Tanskan puolustusvoimat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tanskan puolustusvoimat (tansk. Forsvaret)
Valtio  Tanska
Koko
  • n. 19 000 ammattisotilasta ja 4 000 asevelvollista
  • 12 000 reserviläistä ja
    48 000 kodinturvajoukkojen vapaaehtoista
Komentajat
Nykyinen komentaja Peter Bartram

Tanskan puolustusvoimat (tansk. Forsvaret) on Tanskan aseellisesta puolustuksesta vastaava viranomainen. Ne jakaantuvat maa-, meri- ja ilmavoimiin sekä kodinturvajoukkoihin (Hjemmeværnet).

Tanskan asevoimien käyttötarkoitus ja tehtävät on määritelty 27. helmikuuta 2001 annetussa laissa No. 122, joka astui voimaan 1. maaliskuuta. Se määrittelee kolme käyttötarkoitusta ja kuusi tehtävää. Käyttötarkoituksina on ehkäistä konflikteja ja sotia, suojata valtiomuotoa, turvata maan olemassaolo jatkossa ja edistää rauhanomaista kehitystä maailmassa.

Pääasialliset tehtävät ovat osallistuminen Naton toimintaan, tunnistaa ja torjua valtiomuotoa uhkaavat tekijät Tanskan alueella (mukaan lukien Grönlanti ja Färsaaret), puolustusyhteistyö Natoon kuulumattomien, erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa, kansainväliset rauhanturvaamistehtävät, kriisinhallinta, humanitääriset tehtävät, rauhanedistäminen, kokonaismaanpuolustus Tanskan siviilihallinnon kanssa sekä kulloisenkin tarpeen mukaisen sotilaallisen voiman ylläpito.

Vuoden 2024 Tanska otti tavoitteekseen, että aiempaa useammat nuoret käyvät asepalveluksen. Maa aikoi tuolloin laajentaa armeijan kutsunnat koskemaan myös naisia ja pidentää palvelusaikaa molemmille sukupuolille 4 kuukaudesta 11 kuukauteen. Pääministeri Frederiksenin hallitus tavoitteli tuolloin täyttä tasa-arvoa sukupuolten välillä. Tanskalla oli tuolloin 9 000 ammattisotilasta. Lisäksi peruskoulutuksessa oli  noin 4 700 varusmiestä. Hallitus tahtoi kasvattaa varusmiesten määrää 300:lla. Tanskan järjestelmässä kaikki ruumiillisesti hyväkuntoiset yli 18-vuotiaat miehet kutsutaan asepalvelukseen. Vapaaehtoisia on kuitenkin niin paljon, että käytössä on arvontajärjestelmä. Naiset voivat osallistua vapaaehtoisesti asepalveluksen, ja heitä oli vuonna 2023 noin neljäsosa asepalvelusta suorittaneista.[1]

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.