Slovakian historia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Muinainen Slovakia
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Asiavirheitä ja muiden maiden tapahtumien merkityksen ylikorostumista

Slovakian historia alkaa ensimmäisten ihmisten saapumisesta nykyisen Slovakian alueelle, vaikka slovakit ovat olleet suurimman osan historiastaan vähemmistönä muissa valtioissa. Slovakian historia onkin siis paitsi Slovakian alueen historiaa, niin myös slovakkien kansan historiaa.

Ennen antiikin aikaa alueella asui muun muassa kelttejä. Noin 200 ekr. alueen valtasivat germaaniheimot. Slaaviheimoja saapui alueelle 500-luvulla, mutta ne pysyivät alisteisessa asemassa Karpaattien allasta hallinneille avaareille. 600-luvulla frankkikauppias Samon valtakuntaan kuului laajoja slaavilaisia alueita myös Slovakiassa, mutta se hajosi tämän kuoleman jälkeen. Avaarit ajettiin pois Keski-Euroopasta 800-luvun alussa. Samaan aikaan Länsi-Slovakiassa muodostui Nitran ruhtinaskunta, jonka johtaja Pribina oli ensimmäinen slaavipäällikkö, joka kastoi kansansa kristinuskoon. Sen läntinen naapuri suur-Määri valtasi sen noin vuonna 833, mutta Nitran linna pysyi merkittävänä keskuksena monen vuosisadan ajan.

Itsenäinen slaavivalta loppui Slovakian alueella vuonna 907 kun madjaarit valtasivat alueen. Lopulta Slovakian alueet kuuluivat Unkarin kuningaskuntaan yli tuhat vuotta. Keskiajalla maahan saapui juutalaisia ja saksalaisia siirtolaisia. Slovakiassa syntyi eräänlainen kansallinen herääminen 1800-luvun alkupuolella. Tähän liittyi muun muassa vuonna 1848 alkanut kansannousu ja slovakin kirjakielen kodifiointi.

Slovakia pysyi kiinteänä osana Unkarin kuningaskuntaa aina ensimmäisen maailmansodan loppuun saakka kun Slovakian kansallisneuvosto julisti sen liittyvän uuteen Tšekkoslovakian tasavaltaan. Slovakian asema jäi kuitenkin lupauksista huolimatta selvästi Prahalle alisteiseksi ja kun maa hajosi Münchenin sopimuksen sekä Wienin välitystuomion jälkeen, julistautui Slovakia omaksi itsenäiseksi tasavallakseen. Se oli kuitenkin käytännössä natsi-Saksan nukkevaltio. Syksyllä 1944 maassa syttyi laaja, mutta epäonnistunut kansannousu. Toisen maailmansodan jälkeen Slovakia liittyi jälleen Tšekkoslovakiaan.

Kommunistien vallankaappauksen jälkeen vuonna 1948 Tšekkoslovakia liittyi Neuvostoliiton johtamaan itäblokkiin. Prahan kevään jälkeen maa muuttui liittovaltioksi ja Slovakia sai ainakin nimellisesti enemmän autonomiaa. Käytännössä tärkeimmät päätökset tehtiin kuitenkin Kommunistisen puolueen sisällä Prahassa. Loppuvuodesta 1989 Tšekkoslovakiassa tapahtui veretön samettivallankumous, päätti kommunismin ajan Tšekkoslovakiassa. Maa ei enää kuitenkaan selvinnyt mullistuksesta ja vuoden 1993 ensimmäisenä päivänä Tšekki ja Slovakia itsenäistyivät niin sanotussa samettierossa.

Vuoden 1993 jälkeen Slovakia on ollut itsenäinen tasavalta. Se liitty Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 ja Natoon 29. maaliskuuta 2004. Euro korvasi Slovakian Slovakian korunan maan valuuttana vuonna 2009.

Varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mammutinluusta tehty myöhäispaleoliittisen kauden venushahmo, joka löydettiin Moravany nad Váhomista, Slovakiasta.
Pääartikkeli: Slovakian historia ennen slovakkeja

Arkeologiset löydöt kertovat ihmisasutuksesta nykyisen Slovakian alueella jo paleoliittisen ajan varhaisvaiheilla. Kuuluisa Moravanyn venus on yli 22 800 vuotta vanha veistos. Pronssikaudella erityisesti keskinen Slovakia oli merkittävä pronssituotannon keskus ja siellä asuneet kansat kävivät vilkasta kauppaa välimeren asutuskeskuksien kanssa. Muun muassa Spišský Štvrtokin kaupungista on löydetty asutusrakennusten raunioita tältä ajalta.[1]

Ensimmäinen Slovakiassa majaillut etninen ryhmä, josta on säilynyt kirjallisia lähteitä olivat keltit, jotka saapuivat alueelle noin 400 eKr. Kelttiheimojen perustamista kaupungeista kehittyi myöhemmin muun muassa Bratislava.[1]

Kelttien aika Slovakiassa päättyi noin 50 eKr. kun ensin daakialaiset ja germaaniheimot valtasivat vuorotellen sen alueen. Samoihin aikoihin Rooman valtakunta laajeni Tonavan rannoille. Vaikka sen, ja pohjoisen germaaniheimojen suhteet olivat usein myös rauhallisia, ei konflikteiltakaan vältytty. Muun muassa Makromannien sodat käytiin suureksi osaksi juuri Slovakian alueella. Rooma kuitenkin vetäytyi alueelta vasta vuonna 375 solmitun rauhansopimuksen myötä.[2]

Kansainvaellusajaksi kutsuttu aikakausi mullisti myös Slovakian alueella asuneet kansat. Ensin hunnien ja myöhemmin muun muassa itägoottien hyökkäykset ja sodat toivat epävakautta aluueelle. Tämä johti lopulta koko Karpaattien altaan väestökatoon, jota nykyisestä Puolasta saapuneet slaavit käyttivät hyväkseen. Noin vuonna 500 Karpaateille saapuneita slaaveja alettiin vuosisatoja myöhemmin kutsua slovakeiksi.[3]

Keskiaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pribinan patsas Nitrassa.

Ensimmäiset slaavivaltiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkelit: Samon valtakunta, Nitran ruhtinaskunta ja Suur-Määri

Avaarit hyökkäsivät alueelle 500-luvulla. Määrin alueen tšekkiläiset heimot auttoivat Kaarle Suurta karkottamaan avaarit ja pääsivät hänen suojelukseensa. Määrien vasallivaltiosta kehittyi kuningaskunta, jota kutsuttiin laajimmillaan Suur-Määriksi.[4] Sen kuningas kutsui Kyrilloksen ja Metodioksen levittämään bysanttilaista uskoa torjuakseen germaanien kasvavan vaikutuksen. Metodioksen kuoltua Määri siirtyi kuitenkin roomalaiskatolisen kirkon vaikutuspiiriin, ja kyrillisen kirjoituksen sijasta alettiin käyttää latinalaista kirjaimistoa. Suur-Määri kukistui vuonna 907 unkarilaisten hyökkäyksiin.[5]

Slovakia osana Unkaria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suur-Määrin hajottua Slovakia kuului 1000-luvulta lähtien Unkarin kuningaskuntaan.[6] Bratislavasta kehittyi merkittävä keskus varsinkin Sigismund Luxemburgilaisen aikana. Sen keskeinen asema aiheutti myös monia sotia ja levottomuuksia. 1500-luvulla kaupungin asema korostui entisestään, kun turkkilaiset Suleiman Suuren johdolla löivät Ludvig II:n, etenivät syvälle Unkariin ja valtasivat pääkaupunki Budan. Unkarin ylimystö pakeni Bratislavaan. Siitä tuli Unkarin hallinnollinen keskus, missä valtiopäivät kokoontuivat, kirkollinen ja maallinen johto sai turvapaikan ja monet kuninkaat kruunattiin vuoteen 1830 asti.[7] Ludvigin kuoltua vallan peri Ferdinand I Habsburg ja Unkari joutui osaksi Habsburgien hallitsemaa Itävallan keisarikuntaa, vaikka se säilyikin nimellisesti omana kuningaskuntanaan; vuoden 1867 kompromissisopimuksessa Unkarin asema koheni ja alettiin puhua Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiasta.[8]

Maailmansodat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Duklan solan taistelun monumentissa saksalainen ja neuvostoliittolainen tankki kohtaavat.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävaltaan kuuluneista Böömin kruunun maista sekä Unkarin slovakialaisesta alueesta, Ruteniasta ja muistakin Unkarin alueista muodostettiin uusi Tšekkoslovakian valtio. Sen ensimmäiseksi presidentiksi tuli Tomáš Masaryk[9] ja pääkaupungiksi Praha. Valtioon jäi erittäin suuri saksalaisvähemmistö.[10]

Vuonna 1939 Slovakiasta tuli nimellisesti itsenäinen valtio, joka oli tiukasti natsi-Saksan alaisuudessa johtajanaan pappi Jozef Tiso.[11] Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 Tšekkoslovakia palautettiin yhtenäiseksi valtioksi. Sen hallitus istui ensin Košicessa ja myöhemmin Prahassa. Hallituksen muodosti koalitio, jonka ytimessä olivat kolme sosialistipuoluetta – slovakkien populistipuolue oli kielletty, koska se oli tehnyt yhteistyötä natsien kanssa. Pikkupuolueet Määrin katolinen kansanpuolue ja Slovakian demokraattinen puolue hyväksyttiin koalitioon. Natseja auttaneiden omaisuus takavarikoitiin ja teollisuus kansallistettiin.[12]

Kommunistivalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen kommunistien asema oli niin vahva, että heidän onnistui Neuvostoliiton tuella kaapata valta 1948. Tšekkoslovakiasta tuli käytännössä Neuvostoliiton satelliittivaltio. Kylmän sodan aikana Tšekkoslovakia olikin Varsovan liiton jäsen Neuvostoliiton vaikutusvallan alaisena.[6] Tšekkoslovakian kommunistinen puolue käynnisti 1967–1968 poliittisen uudistusprosessin (Prahan kevät), jonka Neuvostoliitto rusensi elokuussa 1968 niin kutsutun Brežnevin opin mukaisesti miehittämällä valtion.[13][14]

Vuonna 1969 Tšekkoslovakia jaettiin kahteen osavaltioon, Tšekkiin ja Slovakiaan. Valtio siirtyi demokratiaan marraskuun 1989 lähes verettömällä ”samettivallankumouksella”. Patoutuneet kansallisuuskiistat halvaannuttivat demokratian oloissa liittovaltion toimintaa niin, että se lakkautettiin parlamentaarisella päätöksellä 1. tammikuuta 1993 alkaen samettierossa, jolloin molemmat osavaltiot muuttuivat itsenäisiksi valtioiksi.[15]

Uusi itsenäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slovakian johti eroon Tšekkoslovakiasta ja itsenäiseksi vuoden 1993 alussa Vladimír Mečiar, joka hallitsi maata muutamaa keskeytystä lukuun ottamatta vuoteen 1998. Mečiar hallitsi autoritaarisesti, salaisen poliisin tuella ja otti presidentti Michal Kováčin kauden päättyessä presidentinkin toimen hoidettavakseen. Vuonna 1997 oppositio sai yhteistyöllä kammettua Mečiarin pääministerin virasta ja häntä seurasi Mikuláš Dzurinda. Presidentinvaali muutettiin suoraksi kansanvaaliksi perustuslain muutoksella 1999.[16]

Slovakia lähetti 110 sotilasta Yhdysvaltain johtamaan Irakin-liittoumaan 2003. Slovakian joukot palvelivat puolalaisten alaisuudessa Hillassa miinanraivaustehtävissä. Kolme sotilasta sai surmansa tehtävän aikana. Joukot vedettiin pois pääministeri Robert Ficon vaalilupauksen mukaan helmikuussa 2007.[17][18]

Slovakia on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004. Lisäksi se liittyi Natoon 29. maaliskuuta 2004.[18] Euro tuli Slovakian valuutaksi vuoden 2009 alusta Slovakian korunan tilalle.[19]

Zuzana Čaputová, Slovakian presidentti vuodesta 2019

Tutkiva toimittaja Jan Kuciak ja hänen puolisonsa löytyivät murhattuina kotoaan helmikuussa 2018. Ennen kuolemaansa Kuciak oli selvittänyt Slovakian poliitikkojen ja italialaisen 'Ndrangheta-rikollisjärjestön väitettyjä kytköksiä. Toimittajan murha johti Slovakiassa poliittiseen kriisiin ja laajoihin hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin. Pääministeri Robert Fico erosi ja uudeksi pääministeriksi tuli maaliskuussa 2018 Peter Pellegrini. Entinen pääministeri Robert Fico oli Smer-SD-puolueen johtaja ja Pellegrini sen varapuheenjohtaja. Hallituksessa oli Smer-SD:n lisäksi kaksi pienempää puoluetta.[20]

Maaliskuussa 2019 sosiaaliliberaalia Progressiivinen Slovakia -puoluetta edustava Zuzana Čaputová valittiin maan uudeksi presidentiksi. Čaputová oli mukana laajoissa mielenosoituksissa, joita järjestettiin Slovakian yhteiskuntaa ravisuttaneen korruptiota tutkineen toimittaja Jan Kuciakin murhan jälkeen.[21]

Helmikuussa 2020 parlamenttivaaleissa voittivat korruptiota vastaan kampanjoineet puolueet. Maaliskuussa 2020 pääministeriksi nousi Tavalliset ihmiset -puolueen johtaja Igor Matovič, ja maata pitkään johtanut Smer-puolue jäi oppositioon.[22] Matovič joutui eroamaan keväällä 2021 aiheutettuaan poliittisen kiistan tilaamalla maahan venäläistä Sputnik V -koronarokotetta. Uudeksi pääministeriksi nousi huhtikuun alussa entinen terveysministeri Eduard Heger. Maassa oli siihen mennessä todettu noin 360 000 koronavirustartuntaa ja tautiin oli kuollut lähes 10 000 slovakialaista.[23]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mannová, ym.: A Concise History of Slovakia. Academic electronic Press, 2000. ISBN 80-88880-42-4. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Mannová, s.10–11
  2. ↑ Mannová, s. 12–14
  3. ↑ Mannová, s. 15–16
  4. ↑ Ihor Gawdiak (toim.): Czechoslovakia: First Political Units Czechoslovakia - a country study. 1987. Federal Research Division Library of Congress. Viitattu 17.10.2010. (englanniksi)
  5. ↑ The Great Moravian Empire and the Přemyslid Dynasty My Czech Republic. Viitattu 17.10.2010. (englanniksi)
  6. ↑ a b Background Note: Slovakia US Department of State
  7. ↑ History of Bratislava Bratislava.gr. Viitattu 21.4.2012.
  8. ↑ Dual Monarchy Hungary: A Country Study. Library of Congress, 1989.
  9. ↑ Maailma tänään: Itä-Eurooppa, s. 15. Bonnier, 1997. ISBN 87-427-0807-9.
  10. ↑ Background Note: Czech Republic US Department of State
  11. ↑ Jozef Tiso Encyclopedia Britannica. Viitattu 15.4.2012. (englanniksi)
  12. ↑ Third Republic and the Communist Takeover Czechoslovakia: A Country Study.. Library of Congress, 1987.
  13. ↑ Timeline: Czechoslovakia BBC News
  14. ↑ The Brezhnev Doctrine, 1968 (käännös Pravdasta, 1968) Modern History Sourcebook. Arkistoitu 6.9.2011. Viitattu 16.4.2023. (englanniksi)
  15. ↑ Timeline: Czech Republic BBC News
  16. ↑ Slovakia Presidential Elections (Arkistoitu – Internet Archive) European Elections Database
  17. ↑ Slovakia names Iraq pullout date BBC News 2006
  18. ↑ a b Slovakia Timeline BBC News
  19. ↑ Slovakia joins the euro - European Commission ec.europa.eu. Viitattu 20.3.2020.
  20. ↑ Toimittajamurhan ravistaman Slovakian uudelle hallitukselle tuki parlamentissa Yle Uutiset. Viitattu 20.3.2020.
  21. ↑ 45-vuotias Zuzana Čaputová nousee Slovakian ensimmäiseksi naispresidentiksi – "On mahdollista olla antautumatta populismille" Yle Uutiset. Viitattu 24.3.2020.
  22. ↑ Reuters: Slovakia president appoints centre-right coalition government the Guardian. 21.3.2020. Viitattu 7.9.2020. (englanniksi)
  23. ↑ Jani Parkkari: Slovakiassa astui virkaan uusi pääministeri – edeltäjä joutui eroamaan ostettuaan Venäjältä koronarokotetta yle.fi. 1.4.2021. Viitattu 9.5.2021.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Slovakian_historia&oldid=22373117”