Sidonin piiritys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sidonin piiritys
Osa Norjan ristiretkeä
Sigurd ja Jerusalemin kuningas Balduin I ratsastavat Jerusalemista Jordan-joelle.
Sigurd ja Jerusalemin kuningas Balduin I ratsastavat Jerusalemista Jordan-joelle.
Päivämäärä:

19. lokakuuta5. joulukuuta 1110

Paikka:

Sidon, nyk. Lebanon

Lopputulos:

Ristiretkeläisten voitto

Osapuolet

Jerusalemin kuningaskunta
Norjan kuningaskunta
Venetsian tasavalta

Fatimidit

Komentajat

Balduin I
Sigurd I Jerusaleminkävijä
Ordelafo Faliero

Sidonin kuvernööri

Vahvuudet

Norjalaiset:
~ 5,000 miestä, 60 kaleeria

Frankit:
~ Monia ristiretkeläisiä ja piirityskoneita

Venetsialaiset:
~ Laivasto

Fatimidit:
~ Luultavasti vain kaupungin varuskunta

Tappiot

Ei tiedossa, mutta luultavasti pienet

Ei tiedossa, mutta luultavasti suuret

Sidonin piiritys oli tapahtuma ensimmäisen ristiretken jälkeen. Jerusalemin kuningas Balduin I ja Norjan kuningas Sigurd I valtasivat Sidonin rannikkokaupungin Ordelafo Falieron, Venetsian dogen avulla.

Kesällä 1110 norjalainen 60 kaleeria käsittävä laivasto saapui Levanttiin kuningas Sigurdin johdolla. Saavuttuaan Akkoon hänet vastaanotti Balduin I, Jerusalemin kuningas. Yhdessä he matkustivat Jordan-joelle, jonka jälkeen Balduin pyysi Sigurdilta apua muslimien hallitsemien satamien valtaamisessa. Sigurd vastasi että "he olivat saapuneet tarkoituksenaan omistautua Kristuksen palvelulle" ja seurasivat Balduinin joukkoja vallatakseen Sidonin kaupungin, jonka fatimidit olivat uudelleen linnoittaneet vuonna 1098.

Balduinin armeija piiritti kaupungin maitse, kun taas norjalaiset joukot tulivat mereltä. Merivoimia tarvittiin estämään avunanto fatimidien laivastolta Tyroksesta. Sen torjuminen oli mahdollista kuitenkin vain Venetsian laivaston suotuisan saapumisen ansiosta. Kaupunki kukistui 47 päivän piirityksen jälkeen.

Islantilainen skaldi Einarr Skúlason kuvasi piiritystä seuraavanlaisesti:

Sætt frá ek dœla dróttin,
drengr minnisk þess, vinna,
tóku hvast í hristar
hríð valslöngur ríða.
Sterkr braut váligt virki
vals munnlitaðr gunnar,
fögr ruðusk sverð en sigri
snjallr bragningr hlaut fagna.

Taistelun jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sidonin merilinna

Balduinin sekä Arlesin arkkipiispan ja Jerusalemin patriarkan, Gibelinin käskystä pirstale otettiin pyhästä rististä ja annettiin Sigurdille.

Sidonin herruus luotiin ja annettiin Eustace Grenierille, myöhemmälle Jerusalemin konnetaabelille.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]