Sepik

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sepik
Sepikin sijainti
Sepikin sijainti
Alkulähde Viktor Emanuelin vuoret
Laskupaikka Bismarckinmeri
Maat  Papua-Uusi-Guinea,
 Indonesia
Pituus 1 126 km
Alkulähteen korkeus 2 170 m
Virtaama 3 800 /s
Valuma-alue 80 000 km²

Sepik on joki Papua-Uuden-Guinean pohjoisosassa. Sivuhaaroineen se on Kaakkois-Aasian ja Oseanian alueen suurin täysin luonnontilainen makeavetinen vesistö.

Sepik saa alkunsa Uuden-Guinean Keskusylängöltä, Viktor Emanuelin vuorilta läheltä Indonesian vastaista rajaa. Se virtaa laajan tasankoalueen poikki erittäin runsaasti mutkitellen. Joki laskee Bismarckinmereen saaren pohjoisrannikolla, noin 100 kilometriä Wewakin kaupungista itään. Sepik päättyy mereen ilman suistoa ja samentaa meriveden 50 kilometrin matkalta rannikolta ulospäin. Joen varrella on noin 1500 järveä, näistä monet ovat ns. makkarajärviä. Vesistön suurin järvialue on Chambrijärvi. Sepikiä ympäröivän tasangon kasvillisuus muodostuu trooppisesta sademetsästä ja soista, ja sadekaudella joen ympäristöön muodostuu laajoja tulvatasankoja.

Sepik on purjehduskelpoinen neljän metrin syväyksellä 480 kilometrin matkan, ja kanootilla noin 900 kilometriä.[1]

Sepikin valuma-alueella on pinta-alaa noin 80 000 km² ja siellä asuu noin 430 000 ihmistä.[2] Jokilaaksoa asuttavien heimojen etninen kirjo on laaja jopa Papua-Uuden-Guinean mittapuulla. Alueella ei ole kuitenkaan kaupunkeja, teollisuutta tai kaivostoimintaa. Ensimmäinen eurooppalainen joella oli Otto Finsch vuonna 1885. Finsch myös purjehti jokea ylävirtaan noin 50 kilometrin matkan.

  1. Sepik River Encyclopaedia Britannica. Viitattu 18.7.2018.
  2. Upper Sepik River Basin Unesco Tentative lists. Viitattu 18.7.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]