

Turku on Länsi-Suomen läänin ja Varsinais-Suomen maakunnan pääkaupunki. Ennen lääniuudistusta Turku oli Turun ja Porin läänin pääkaupunki. Turku on Suomen hengellinen keskus: kaupungissa sijaitsevat Turun arkkipiispanistuin ja Turun tuomiokapituli.[72]

Turun kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2006 Mikko Pukkinen (kok). Apulaiskaupunginjohtajina toimivat Maija Kyttä (kok, palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja), Jarkko Virtanen (sd, ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja) ja Tero Hirvilammi (sd, osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtaja).[73]

Vuoden 2005 alusta Turussa otettiin käyttöön Suomen oloissa poikkeuksellinen pormestarimalli, jossa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle maksetaan ansiotyön mukaista palkkiota. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Pekka Ruola.[74]

Turun 67 edustajan kaupunginvaltuusto johtaa kunnan hallintoa hyväksymänsä Turku-strategian ja hallitussopimuksen mukaan. Hallitussopimus on sovellus parlamentaarisesta enemmistöhallitusten johtamistavasta ja sen takana on ollut koko kaupunginvaltuusto Vasemmistoliittoa ja Suomen Kansan Sinivalkoisia lukuun ottamatta.[75]

Turun politiikkaa on 1970-luvulta lähtien hallinnut Kokoomuksen ja SDP:n liittouma. Vasemmistoenemmistöistä valtuustoa ei ole nähty sitten 1970-luvun, jolloin SKDL alkoi menettää kannatustaan. Sen seuraajalla Vasemmistoliitolla on kuitenkin laajahko kannatus. Viime vuosien merkittäviä kunnallispoliittisia ilmiöitä ovat olleet Vihreiden nousu ja Vihreiden, Keskustan ja RKP:n neuvottelurintaman syntyminen ja toisaalta Olavi Mäenpään johtama maahanmuuttajavastainen Suomen kansan sinivalkoiset, jolla on enimmillään ollut kolme valtuutettua.[76]

Vuotta 2007 leimasivat Turun politiikassa etenkin Turun kaupunginjohtajien eripuraisuus, sekä Kokoomuksen ja SDP:n huono yhteistyö. Kun suuret puolueet eivät löytäneet yhteistä linjaa, monet tärkeät päätökset siirtyivät kunnallisvaalivuoteen 2008. Kaupunginjohtaja Mikko Pukkisella ja osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtajalla Tero Hirvilammilla on ollut selkeästi eriävät mielipiteet siitä, kenen johdolla kaupungin elinkeinopuolta kehitetään. Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartiala (kok) parahti syksyllä 2007 että Turun kaupunginkanslia on tilanteessa, jossa päätöksiä ei tehdä, toiminta ontuu ja työilmapiiri heikkenee. Tilanteen on sanottu hiukan seestyneen sen jälkeen, kun sosiaalitoimenjohtaja Maija Kytästä (kok) päätettiin tehdä vuoden 2008 ajaksi Hartialan seuraaja.[77]

Vuonna 2007 Turun poliittisen keskustelun keskiössä oli kaupungin talous. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat kaupungissa suunnilleen 6 % vuosittain ja kaupungilla on paljon omaisuutta. Tästä huolimatta menot ovat kasvaneet enemmän kuin tulot. Vuoteen 2008 Turku lähti budjetilla, joka oli valmiiksi 18 miljoonaa euroa miinuksen puolella. Taloudellisista vaikeuksista on syytetty vasemmiston ja oikeiston huonoa yhteistyötä kaudella 2005-2008.[77]

Suur-Turku

Turun kaupungissa on käyty vilkasta keskustelua lähikuntien ja kaupunkien liittämisestä Turkuun. Turun media käyttää ideoinnista sanaa "Suur-Turku" tai "Uus-Turku".[78][79][80]

Varsinais-Suomen liitto on hahmotellut Turun kaupunkiseudusta nauhamaista suurkaupunkia.[81] Raision ja Kaarinan kaupunginjohdot ovat kuitenkin olleet haluttomia tekemään kuntarakenneselvityksiä Turun kanssa. Vuonna 2006 valtioneuvosto määräsi Turun lähialueen kunnat yhteiseen selvitystyöhön kuntarakenteen uudistamisesta. On hyvin todennäköistä, että tulevaisuudessa Turun seudulla tulee tapahtumaan kuntaliitoksia jo nykyisten tiedossa olevien lisäksi.[82][83]

Turun kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen esitti kesäkuussa 2007 kuntaliitosta Turun ympäryskuntien kanssa. Pukkinen esitteli kaksi vaihtoehtoista kuntaliitosmallia kunta- ja palvelurakennehankkeen ohjausryhmälle. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Turun ydinkaupunkiseutu yhdistyisi siten, että siihen kuuluisivat Turku, Raisio, Kaarina, Naantali, Lieto sekä mahdollisesti Piikkiön, Maskun, Ruskon ja Vahdon muodostama suurkunta. Myös toisessa Pukkisen vaihtoehdossa Turkuun liitettäisiin Kaarina, ja sen lisäksi Lieto, Piikkiö, Rusko ja Vahto. Pukkisen mukaan kuntaliitoksiin on mentävä, jotta keskuskaupunkien ongelmat saadaan ratkaistuksi.[84] Turku poikkeaa tässä Tampereesta, joka ei ole halunnut tehdä liitoksia naapurikuntiensa kanssa.

Vihreiden entinen kansanedustaja Osmo Soininvaaran kommentoi verkkoblogissaan helmikuussa 2008, että hänen mielestään Turun seudulla tarvitaan kiireesti kuntien pakkoliitos. Soininvaaran mukaan Turun seudun kuntien pakkoliitos on kiireellisempi asia kuin pääkaupunkiseudun liitosmahdollisuuksien pohtiminen. Soininvaara kirjoitti verkkoblogissaan, että "Turun ympäristökunnat ovat jättäneet Turun puristuksiin, haalivat hyvätuloiset veronmaksajat ja jättävät Turun yksin kantamaan koko seudun sosiaaliset ongelmat". Soininvaaran kirjoitti myös ettei hänen mielestään ole sosiaalisesti tervettä eikä oikeudenmukaista, että seudun asukkaat jakautuvat asumaan alueittain tulotason mukaan. Soininvaaran mukaan hyväosaisten muuttaminen "republikaanivyöhykkeille" on koko Turun kaupunkiseudun kannalta tuhoisa sairaus.[85]

Turun Sanomien kesäkuussa 2008 teettämässä ja MC-Info Oy:n toteuttamassa kyselyssä Turun kaupunkiseudun asukkaista 52 % vastasi ”kyllä” kysymykseen ”Kuinka kotikuntanne tulisi mielestänne edetä kuntaliitoskysymyksissä, kannatatteko kuntaliitoksia”. Eniten intoa kuntauudistuksiin oli Naantalissa (69 %) ja Kaarinassa (56 %). Kaarina yhdistyy Piikkiöön ja Naantali Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kanssa vuoden 2009 alusta. Turussa kuntaliitoksiin suhtautui myönteisesti 53 %, Liedossa 50 % ja Raisiossa vain 39 % vastaajista. Turkulaisista vastaajista puolet sanoi kuntaliitoksen olevan järkevintä Raision sekä Kaarinan kanssa. Vain 17 prosenttia Raision, 16 prosenttia Kaarinan, 10 prosenttia Liedon ja viisi prosenttia Naantalin vastaajista mainitsi Turun. Kyselyn mukaan Turun seudun asukkaat eivät kuitenkaan halua oman kotikuntansa eristäytymistä ja jäämistä vahvojen ympäryskuntien väliin. Yhteensä 76 % vastasi ”kyllä” kysymykseen ”entä jos kuntaliitoksia ei tehdä, niin kannatatteko väljempää sopimuspohjaista yhteistyötä”.[86]

Rikollisuus

Turun itäisiä lähiöitä Varissuota ja Laustetta on pitkään pidetty Turun huonomaineisimpina lähiöinä. Alueilla on viime vuosina tehty aktiivista aluetyötä kaupunginosan kehittämiseksi.

Turulla oli pitkään Suomen toiseksi korkein rikollisuustaso heti Helsingin jälkeen. Vuonna 2000 Oulu kuitenkin ohitti Turun ja kaupungin rikollisuus on yhä laskussa. Turun rikollisuus on laskenut 2000-luvun aikana lähes kaikilta osin. Ainoastaan pahoinpitelyiden määrä ei ole kääntynyt laskuun.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan Turussa tehdään väkilukuun nähden Suomen toiseksi eniten varkausrikoksia heti Helsingin jälkeen. Osittain tämä selittyy Turun poliisin mukaan sillä, että Turussa on suuri määrä huumausaineiden ongelmakäyttäjiä, jotka syyllistyvät rikoksiin rahoittaakseen huumausaineiden käyttöään. Varkauksienkin määrä on kuitenkin vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Törkeiden varkauksien määrä on yhä Turussa Suomen korkein.[87]

Pitkästä rikosten määrän vähenemisestä huolimatta rikosten määrä kasvoi Turussa vuonna 2007 muuta maata enemmän.[88] Etenkin ulkomaalaistaustaisten tekemien rikosten määrä kasvoi Turussa. Turun asukkaista ulkomaalaistaustaisia on noin kuusi prosenttia, mutta heidän osuutensa poliisille vuonna 2007 ilmoitetuista rikoslakirikoksista oli lähes 13 prosenttia. Turun poliisi on ilmoittanut, että merkittävimmäksi syyksi maahanmuuttajien korkeaan rikosten määrään koetaan huono kotoutuminen, jonka syyksi on nähty maahanmuuttajien korkea työttömyysaste.[89] Lukuja hilasi hieman ylöspäin se, että mukana ovat myös turistien tekemät rikokset. Vahingontekoihin kuten paikkojen töhrimiseen ja rikkomiseen ulkomaalaistaustaiset syyllistyivät huomattavasti suomalaisia harvemmin.

Koulutus

Korkeakoulut Turussa
Korkeakoulu Opiskelijoita Turussa (2005)
Turun yliopisto 14 600
Turun ammattikorkeakoulu 6 500
Åbo Akademi 5 200
Turun kauppakorkeakoulu 2 000
Yrkeshögskolan Sydväst 740
Diakonia-ammattikorkeakoulu 220
Humanistinen ammattikorkeakoulu 100
Arcanum (edessä), Calonia (vasemmalla), Educarium (takana vasemmalla) ja Publicum (takana oikealla) ovat eräitä Turun yliopiston uusimmista rakennuksista.
Vuonna 2006 valmistunut ICT-talo on sekä Turun tiede- että ammattikorkeakoulujen yhteiskäytössä.

Turun ensimmäinen koulu oli katedraalikoulu, joka lienee perustettu jo vuonna 1276.[90] Kouluun tuli opiskelijoita ulkomailta, kuten Tallinnasta ja Danzigista, mutta sieltä myös lähti useita opiskelijoita Keski-Euroopan yliopistoihin. Vasta 1600-luvun alussa kaupunki sai ensin lukion, kimnaasin, joka vuonna 1640 muutettiin yliopistoksi, Turun akatemiaksi.[91]

Ensimmäinen alakansakoulu aloitti toimintansa 15. tammikuuta 1872 Kauppatorin laidalla Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun kulmassa olleen rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Rakennus säilyi koulukäytössä aina vuoteen 1968, jolloin se purettiin. Vuonna 1884 kaupunki rakensi oman, suomenkielisen kunnallisen kansakoulun, Sirkkalan koulun. Vuonna 1927 Turussa toimi kuusi kansakoulua.[92]

Ensimmäinen oppikoulu perustettiin 19. maaliskuuta 1879. Tämä yksityinen koulu sai nimekseen Turun Suomalainen Yhteislyseo. Vuonna 1883 perustettiin Turun Suomalainen Valtiolyseo, ja samalla Yhteislyseo lakkasi ottamasta uusia opiskelijoita. Lyseot sulautuivat vuonna 1887 ja muodostivat Turun Suomalaisen Lyseon, joka siirtyi samalla Linnan- ja Eskelinkadun kulmaan. Samassa paikassa jatkaa yhä toimintaansa Turun klassikon lukio.[93]

Nykyisin huomattava osa turkulaisista on opiskelijoita tai koululaisia. Peruskoululaisia on noin 15 000, lukiolaisia noin 4 600 ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 3 500 nuorta.[53] Kaupungissa on 56 peruskoulua, 12 lukiota[94] ja 6 ammatillista oppilaitosta.[95]

Turussa toimii nykyisin kolme yliopistoa ja neljä ammattikorkeakoulua. Näissä on yhteensä lähes 30 000 perustutkinto- ja jatko-opiskelijaa, joista noin puolet Turun yliopistossa. Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun Akatemia perustettiin Turkuun 1640. Åbo Akademi ja Turun yliopisto perustettiin vuosina 1918 ja 1920 järjestyksessä toisena ja kolmantena monialaisena yliopistona. Turun ammattikorkeakoulu on Suomen suurin ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi suurin ruotsinkielinen korkeakoulu. Turun yliopisto taas on toiseksi suurin yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu toiseksi suurin kaupallisen alan yliopistokoulutusta antava yksikkö Suomessa. Kolmella ammattikorkeakoululla on Turussa sivupisteitä.[96]

Opistotason eli nykyään ammattikorkeakoulutason teknillisellä koulutuksella kaupungissa on perinteitä, mutta diplomi-insinöörejä on pitkään koulutettu vain Åbo Akademissa ja harvoilla aloilla. Turun yliopistossa diplomi-insinöörin tutkintoon johtavaa koulutusta on annettu vuodesta 1999 tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan aloilla.[97]

Liikenne

Juna lähdössä Helsinkiin Kupittaan rautatieasemalla.
Tiedosto:MS Silja Serenade leaving Turku.jpg
M/S Silja Europa matkalla Turusta Tukholmaan.

Turku on sijaintinsa ja hallinnollisen asemansa vuoksi vanhastaan ollut Suomen portti länteen. Laivayhteydet Ruotsiin ovat olleet kiinteät jo pitkään. Nykyään Turun satamasta lähtee Tukholmaan seitsemän laivaa joka päivä. Tätä risteily-, matkustajalautta- ja rahtiliikennettä Turku-Tukholma-välillä harjoittavat Silja Line ja Viking Line. Helsingin sataman jälkeen Turun satama onkin Kotkan rinnalla Suomen toiseksi suurin, mutta Kotkaan verrattuna huomattavasti matkustajavaltaisempi.[98] Laivaliikennettä Tallinnaan, Riikaan ja Visbyyn on ollut ajoittain, ja ympärivuotinen reittiliikenne Tallinnaan on ollut vuodesta 2006 suunnitteilla.[99]

Aurajoesta lähtee myös saaristolaivoja ja vesibusseja Turun saaristoon. Kesällä Turusta Naantaliin höyryää kahdesti päivässä Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva matkustajahöyrylaiva, S/S Ukkopekka.[100]

Turkuun saatiin rautatie vuonna 1876 osana Hämeenlinna–Tampere–Turku-linjaa. Rautatien rakentaminen pääsi käyntiin vasta vuonna 1874 yli kymmenen vuotta kestäneiden linjauksia koskeneiden erimielisyyksien ja rahoitusongelmien takia. Rantarata Karjaalle valmistui 1899 ja Helsinkiin 1902.[101] Uudenkaupungin rata valmistui vuonna 1924. Matkustajaliikenne radalla loppui vuonna 1992, mutta radalla on edelleen vähäistä tavaraliikennettä. Suomen ensimmäiset Pendolinot alkoivat kulkea Turun ja Helsingin välillä vuonna 1995. Välillä kulkee vuosittain noin 1,2 miljoonaa matkustajaa, mutta tavaraliikenne on hyvin vähäistä ja rata on melko huonokuntoinen. Turku–Toijala-radalla on matkustajia noin 660 000 (2004) ja tavaraliikennettä on 1,6 miljoonaa tonnia. Turku on Suomen ainoa kaupunki, jossa on kolme kaukoliikenteen rautatieasemaa (satama, rautatieasema ja Kupittaa).[102]

Turun lentoasema on sijainnut vuodesta 1956 kahdeksan kilometriä Turun keskustan pohjoispuolella. Asema on Suomen viidenneksi vilkkain, se palvelee vuosittain yli 300 000:tta matkustajaa. [103] Lentoasemalta on lentoja Helsinkiin, Maarianhaminaan, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. 14. tammikuuta 2008 Wingo-lentoyhtiö aloitti lennot myös Tampereen kautta Ouluun.[104] Myös puolalais-unkarilainen Wizz Air aloittaa lennot Turun ja Gdańskin välillä huhtikuun 2. päivänä 2008. [105]

Tärkeimmät autoliikenteen väylät ovat valtatie 1 Helsinkiin, valtatie 8 Poriin, valtatie 9 Tampereelle ja valtatie 10 Hämeenlinnan kautta Tuulokseen sekä Turkua kiertävä kantatie 40. Yksi Suomen ensimmäisistä moottoriteistä, valtatie 8 Turusta Raisioon valmistui vuonna 1963.[106] Moottoriteitä ovat myös valtatie 1 Turusta Muurlaan (vuodesta 2008 lähtien Helsinkiin saakka) sekä valtatie 9 Turusta Auraan. Myös kantatie 40 on keskiosiltaan moottoritiemäinen kaksiajoratainen eritasoliittymin varustettu väylä.

Turussa oli pitkään myös raitiotieverkosto, ensin hevosraitiotiet vuodesta 1890 vuoteen 1892 ja sittemmin sähköraitiotiet vuodesta 1908. Raitioteitä kehitettiin tasaisesti 1950-luvulle asti mutta päästettiin sen jälkeen rappeutumaan, kunnes ne vuosina 1965–1972 poistettiin kokonaan. Monet pitävät raitioteiden lakkauttamista suurena virhepäätöksenä, koska tällöin Turku menetti toimivan, koko keskeisen kaupunkialueen kattaneen liikennejärjestelmän.[107] Nykyisin kaupungin joukkoliikenteen selkärangan muodostaa linja-autoliikenne. Turun seudulle on myös tehty suunnitelmia kenties lähitulevaisuudessa rakennettavasta pikaraitiotiestä, joka kuljettaisi matkustajia keskustaan sekä Turun lähiöistä että naapurikunnista.[108]

Kulttuuri

Pääartikkeli: Turun kulttuuri
Turun linna on yksi Turun suosituimmista nähtävyyksistä.

Turku on tunnettu kulttuurikaupunki. Pitkän historian sekä poliittisen ja maantieteellisen asemansa vuoksi kaupunki on vaikuttanut lähes kaikilla kulttuurin saroilla. Turussa toimiikin erilaisia kulttuuria edistäviä yhdistyksiä kaikilta sen saroilta elokuvasta urheiluun.

Turussa järjestetään monipuolisesti tapahtumia ympäri vuotta. Kesällä järjestetään esimerkiksi Euroopan vanhin rockfestivaali Ruisrock sekä nuorempi kaupunkifestivaali Down By The Laituri. Lisäksi kesään kuuluvat Keskiaikaiset markkinat sekä Turun musiikkijuhlat. Talvella Turku on Suomen virallinen joulukaupunki, jossa on jo 1300-luvulta lähtien luettu joulurauhanjulistus. Marraskuun alusta Nuutinpäivään kaupungissa järjestetään erilaisia jouluun liittyviä tapahtumia. Keskeisimpänä tapahtumana ovat Vanhan Suurtorin joulumarkkinat.

Vuonna 2006 Turku valittiin silloisen kulttuuriministeri Tanja Saarelan esityksestä Suomen ehdokkaaksi vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2011.[109] Vuonna 2007 Euroopan parlamentti vahvisti hankkeen. Turun kulttuuripääkaupunkihanketta edistämään on erikseen perustettu Turku 2011 -säätiö, joka pyrkii yhdistämään kaikki Turun kulttuurin eri haarat ja markkinoimaan hanketta.[110] Turun kaupunki on budjetoinut kulttuuripääkaupunkihankkeeseen 55 miljoonaa euroa, jota on kansainvälisissä arvioinneissa pidetty liian pienenä.[111]

Vuonna 2007 Turku sijoittui kolmanneksi keskikokoisia eurooppalaisia kaupunkeja vertaavassa European Smart Cities -luokituksessa. Ensimmäinen sija meni Luxemburgille ja toinen Turun ystävyyskaupunki Århusille. Tutkimus tehtiin Wienin ja Delftin teknillisten yliopistojen sekä Ljubljanan yliopiston yhteistyönä. Tutkimuksessa oli mukana 70 kaupunkia, joiden väkiluku on 100 000 - 500 000, työssäkäyntialueen väestömäärä alle 1,5 miljoonaa ja joissa on vähintään yksi yliopisto. Suomalaiset kaupungit sijoittuivat muutenkin hyvin, sillä Tampere sijoittui luokittelussa kuudenneksi ja Oulu seitsemänneksi.[112] Kriteereinä tutkimuksessa olivat kaupungin väestöön, talouteen, hallintoon, asumiseen, ympäristöön ja liikenteeseen liittyvät seikat.[113]

Nähtävyydet

Turun keskiaikamarkkinoita vietetään Vanhalla suurtorilla joka kesä.
Pääartikkeli: Turun nähtävyydet

Suurin osa Turun tärkeimmistä ja suosituimmista nähtävyyksistä sijaitsee Turun keskustan alueella, mutta myös kaupungin ulkopuolella sijaitsee merkittäviä nähtävyyksiä. Tunnetuimpia Turun nähtävyyksistä ovat keskiaikaiset Turun linna ja Turun tuomiokirkko, vuoden 1827 Turun palosta säilynyt Luostarinmäen käsityöläismuseo sekä keskiaikaa ja nykytaidetta esittelevä museo Aboa Vetus & Ars Nova. Koska suurin osa Turun nähtävyyksistä sijaitsee pienellä alueella, ovat monet niistä nähtävissä yhden päivän aikana kävellen tai pyöräillen. Jokivartta pitkin pääsee kulkemaan kävelykatuja pitkin Turun tuomiokirkolta aina Turun linnalle saakka.

Varsinais-Suomen vuoden 2006 kymmenestä suosituimmasta matkailukohteesta kahdeksan on Turussa:[114]

Sija Kohde Kävijämäärä Sija Kohde Kävijämäärä
1. Holiday Club Caribia 254 318 5. Seikkailupuisto 108 185
2. Turun tuomiokirkko 196 790 6. Ruisrock 65 999
3. Aboa Vetus & Ars Nova 195 708 7. Forum Marinum 55 864
4. Turun linna 133 401 8. Luostarinmäen käsityöläismuseo 45 724

Media ja viestintä

KOP-kolmiossa toimii muun muassa Ylen Turun seudun toimitus.
Turun pääkirjaston uudella puolella sijaitsee uutistori, jonne tulee 120 sanomalehteä, 55 aikakauslehteä sekä 350 sähköistä lehteä.[115]

Turun seudun merkittävin mediakonserni on Ketosen suvun omistama TS-Yhtymä. TS-yhtymän omistama Turun Sanomat, joka on vuonna 1904 perustettu sitoutumaton sanomalehti on Turun alueen tärkein viestintäkanava. Se on suomen kolmanneksi suurin päivälehti, jonka levikki vuoden 2007 lopussa oli 112 419. Taloustutkimuksen tekemän Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan Turun Sanomilla oli vuonna 2007 noin 258 000 lukijaa.[116][117] TS-yhtymä omistaa myös Turun seudulla kaikille ilmaiseksi jaettavan Aamuset-lehden. Turussa toimii paikallisesti tärkeiden lehtien lisäksi myös useita valtakunnallisten medioiden toimituksia. Kaupungissa sijaitsee muun muassa Helsingin Sanomien, Ilta-sanomien, Iltalehden, Taloussanomien, City-lehden, Kansan Uutisten, Uutispäivä Demarin ja Hufvudstadsbladetin sekä Suomen tietotoimiston alueelliset toimitukset. [118]

Turun seudun luetuin lehti on vuonna 1958 perustettu Turkulainen, joka on Suomen Lehtiyhtymän omistama paikallinen sanomalehti. Lehti jaetaan ilmaiseksi aina keskiviikkoisin ja sunnuntaisin, yhteensä 134 535 kotitalouteen. Turun lisäksi lehti jaetaan Raisioon, Kaarinaan, Naantaliin, Lietoon, Paraisille, Piikkiöön, Maskuun, Ruskolle, Nousiaisiin, Vahdolle ja Merimaskuun. Lehti on valittu kolme kertaa Suomen parhaaksi kaupunkilehdeksi vuosina 1998, 2003 ja 2006. Lehti on ollut koko ilmestymisensä ajan riippumaton ja sanoo olevansa puolueeton turkulaisuuden äänenkannattaja.[119]

Turun seudun tärkein ruotsinkielinen viestintäkanava on Suomen vanhin yhä ilmestyvä sanomalehti, Åbo Underrättelser, jonka ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1824. Lehden kohdealueita ovat Turku, Kaarina, läntinen Turunmaan saaristo (Parainen, Nauvo, Korppoo ja Houtskari) sekä Kemiönsaari (Dragsfjärd, Kemiö ja Västanfjärd). Lehteä julkaisee muun muassa Åbo Akademin säätiön omistama Förlags Ab Sydvästkusten. Lehden levikki oli vuoden 2007 lopussa 7 400 kpl. Lehti ilmestyy viisi kertaa viikossa tiistaista lauantaihin.[120]

TS-yhtymä omistaa myös useita sähköisen viestinnän kanavia. Näistä tärkein on paikallinen televisiokanava, Turku-TV, joka on Turussa ja 50 Varsinais-Suomen kunnassa näkyvä digi-tv-kanava. Tärkeimpiä ohjelmia kanavalla ovat uutiset sekä paikalliset urheiluottelut ja muut tapahtumat Turussa. Turku-TV tekee yhteistyötä MTV3:n kanssa, joten ajoittain Turku-TV:n tekemiä juttuja näkyy myös valtakunnallisissa uutislähetyksissä.[121] Auran Aallot ja Radio Majakka ovat TS-Yhtymän omistamia paikallisradiokanavia. Auran Aallot aloitti vuonna 1985 toimintansa yhtenä Suomen ensimmäisistä kaupallisista radiokanavista. Kanavien kuuluvuusalueella asuu noin 400 000 ihmistä.[122]

Turun Radio on Yleisradion Lounais-Suomessa toimiva maakuntaradio, joka palvelee koko alueen väestöä sekä myös Ahvenanmaata. Nimestään huolimatta kanava ei siis ole yksi Turun paikallisradioista, vaan se kattaa koko lounaisen Suomen, jonka kuuluvuusalueella asuu noin puoli miljoonaa ihmistä. Kanava välittää ajankohtaisesti maakuntaa koskevia tapahtumia ja uutisia sekä tasatunnein Radiouutiset Radio Suomen kautta.[123]

Turkulaisuus

Kyltti Förissä antaa näytteen Turun murteesta.

Leikkimielisen turkulaisen sanonnan mukaan turkulaiseksi ei voi tulla, vaan ainoastaan syntyä – ja turkulaiseksi voi syntyä ainoastaan Heidekenin synnytyssairaalassa, joka kylläkin lakkautettiin vuonna 1996.[124][125] Muut suomalaiset liittävät stereotyyppiseen turkulaisuuteen toisinaan selkeästi erottuvan Turun murteen sekä joskus myös nurkkapatriotismin ja sisäänpäinlämpiävän mielenlaadun.[126][127][128][129]

Stereotypioista huolimatta Turulla on ollut varsin kansainvälinen ja monikulttuurinen väestöpohja kautta historiansa. Kaupungin asukkaista 41,3 % oli syntyperäisyä turkulaisia vuonna 2007. Kaupungin asukkaista yli 6% puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, ja eri kansallisuuksia on yli sata.[130] Maahanmuuttajien lisäksi kaupungin asukkaista iso osa on muuttanut Turkuun muualta Suomesta. Kaupungin asukkaista 18,8 % on muuttanut Turkuun muualta Varsinais-Suomesta, 6,7 % turkulaisista on syntynyt ulkomailla ja 33,2 % on alunperin kotoisin muualta Suomesta.[131]

Pahimmin Turun ja turkulaisuuden kanssa törmäyskurssilla ovat kansanperinteen mukaan tamperelaiset.[132] Tampereen teknillisessä yliopistossa on myös Ei-Turkulainen osakunta (ETO ry), jonka tavoitteena on yhdistää kaikki Tampereen tiedekorkeakoulujen ei-turkulaiset opiskelijat.[133] Vuodesta 1998 ETO ry on vuosittain koonnut jäsenistään delegaation, joka kokoontuu Turun ja Auran kunnanrajalla. Tavoitteena on lekaa ja puista kiilaa hyväksikäyttäen irrottaa Turku muusta Suomesta, kuljettaa Turku merelle ja upottaa se.[134] ETO kuitenkin korostaa ettei yhdistys syrji ketään, vaan sen tavoitteena on pitää hauskaa kaikkialla kaikkien kanssa.[135]

Turkuseura-Åbosamfundet ry on 2 400 jäsenen vuonna 1957 perustettu kaksikielinen, poliittisesti sitoutumaton kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta ja turun murretta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa. Seuran tavoitteena on vaikuttaa Turun myönteisen imagon ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Seura järjestää Turkuun liittyviä retkiä, esitelmätilaisuuksia, näyttelyitä ja kilpailuja sekä julkaisee kotiseutulehteä Suomen Turku – Åbo, vår stad, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Turkuseura harjoittaa myös kustannustoimintaa ja julkaisee Turku-aiheista kirjallisuutta. Turkuseuralla on oma kauppa, Föripuoti, jossa myydään omien julkaisujen lisäksi myös muiden kustantamaa Turku-aiheista kirjallisuutta sekä postikortteja ja lahjatavaroita.[136]

Urheilu

Paavo Nurmi Marathon juostiin vuonna 2007 16. kerran.
Pääartikkeli: Turun urheilu

Väestömäärältään isohkolle kaupungille tyypillisesti Turussa on monipuolisesti tiloja ja alueita monien eri lajien harrastamiseen. Kupittaan alue on kaupungin monipuolisin liikunta- ja urheilualue. Kupittaalla sijaitsevat useiden jalka- ja pesäpallokenttien lisäksi mm. liikunta- ja keilailuhalli, Veritas Stadion -jalkapallostadion, velodromi, rullalautailualue ja BMX-rata. Vuonna 2006 Kupittaalle valmistui myös uusi Kupittaan jäähalli.

Veritas Stadionin ohella toinen kaupungin merkittävä stadion on Urheilupuistossa sijaitseva Paavo Nurmen stadion, jossa käydään pääosin yleisurheilukilpailuja. Kaupungin jäähalleista suurin on vuonna 1990 valmistunut 11 820-paikkainen Turkuhalli, jonka aiempia markkinointinimiä ovat olleet Typhoon ja Elysée Arena.[137] Toinen Turun suurista jäähalleista on edellä mainittu Kupittaan jäähalli. Muut Turun jäähallit sijaitsevat Varissuolla ja Impivaarassa, jossa sijaitsee myös jalkapallo-, uima- ja tennishalli. Yhteensä Turun kaupunki ylläpitää reilua 200 erilaista liikuntapaikkaa.[138]

Menestynein turkulainen urheiluseura sekä jääkiekossa että jalkapallossa on vuonna 1922 perustettu Turun Palloseura. Jalkapallossa se on voittanut yhdeksän suomenmestaruutta ja Suomen Cupin kahdesti. Toinen jalkapallon liigatasolla pelaava turkulaisseura on vuonna 1990 perustettu FC Inter Turku. Jääkiekossa Turun Palloseura (TPS) on voittanut Suomen mestaruuden kymmenesti. Erityisen menestyksekkäitä kausia TPS:lle ovat olleet kolmen peräkkäisen SM-liigan mestaruuden vuodet 1989–1991 sekä uudestaan 1999–2001. Turun yliopiston sosiologian professori Hannu Ruonavaaran on tutkinut turkulaista jääkiekkoyleisöä ja todennut, että seura kytkeytyy vahvasti turkulaisuuteen. Ruonavaaran mukaan TPS liitetään turkulaisuuteen niin Turussa kuin muuallakin Suomessa.[139]

Yleisurheilussa kaupunkia edustaa näkyvimmin Turun Urheiluliitto, joka on vuosina 2004 ja 2005 ollut Kalevan kisojen toiseksi paras joukkue ja vuonna 2003 paras. Seuran menestynein urheilija on kestävyysjuoksija Paavo Nurmi, jonka mukaan on nimetty Urheilupuistossa sijaitseva yleisurheilustadion. Turun Urheiluliitto järjestää vuosittain suuria kaikille tarjoitettuja urheilutapahtumia kaupungissa etenkin kesällä. Paavo Nurmi -maraton järjestetään kesä-heinäkuussa ja Myllyn Pyöräily elo-syyskuussa.[140]

Ystävyyskaupungit

Turun ja Göteborgin ystävyyspatsas Kun ystävyyssuhteet solmitaan. Alkuperäinen patsas lahjoitettiin Göteborgin kaupungille.

Turun pohjoismaisia ystävyyskaupunkeja Bergeniä, Göteborgia ja Århusia sekä Venäjän Pietaria yhdistää se, että ne ovat kaikki maidensa ”kakkoskaupunkeja”. Kaikki kaupungit sijaitsevat lisäksi rannikolla ja kaikilla on pitkä historia ja tärkeä kulttuurillinen, taloudellinen ja hallinnollinen asema osana omaa maataan. Näiden ominaisuuksien vuoksi Turussa koetaan yhteenkuuluvuutta mainittuihin kaupunkeihin. Suikkilan kaupunginosassa on ystävyyskaupunkien mukaan nimettyjä katuja. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen pätkä Leningradinkadusta muutettiin Pietarinkaduksi.

Turun ystävyyskaupungeista etenkin Pietari on noussut viime vuosina tärkeäksi ja yhteistyömahdollisuudet ovat kasvaneet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Pietarissa on järjestetty Turku-päivät ja vastavuoroisesti Turussa on järjestetty Pietari-päivät. Kaupungit tekevät yhteistyötä myös talouden, kulttuurin, koulutuksen, terveydenhuollon ja matkailun saralla. Pietari on vahvasti tukenut Turun Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hanketta ja tulee todennäköisesti myös osallistumaan vuoden 2011 tapahtumiin.[141][142][143] Turun Puolalanpuistossa on Leningradin ja Turun ystävyyden patsas, joka paljastettiin 19. toukokuuta 1969. Teos pystytettiin 15 vuotta kestäneen ystävyyskaupunkitoiminnan kunniaksi. Patsaassa kuvataan neljää toisiaan halaavaa ja tervehtivää ihmishahmoa.

Göteborgin kanssa Turku on tehnyt yhteistyötä jo ennen ystävyyskaupunkisuhteiden solmimista. Virallisesti Göteborgista tuli Turun ystävyyskaupunki vuonna 1946, mutta Turun kummikaupunkina se oli ollut jo 1940-luvun alusta asti. Vuonna 1945 lähes kaikki turkulaiset saivat joulupaketin Göteborgista. Turku kiitti Göteborgin kaupunkia anteliaisuudesta sodan jälkeen tilaamalla Wäinö Aaltoselta kookkaan veistoksen. Kun ystävyyssuhteet solmitaan paljastettiin Göteborgissa toukokuun alussa vuonna 1955, ja kauppaneuvos Leo Weinstein lahjoitti veistoksen kaksoiskappaleen Turun kaupungille. Kaksoiskappale paljastettiin Turussa muutama viikko Göteborgin jälkeen.[144]

Unkarin Szegedin kaupungille Turku on tarjonnut asiantuntija-apua Tisza-joen puhdistamiseksi ympäristömyrkyistä.[145]

Turun ystävyyskaupunkeja ovat[146][147]:

Yhteistyösopimuskumppanit

Galleria

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turku.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Turun kaupunki: Turun kaupunginvaltuusto 2005-2008 5.turku.fi. Viitattu 28. kesäkuuta 2008.
  7. ↑ a b Turun kaupunki: Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, väestö kielen mukaan (pdf) turku.fi. Viitattu 30.3.2008.
  8. ↑ Gardberg, C. J.: Turun kaupungin historia 1100-luvun puolivälistä vuoteen 1366. Turun kaupungin historia 1. Turku 1971: 115 - 324
  9. ↑ Turun Sanomat: Pyhän Annan kappeli siunattiin käyttöön turunsanomat.fi. 27.9.2001. Viitattu 24.5.2008.
  10. ↑ Toivo T. Rinne – Rainer Fagerlund (1984): Turku uuden ajan alussa teoksessa Turun seitsemän vuosisataa (toim. Eero Kuparinen). s. 79–110. Turun historiallinen yhdistys. Turku
  11. ↑ Helsingin yliopisto: Kuninkaallinen Turun akatemia museo.helsinki.fi. Viitattu 30.3.2008.
  12. ↑ Turun maakuntamuseo: Kreivin aikaan turku.fi. Viitattu 10.7.2008.
  13. ↑ Kankaanpää, Matti J: Suuri Pohjansota, Iso Viha ja Suomalaiset. Virrat: T:mi Toiset aijat, 2001. ISBN 952-91-3934-9, ISBN 978-952-91-3934-7.
  14. ↑ Turun maakuntamuseo: Silmäys Turun historiaan 5.turku.fi. Viitattu 10.7.2008.
  15. ↑ Helsingin Sanomat: Carl Erik Mannerheim oli Suomen ensimmäinen pääministeri hs.fi. 27.1.2008. Viitattu 18.7.2008.
  16. ↑ Turun Sanomat: Kun Turku hukkui liekkeihin turunsanomat.fi. 1.9.2002. Viitattu 30.3.2008.
  17. ↑ Ylen elävä arkisto: filmikatsaus vuodelta 1948: Turussa vuonna 1948 yle.fi. Viitattu 10.7.2008.
  18. ↑ Ylen elävä arkisto: Puna-armeija Porkkalassa yle.fi. Viitattu 18.7.2008.
  19. ↑ Veikko Laakso: Turun kaupungin historia 1918-1970, 1. nide, s. 11–37. Turku: Turun kaupunki, 1980. ISBN 951-99267-6-3.
  20. ↑ a b Turun Sanomat, 18.2.2001, Turun tauti ja sen muunnelmat
  21. ↑ Kulttuuriympäristöohjelman arvokkaat kohteet: Kuhankuonon rajakivi paikka-maa.utu.fi. Viitattu 31.3.2008.
  22. ↑ Turun luonnonsuojelualueet oppisopimus.turku.fi. 11.4.2007. Viitattu 24.6.2008.
  23. ↑ Asemakaavanmuutoksen selostus, asemakaavanmuutos "Mäntymäki 1–8 -korttelit". Asemakaavatunnus: 37/2000, Diarionumero: 10759-2000 5.turku.fi. 3.12.2004. Viitattu 31.3.2008.
  24. ↑ Turun kaupunnki: Turun ympäristön merialueen hygieeninen tila avovesikautena 2007 turku.fi. Viitattu 28.6.2008.
  25. ↑ Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2005 (pdf) naantali.fi. 2005. Viitattu 30.3.2008.
  26. ↑ Ilmatieteenlaitos: Joulupukin rekimatka Rovaniemeltä Etelä-Suomeen vaarassa fmi.fi. 22.12.2006. Viitattu 30.3.2008.
  27. ↑ Aurajoen jäälle luistinpaana. Turun Sanomat, 9.1.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2008.
  28. ↑ Sanna Vaajoensuu: Kulkureitit Aurajoen jäälle joudutaan ehkä sulkemaan. Turun Sanomat, 17.1.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2008.
  29. ↑ Aurajoen jäälle pääsee hiihtämään Turun kaupungin tiedotteet. Viitattu 31.3.2008.
  30. ↑ Jäänlähtö Aurajoesta 1800-2008 Turun kaupunki. Viitattu 28.6.2008.
  31. ↑ Ilmatieteenlaitos: Suomen ja maailman sääennätyksiä fmi.fi. Viitattu 23.5.2008.
  32. ↑ Luonnon merkkipäiviä vuoden varrella Helsingin yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 28.6.2008.
  33. ↑ Turun kaupunki: Turun kestävän kehityksen ohjelma - Turku Agenda 21 oppisopimus.turku.fi. 29.8.2005. Viitattu 24.6.2008.
  34. ↑ Turun kaupunki: Turku ottaa energiansäästön tosissaan oppisopimus.turku.fi. 11.12.2007. Viitattu 24.6.2008.
  35. ↑ a b c Weather statistics theweathernetwork.com. 1961-1990. Viitattu 25.6.2008.
  36. ↑ Jussi Iltanen: Urbes Finlandiae, s. 12. Porvoo: Genimap, 2004.
  37. ↑ Turun Sanomat: Mikä on Puutarhakadun talojen korkeus? turunsanomat.fi. 17.6.2006. Viitattu 24.6.2008.
  38. ↑ Veikko Laakso: Turun kaupungin historia 1918–1970, s. 33. Turku: Turun Sanomat, 1980.
  39. ↑ Ympäristöministeriön Asuntojen.hintatiedot.fi-palvelu
  40. ↑ Turun Sanomat: Nykymittoihinsa Turku jämähti 1970-luvun lopulla turunsanomat.fi. 3.4.2006. Viitattu 24.6.2008.
  41. ↑ Turun Sanomat: Puheet suur-Turusta syrjään seudun kuntien neuvotteluista turunsanomat.fi. 28.10.2006. Viitattu 24.6.2008.
  42. ↑ Turun Sanomat: Turulle ei heru vastakaikua turunsanomat.fi. 31.5.2008. Viitattu 24.6.2008.
  43. ↑ Turun Sanomat: Turun helmet turunsanomat.fi. 22.10.2006. Viitattu 30.3.2008.
  44. ↑ Henkilökohtainen haastattelu kulttuurihistorioitsija, filosofian lisensiaatti Hannu Laaksosen kanssa 29.9.2006.
  45. ↑ Turku Touring: Turun puistoilla pitkät perinteet turku.fi. 7.4.2007. Viitattu 30.3.2008.
  46. ↑ Turun kaupunki: Turun puistoilla on pitkät perinteet turku.fi. 9.1.2007. Viitattu 30.3.2008.
  47. ↑ Turun sanomat: Viheralueiden ylläpito koettelee köyhää kaupunkia turunsanomat.fi. 1.1.2008. Viitattu 28.6.2008.
  48. ↑ Turun kaupunki: Puistot 2002-2007 turku.fi. 21.8.2007. Viitattu 24.6.2008.
  49. ↑ Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä: Hautausmaat Turussa ja Kaarinassa turunseurakunnat.fi. Viitattu 30.3.2008.
  50. ↑ Aurajoen syvyyskartta (pdf) aurajoki.net. Viitattu 31.3.2008.
  51. ↑ Turun kaupunki: Vaikuta asuinalueellasi turku.fi. 24.4.2007. Viitattu 30.3.2008.
  52. ↑ Turun kaupunki: Hirvensalon osayleiskaavan tarkistus käynnistyi turku.fi. 5.3.2008. Viitattu 30.3.2008.
  53. ↑ a b c d Työpaikat toimialan mukaan 2003-2005 2008. Turun kaupunki. Viitattu 28.6.2008.
  54. ↑ Turun kaupunki: Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, Turun väkiluku (pdf) turku.fi. 2007. Viitattu 30.3.2008.
  55. ↑ Taloustutkimus. Kaupungit: muuttohalukkuus 2000, 2002 ja 2006.
  56. ↑ Turun kaupunki: Väestö iän ja syntymäpaikan mukaan 31.12.2007 turku.fi. 18.6.2008. Viitattu 27.6.2008.
  57. ↑ Turun kaupunki: Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, väestö kansalaisuuden mukaan (pdf) turku.fi. Viitattu 30.3.2008.
  58. ↑ Turun sanomat: Maahanmuuttajille tukevampia eväitä syrjäytymistä vastaan turunsanomat.fi. Viitattu 25.6.2008.
  59. ↑ Turun Sanomat: Lounaisessa Suomessa kuntien kilpailu asukkaista heikentää maakunnan voimaa turunsanomat.fi. 29.12.2007. Viitattu 29.6.2008.
  60. ↑ Turun seutu: Seudulliset tilastot (ppt) turunseutu.net. Viitattu 1.4.2008.
  61. ↑ Turun kaupunki: Väestö: Asukasluku 1.1.1891-1993 ja vuodenvaihteissa 1993/94 - 2007/08 (pdf) turku.fi. 2007. Viitattu 25.6.2008.
  62. ↑ Turun kaupunki: Väestö: kansalaisuuden mukaan (pdf) turku.fi. 2007. Viitattu 25.6.2008.
  63. ↑ World Trade Center Turku: Tenants (Excel) wtc-turku.fi. Viitattu 24.6.2008.
  64. ↑ Tilastokeskus: Aluetalouden indikaattorit 2000-2006 (Excel) stat.fi. 19.3.2008. Viitattu 31.3.2008.
  65. ↑ Turun kaupungin osaamis- ja elinkeinostrategia 2006-2009
  66. ↑ Turku Science Park Oy: Toimitilat turkusciencepark.com. Viitattu 30.3.2008.
  67. ↑ Pilot Turku - Miksi sijoittua Turun seudulle? Pilot Turku Oy. Viitattu 31.7.2007.
  68. ↑ Harri Kavén: Turkulaisella maitopurkilla viimeinen täyttöpäivä. Turun Sanomat, 27.9.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2008.
  69. ↑ Timo Anttila: Makeisten teko loppuu Turussa. Turun Sanomat, 25.5.2005. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2008.
  70. ↑ Turun kaupunki: Turun kaupungin elinkeinopolitiikka takoo tulosta turku.fi. 28.3.2008. Viitattu 1.4.2008.
  71. ↑ Turun kaupunginvaltuusto 2005-2008 Turun kaupunki. Viitattu 31.3.2008.
  72. ↑ Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä: Turun tuomiokirkko turuntuomiokirkkoseurakunta.fi. Viitattu 30.3.2008.
  73. ↑ Turun kaupunki: Kaupungin johto turku.fi. Viitattu 30.3.2008.
  74. ↑ Turun kaupunki: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja turku.fi. Viitattu 30.3.2008.
  75. ↑ Valtuustoryhmien välinen sopimus 2005-2008 turku.fi. 20.9.2006. Viitattu 30.3.2008.
  76. ↑ Turun Sanomat: Ei vasemmistolainen, ei porvarillinen turunsanomat.fi. 17.10.2004. Viitattu 30.3.2008.
  77. ↑ a b Turun Sanomat: Kaupungin vuotta 2007 leimasivat talouden yskiminen ja johtajien eripura turunsanomat.fi. 29.12.2007. Viitattu 29.6.2008.
  78. ↑ Turun Sanomat: Keskusta jylläisi viiden kunnan Varsinais-Suomessa turunsanomat.fi. 2005. Viitattu 29.6.2008.
  79. ↑ Turun Sanomat: Suur-Turku tekisi koko seudusta kaksikielisen turunsanomat.fi. 29.9.2007. Viitattu 29.6.2008.
  80. ↑ Turun Sanomat: Turun isot ratkaisut siirtyivät eteenpäin turunsanomat.fi. 29.12.2007. Viitattu 29.6.2008.
  81. ↑ Varsinais-Suomen liitto: Kilpailuohjelman taustaa .varsinais-suomi.fi. Viitattu 30.03.2008.
  82. ↑ Turun Sanomat: Puheet suur-Turusta syrjään seudun kuntien neuvotteluista turunsanomat.fi. 28.10.2006. Viitattu 24.6.2008.
  83. ↑ Turun Sanomat: Turulle ei heru vastakaikua turunsanomat.fi. 31.5.2008. Viitattu 24.6.2008.
  84. ↑ Vakka-Suomen Sanomat: Masku-liitos kiinnostaisi myös Turkua vakka.fi. 14.06.2007. Viitattu 29.6.2008.
  85. ↑ Iltalehti: Soininvaara vaatii: Turkuun kuntaliitoksia! iltalehti.fi. 29.2.2008. Viitattu 29.6.2008.
  86. ↑ Turun Sanomat: Enemmistö Turun seudun asukkaista kannattaa nykyistä isompia kuntia turunsanomat.fi. 28.6.2008. Viitattu 29.6.2008.
  87. ↑ Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos: Rikollisuuskehitys suurissa kaupungeissa (pdf) optula.om.fi. Viitattu 30.3.2008.
  88. ↑ Turun Sanomat: Rikollisuus lisääntyi Turussa muuta maata enemmän turunsanomat.fi. 18.1.2008. Viitattu 30.3.2008.
  89. ↑ Jussi Orell, Tuomas Rimpiläinen: Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus lisääntyi Turussa rajusti viime vuonna. Turun Sanomat, 7.1.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.3.2008.
  90. ↑ Turun Sanomat: Katedraalikoulu valmistautuu 725-vuotisjuhliin turunsanomat.fi. 11.4.2001. Viitattu 30.3.2008.
  91. ↑ Turun kaupungin opetuslautakunta: Esityksen laatiminen Turun kansanopetuksen historia -projektista 5.turku.fi. 12.11.1997. Viitattu 30.3.2008.
  92. ↑ Turun Sanomat: Kansanopetuksen historiaa aletaan tutkia Turussa turunsanomat.fi. 12.11.1997. Viitattu 30.3.2008.
  93. ↑ Turun klassikon lukio: Klassikon päävaiheet tkukoulu.fi. Viitattu 30.3.2008.
  94. ↑ Turun opetustoimi: Opetustoimen organisaatiokaavio turku.fi. Viitattu 1.4.2008.
  95. ↑ Turun kaupunki: Ammatilliset oppilaitokset turku.fi. Viitattu 1.4.2008.
  96. ↑ Turun kaupunki: Koulutus, kulttuuri ja vapaa-aika turku.fi. 28.1.2008. Viitattu 30.3.2008.
  97. ↑ Turun yliopisto: Informaatioteknologian laitos it.utu.fi. 10.03.2008. Viitattu 30.3.2008.
  98. ↑ Turun satama: Turun satama tänään portofturku.fi. Viitattu 30.3.2008.
  99. ↑ Turun Sanomat: Kaupunki neuvottelee neljän varustamon kanssa Viron-liikenteen aloittamisesta turunsanomat.fi. 2.9.2006. Viitattu 24.6.2008.
  100. ↑ Höyrylaiva SS Ukkopekka ukkopekka.fi. Viitattu 30.3.2008.
  101. ↑ Eino Jutikkala: Turun kaupungin historia 1856–1917, s. 213–248. Turku: Turun sanomalehti ja kirjapaino osakeyhtiö, 1957.
  102. ↑ Turun kaupunki: Rautatieliikenne (pdf) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. 2007. Viitattu 30.3.2008.
  103. ↑ Turun kaupunki: Turun lentoaseman liikenne (pdf) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja. 2007. Viitattu 30.3.2008.
  104. ↑ Helsingin Sanomat: Lentoyhtiö Wingo avaa uusia kotimaanreittejä hs.fi. 25.10.2007. Viitattu 30.3.2008.
  105. ↑ Wizz Air: Wizz Airin Turun reitin aikataulut wizzair.com. Viitattu 30.3.2008. Englanti
  106. ↑ Matti Grönroos: Valtatie 8 mattigronroos.fi. Viitattu 30.3.2008.
  107. ↑ Hanna Sirkiä: Hyvästi ny sitt - Raitsikat, Turun raitiovaunuliikenteen lakkautus 1961-1972 (pdf) kaupunkiliikenne.net. Lokakuu 2003. Viitattu 30.3.2008.
  108. ↑ Varsinais-Suomen liitto: Paikallisen raideliikenteen toteuttamismahdollisuudet Varsinais-Suomessa (pdf) .varsinais-suomi.fi. 2004. Viitattu 30.3.2008.
  109. ↑ Turku 2011- säätiö: Turku 2011 -hankkeen valmisteluprosessin keskeisiä tapahtumia turku2011.fi. Viitattu 30.3.2008.
  110. ↑ Turku 2011 -säätiö: Turku 2011 -säätiö turku2011.fi. Viitattu 30.3.2008.
  111. ↑ Turun sanomat: Turun hakemukselle myönteinen vastaanotto turunsanomat.fi. 5.6.2007. Viitattu 25.6.2008.
  112. ↑ Turku huippusijalle eurooppalaisessa kaupunkivertailussa turku.fi. Viitattu 25. lokakuuta 2007.
  113. ↑ Samrt Cities: Smart cities – A ranking of European medium-sized cities smart-cities.eu. Viitattu 25.6.2008.
  114. ↑ Sanna Sevänen: Turku houkutellut aiempaa enemmän matkailijoita. Turun sanomat, 2007, nro 194, s. 20.
  115. ↑ Turun kaupungin kirjasto: Uutistori turku.fi. Viitattu 30.6.2008.
  116. ↑ Taloustutkimus Oy: Kansallinen mediatutkimus (sivu 3) levikintarkastus.fi. 4. maaliskuuta 2008.
  117. ↑ TS-yhtymä: TS-yhtymän vuosikertomus 2007 ts-group.fi. Viitattu 30.6.2008.
  118. ↑ Turun kaupunki: Turkulaisia tiedotusvälineitä turku.fi. Viitattu 30.6.2008.
  119. ↑ Turkulainen: Mediatiedot turkulainen.fi. Viitattu 30.6.2008.
  120. ↑ Åbo underrättelser: Mediakortti abounderrattelser.fi. Viitattu 30.6.2008.
  121. ↑ Turku TV: Näkyvyysalue (sivu 3) turkutv.tv. Viitattu 30.6.2008.
  122. ↑ Auran Aallot: Mediatiedot auranaallot.fi. Viitattu 30.6.2008.
  123. ↑ Turun Radio: Turun Radion esittely turunradio.fi. Viitattu 30.6.2008.
  124. ↑ Aimo Massinen: Seikossa syntynyt tosi turkulainen? Turun Sanomat, Extra-liite, 24.3.2007. Artikkelin verkkoversio.
  125. ↑ Aimo Massinen: Kuka on paljasjalkainen turkulainen? Turun Sanomat, Extra-liite, 30.9.2006. Artikkelin verkkoversio.
  126. ↑ Matti Välimäki: Tarttis varmaan tehrä jottain: Kaupungin imago koostuu useasta palasta. Turun pualest, 18.2.2008, nro 1, s. 4–6. Turun kaupungin viestintäkeskus.
  127. ↑ Turun Sanomat: Suomen Turku -kirja porautuu turkulaisuuteen turunsanomat.fi. 30.5.2004. Viitattu 17.7.2008.
  128. ↑ Jyväskylän yliopiston kielikeskus: Meillä päin Suomea - Lounaismurre kielikompassi.jyu.fi. Viitattu 17.7.2008.
  129. ↑ Turun sanomat: Muu Suomi - missä se on? turunsanomat.fi. 11.6.2006. Viitattu 17.7.2008.
  130. ↑ Turun kaupunki: Maahanmuuttajat turku.fi. Viitattu 20.7.2008.
  131. ↑ Turun kaupunki: Väestö iän ja syntymäpaikan mukaan 31.12.2007 turku.fi. 18.6.2008. Viitattu 27.6.2008.
  132. ↑ Turun Sanomat: Turku vai Tampere? turunsanomat.fi. 17.3.2002. Viitattu 1.4.2008.
  133. ↑ ETO ry: Ei-turkulainen osakunta yhdistys ETO, säännöt students.tut.fi. Viitattu 1.4.2008.
  134. ↑ Turun Sanomat: Turku pois Suomen kartalta turunsanomat.fi. 22.3.2002. Viitattu 1.4.2008.
  135. ↑ Turun Sanomat: Turkulaisuus on iloinen asia - Tampereella turunsanomat.fi. 16.11.2005. Viitattu 17.7.2008.
  136. ↑ Turkuseura: Turkuseuran toiminta personal.inet.fi. Viitattu 1.4.2008.
  137. ↑ Oy Turkuhalli: Turkuhallin historia turkuhalli.fi. Viitattu 30.3.2008.
  138. ↑ Turun kaupunki: Liikunta ja ulkoilu turku.fi. Viitattu 20.7.2008.
  139. ↑ Turun Sanomat: TPS-instituutio on osa turkulaisuutta turunsanomat.fi. Viitattu 29.6.2008.
  140. ↑ Turun Urheiluliitto: Paavo Nurmi Sports paavonurmisports.com. Viitattu 29.6.2008.
  141. ↑ Turku ja Pietari solmivat yhteistyöohjelman 2006 - 2007 turku.fi. Viitattu 29.6.2008.
  142. ↑ Turku-Pietari yhteistyöpöytäkirja 2006-2007 turku.fi. Viitattu 28.6.2008.
  143. ↑ Turun Sanomat: Turun ja Pietarin yhteistyö lisääntynyt turunsanomat.fi. Viitattu 29.6.2008.
  144. ↑ Wäinö Aaltonen (1894–1966) Kun ystävyyssuhteet solmitaan turku.fi. Viitattu 29.6.2008.
  145. ↑ Turku tarjoaa asiantuntija-apua ystävyyskaupunki Szegedille turunsanomat.fi. Viitattu 29.6.2008.
  146. ↑ Turun ystävyyskaupungit 5.turku.fi. Viitattu 30.3.2008.
  147. ↑ Tartosta tulossa Turun toveri turunsanomat.fi. Viitattu 28.6.2008.

Aiheesta muualla

Verkossa

Kirjallisuus

Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto on Turun kaupunginkirjaston päätoimipiste.

Historia

  • Oscar Nikula: Turun kaupungin historia 1809-1856 (1972), ISBN 951-99003-2-2
  • Raimo Ranta: Turun kaupungin historia 1600-1721 (1975), ISBN 951-95081-7-1
  • Reino Lento: Sellaista oli elämä vuosisadanvaihteen Turussa (1979), ISBN 951-0-09345-9
  • Harri Kalpa: 'Muuttuva kaupunki: Turku eilen ja tänään (1980), ISBN 951-99124-8-7
  • Erkki Kuujo: Turun kaupungin historia 1366-1521 (1981), ISBN 951-95083-1-7
  • Sinikka Uusitalo: Turun kaupungin historia 1918-1970 (1982), ISBN 951-95083-5-X
  • Oscar ja Sigrid Nikula: Turun kaupungin historia 1521-1600 (1987), ISBN 951-9262-23-7 ja ISBN 951-9262-24-5
  • Eino Penttilä: Turku talvi- ja jatkosodassa 1939-1944 (1988), ISBN 951-99926-6-9
  • Auvo Kostiainen: Historiaa Auran rannoilla: turkulaista historiantutkimusta ja historiantutkijoita (1998), ISBN 951-29-1374-7
  • Simo Tuomola: Turun kaupungin selviytymistarina läpi vuosisatojen 8000 eKr - 1600 jKr (1999), ISBN 951-2129-32-4
  • Ilkka Järvinen: Lähihistorian lähikuvia : turkulaista muistitietoa 20. vuosisadalta (2003)ISBN 952-91-5746-0
  • Maarit Ahola, David Gaimster, Mika Kallioinen: Elämää Hansa-ajan Turussa (2004), ISBN 951-595-097-X
  • Maija Mäkikalli, Ulrika Grägg, Rauno Lahtinen: Moderni Turku 1920- ja 1930-luvuilla (2004), ISBN 951-29-2714-4
  • Hannu Laaksonen: Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta (Turun Historiallinen Yhdistys ry.) Turun Historiallinen Arkisto 59 (2007), ISBN 978-952-99637-3-7

Kulttuuri

  • Vilho Niitemaa, Oscar Nikula, Tapio Sormunen: Turun kulttuurihistoriaa (1979), ISBN 951-95100-7-9
  • Vuokko Valkamo: Lapsuuteni Turku : kertomuksia lapsuusmaisemista 1910- 1960 -luvuilta (2002), ISBN 951-96910-4-9
  • Jouni Kallioniemi: Entisajan arkea ja juhlaa : turkulaisperinnettä ja perinteistä Turkua (2004), ISBN 951-96892-9-X
  • Sanna Kupila: Sisua, siloa ja sinappia: merkkituotteita Turusta (2004), ISBN 951-595-090-2
  • Tarja Hautanen: Yksityistilaisuus: turkulaisten homojen ja lesbojen kulttuurihistoriaa (2005), ISBN 952-9862-17-2
  • Markku Heikkilä: Uutissi Turust : ei virallissi, mut torellissi (2005), ISBN 951-97572-9-5
  • Rauno Lahtinen: Puoli vuosisataa kotiseudun hyväksi: Turkuseura - Åbosamfundet 1957-2007 (2007), ISBN 978-952-996-1

Luonto

Kaupunkikuva

Turku
Turun suuralueet ja kaupunginosat
Suuralueet Kaupunginosat
1. Keskusta I kaupunginosa – II kaupunginosa – III kaupunginosa – IV Martti – V Itäranta – VI kaupunginosa – VII kaupunginosa – VIII Port Arthur – IX Länsiranta – Iso-Heikkilä – Korppolaismäki – Kupittaa – Kurjenmäki – Kähäri 1) – Mäntymäki – Pihlajaniemi 2) – Pitkämäki 3) – Pohjola – Raunistula 4) – Turun satama – Vähäheikkilä – Vätti 1)
2. Hirvensalo-Kakskerta Friskala – Haarla – Illoinen – Jänessaari – Kaistarniemi – Kakskerta – Kukola – Lauttaranta – Maanpää – Moikoinen – Oriniemi – Papinsaari – Pikisaari – Satava – Särkilahti – Toijainen
3. Skanssi-Uittamo Harittu – Ilpoinen – Ispoinen – Katariina – Koivula – Luolavuori – Peltola – Pihlajaniemi 2) – Puistomäki – Skanssi – Uittamo – Vasaramäki
4. Varissuo-Lauste Huhkola – Itäharju – Kohmo – Kurala – Lauste – Nummi – Pääskyvuori – Vaala – Varissuo
5. Nummi-Halinen Koroinen – Halinen – Nummi – Oriketo – Räntämäki
6. Runosmäki-Raunistula Kaerla – Kastu – Kärsämäki – Raunistula 4) – Runosmäki
7. Länsikeskus Kähäri – Mälikkälä – Pitkämäki 3) – Runosmäki – Ruohonpää – Teräsrautela – Vätti
8. Naantalintie Artukainen – Pahaniemi – Pansio – Perno – Pitkämäki 3) – Ruissalo
9. Maaria-Paattinen Jäkärlä – Metsämäki – Moisio – Paattinen – Saramäki – Lentokenttä – Urusvuori – Yli-Maaria (ks. myös Maaria)
Huomautukset
1): Kähäri ja Vätti kuuluvat osittain keskustaan ja osittain Länsikeskukseen.
2): Pihlajaniemi kuuluu osittain keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon.
3): Pitkämäki kuuluu osittain sekä keskustaan, Kuninkojaan että osittain Naantalintiehen.
4): Raunistula kuuluu osittain keskustaan ja osittain Runosmäki-Raunistulaan.
Turun historia
Keskiaika Dominikaaniveljien konventti • Hansaliitto • Hämeen härkätie • Kalmarin unioni • Koroinen • Koukku (verotus) • Kuninkaantie • Kuusiston piispanlinna • Manuale Aboense • Piispa Henrik • Piispa Henrikin liturgia • Turun katedraalikoulu • Turun linna • Turun linnalääni • Turun maaoikeus • Turun tuomiokapituli • Turun tuomiokirkko • Turun tuomiokirkon mustakirja • Uskonpuhdistus • Vanha Suurtori • Vanha viha
Uusi aika Codex Aboensis • Graduale Aboense • Eerik XIV • Juhana III • Kaarina Maununtytär • Katariina Jagellonica • Kustaa Vaasa • Mikael Agricola • Missale Aboense • Petrus Särkilahti • Pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota • Søren Norby • Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo • Turun akatemia • Turun hovioikeus • Turun rauha
1800-luku Arseni Zakrevski • Carl Ludvig Engel • Fredric von Rettig • Gustav Albert Petrelius • Suomen suuriruhtinaskunta • Turun kaupunginvaltuusto • Turun palo • Turun raitioliikenne • Åbo Svenska Teater • Turun romantiikka • Turun piirustuskoulu • Turun Wiikko-Sanomat • Vartiovuoren tähtitorni • Åbo Underrättelser
1900-luku Aboa Vetus & Ars Nova • Adolf Ehrnrooth • Mauno Koivisto • Paavo Nurmi • Talvisodan pommitukset • Turun Sanomat • Turun taidemuseo • Turun yliopisto • Turun kaupunginteatteri • Turun kauppakamari • Turun tauti • Turun Tiedepuisto • Åbo Akademi • Turun Osuuskauppa
2000-luku Turku 2011 • Turun pikaraitiotie • Turun kaupunkiseutu • Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun konsortio
Turun museot
Aboa Vetus & Ars Nova • Apteekkimuseo • Biologinen museo • Brinkhallin kartano • Ett Hem • Forum Marinum • Kuralan Kylämäki • Luostarinmäen käsityöläismuseo • Miinalaiva Keihässalmi • Rannikkovartiovene Rautaville • Sibelius-museo • Sigyn • Suomen Joutsen • Suomen Partiomuseo • TS Auto ja viestintämuseo • Turun kasvitieteellinen puutarha • Turun tuomiokirkko • Turun lasarettimuseo • Turun linna • Turun taidemuseo • Turun terveydenhuoltomuseo • Turun yliopiston eläinmuseo • Tykkivene Karjala • SS Vetäjä V • Wäinö Aaltosen museo
Turun uskonnolliset rakennukset

Betel-kirkko • Henrikin kirkko • Hirvensalon kirkko • Maarian kirkko • Martinkirkko • Mikaelinkirkko • Pallivahan kirkko • Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko • Pyhän Hengen kappeli • Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli • Pyhän Katariinan kirkko • Turun moskeija • Turun ortodoksinen kirkko • Turun synagoga • Turun tuomiokirkko • Varissuon kirkko • Ylösnousemuskappeli • Turun tuomiokirkko • Turun linnan kirkko

Turun saaristo
Hirvensalo Pikku-Vihtilä • Iso-Vihtilä • Kupparkari • Nepo • Montti • Urhatti • Pikku-Urhatti • Mäntysaari • Kuivakari • Haurletto • Pissilinna • Ryttykari • Kauppakari • Leppäkari • Pitkäkari • Ämmäkari • Kommo • Laurinkari • Rautakari
Kakskerta Haapaluoto • Harva • Hinttinen • Hylkeenkari • Iholuoto • Isosaari • Jukoluoto • Kirkkoherra • Kissasaari • Kraakunkari • Kruunukari • Kutukari • Kuusi • Kuusiluoto• Latosaari • Leppäkari • Niittusaari • Ollilansaari • Paljaskari • Peevalinkarit • Pikkusaari • Pitkä • Putki
Satava Järvistensaari • Kulho • Kutuluoto • Liisankari • Porokari • Rajakari • Ristikari • Vepsä • Vähä-Tervi
Ruissalo Isokaskinen • Iso-Pukki • Kaletto • Kukkarokivi • Loistokari • Pikku-Pukki • Pöllönkari • Viittakari • Vähäkaskinen • Äijäkari
Turun luonnonsuojelualueet
Friskalanlahti • Katariinanlaakso • Kulho • Kurjenrahka • Metsäkylä-Kuninkoja • Muhkurinmäki • Nunnavuori • Pomponrahka • Pähkinäinen • Rauvolanlahti • Ruissalo • Toijainen • Kukkarokivi • Äijäkari
Turun vesi- ja suoalueet
Joet Aurajoki • Järvijoki • Paattistenjoki • Raisionjoki • Vähäjoki • Vähäjoki
Ojat ja Purot Haaraoja • Jaaninoja • Kuninkoja • Nunnaoja • Ruokosuonoja • Sikaoja • Varsoja
Järvet Illoistenjärvi • Kakskerranjärvi • Maarian allas
Suot Isosuo • Kurjenrahka • Pikkurahka • Pitkäsuo • Pomponrahka • Riitasuo • Vähä vajosuo
Salmet Haarlansalmi • Höyttistensuntti • Kirkkosuntti • Myllyrauma • Piikasuntti • Pitkäsalmi • Pohjoissalmi • Pukinsalmi • Samppansuntti • Vihtilänsalmi
Lahdet Annalanlahti • Friskalanlahti • Haarlanlahti • Härkälänlahti • Kivelänperä • Kommonaukko • Krottilanlahti • Lemunaukko • Leppälänlahti • Linnanaukko • Mustalahti • Naulalahti • Neponaukko • Raisionlahti • Rauvolanlahti • Santalanlahti • Särkilahti • Valkamalahti
Selät Airisto • Vappari
Kosket Halistenkoski
Turun oppilaitokset
Yliopistot Turun kauppakorkeakoulu • Turun yliopisto • Åbo Akademi
Ammattikorkeakoulut Diakonia-ammattikorkeakoulu • Humanistinen ammattikorkeakoulu • Turun ammattikorkeakoulu • Yrkeshögskolan Sydväst
Lukiot Aurajoen lukio • Juhana Herttuan lukio • Katedralskolan i Åbo • Kastun lukio • Kupittaan lukio • Luostarivuoren lukio • Luostarivuoren Lyseon lukio • Puolalanmäen lukio • Turun kansainvälinen koulu • Turun klassillinen lukio • Turun Lyseon lukio • Turun Normaalikoulu ja lukio • Turun Steiner-koulu • Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio • Turun iltalukio
Ammattioppilaitokset Aura-instituutti • Turun ammatti-instituutti • Turun Ammattiopistosäätiö • Turun kristillinen opisto • Turun konservatorio • Turun Yksityiset Ammattioppilaitokset
Yläasteet Klassikon koulu • Kupittaan koulu • Luostarivuoren koulu • Mikaelin koulu • Nummenpakan koulu • Pansion koulu • Puolalan koulu • Puropellon koulu • Raunistulan koulu • Rieskalähteen koulu • S:t Olofsskolan • Topeliuksen koulu • Turun kansainvälinen koulu • Turun Lyseon koulu • Turun Normaalikoulu • Turun Steiner-koulu • Turun Suomalainen Yhteiskoulu
Ala-asteet Aunelan koulu • Cygnaeus skola • Haarlan koulu • Hannunniitun koulu • Hepokullan koulu • Ilpoisten koulu • Jäkärlän koulu • Kakskerran koulu • Kerttulin koulu • Kreivilän koulu • Kähärin koulu • Lausteen koulu • Luolavuoren koulu • Martin koulu • Mikaelin koulu • Moision koulu • Nummenpakan koulu • Paavolan koulu • Pallivahan koulu • Pansion koulu • Puolalan koulu • Pääskyvuoren koulu • Raunistulan koulu • Runosmäen koulu • Sirkkala skola • Teräsrautelan koulu • Topeliuksen koulu • Turun Normaalikoulu • Turun Steiner-koulu • Turun kansainvälinen koulu • Uittamon koulu • Varissuon koulu • Vasaramäen koulu • Vähä-Heikkilän koulu • Wäinö Aaltosen koulu
Aikuiskoulutus Auralan kansalaisopisto • Diak • Fortbildningscentralen vid Åbo Akademi • Paasikivi-opisto • Turun aikuiskoulutuskeskus • Turun ammatti-instituutti • Turun avoin ammattikorkeakoulu • Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus- ja palvelukeskus • Turun Ammattiopistosäätiö • Turun iltalukio • Turun kauppakorkeakoulu, yritystoiminnan tutkimus- ja kehittämiskeskus • Turun kesäyliopisto • Turun kristillinen opisto • Turun suomenkielinen työväenopisto • Turun yliopiston täydennyskoulutuskesku • Åbolands folkhögskola • Åbo Svenska Arbetarinstitut
Erityiskoulut C.O.Malmin koulu • Katariinan koulu • Kiinamyllyn koulu • Mikaelin koulu • Samppalinnan koulu • Sirkkalabackens skola • Vuorelan koulu
Muut Turun piirustuskoulu • Turun seudun musiikkiopisto
Turun urheilu
Urheilupaikat Kupittaan jäähalli • Kupittaan urheiluhalli • Paavo Nurmen stadion • Turkuhalli • Turun urheilupuisto • Turun velodromi • Veritas-stadion
Urheilutapahtumat Paavo Nurmi Games • Paavo Nurmi Marathon • Paavo Nurmi -tapahtumaviikko • Turun Sanomien kortteliajot
Urheiluseurat Airisto Segelsällskap i Åbo • Aurajoen Uinti • FC Inter Turku • FC Sinimustat • FC TPS Turku • HC Fenix • HC TPS Turku • Rendaino • TPS Salibandy • Turun Pallokerho • Turun Palloseura • Turun Pursiseura • Turun Pyrkivä • Turun ratagolfseura • Turun Toverit • Turun Urheiluliitto • Turun Weikot • Åbo IFK • Åbo Simklubb-Uintiklubi

Malline:Länsi-Suomen läänin kunnat

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Turku&oldid=5145200”