Tekstuura

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tekstuuraa Gutenbergin raamatussa

Tekstuura on kirjaintyyli tai kirjainlaji, joka kuuluu goottilaisiin kirjaintyyppeihin. Kirkollisten kirjojen kirjaimeksi omaksuttiin 1400-luvulla suuri, jäykkä ja kapea goottilainen kirjain, lettre de forme, jota alettiin Saksassa kutsua tekstuuraksi, koska sillä ladottu sivu antoi vaikutelman kankaasta tai kudoksesta.[1][2]

Tekstuura syntyi Ranskassa 1200-luvulla, ja se otettiin laajalti käyttöön myös Englannissa ja Saksassa. Tekstuuran pienaakkoset ovat kapeita, ja niissä on pystysuuntaiset päätteet, melko suuri x-korkeus ja pienet pidennykset. Pienaakkosten viivojen päät ovat yleensä timantinmuotoiset. Tekstuuran suuraakkoset ovat leveitä ja kaksoisviivoineen muodoltaan hyvin mutkikkaita.[3]

  • Rantala, Risto (toim.): Perustieto. Akateemisen tietosanakirja. Otava 1993. ISBN 951-1-12579-6
  1. Kiehtova kirja - Painokirjaimet, 1400-luku Kansalliskirjasto. Viitattu 19.8.2019.
  2. Rantala 1993, s. 905
  3. Terminology - Textura paratype.com. Paratype. Viitattu 3.9.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]