S/S Uleåborg
| Uleåborg | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | Siipiratashöyry |
| Lippuvaltio |
 Suomi |
| Vesillelasku | 1838 |
| Luovutettu | 16.06.1839 |
| Neitsytmatka | Tornio–Oulu–Turku |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 30 m |
| Koneteho | 32 hv kW |
| Matkustajia | 29 |
S/S Uleåborg on Ruotsissa rakennettu höyrylaiva joka tilattiin Ouluun. Se oli Oulun ensimmäinen höyryalus. Myöhemmin alus myytiin Turkuun.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uleåborg rakennettiin tilaustyönä 1838. Aluksen runko tehtiin Oulussa ja kone asennettiin Nyköpings Bruk och Mekaniska Verkstadilla Ruotsissa. Tilaaja oli oululainen laivanvarustaja ja raatimies Andreas Nylander, joka oli saanut jo vuonna 1836 yksinoikeuden Oulun kauppaseuralta harjoittaa höyrylaivaliikennettä Pohjanlahdella. Aluksen ensimmäinen kapteeni oli Carl Ramberg 1838–41, jonka jälkeen kapteenina toimi Johan Junnelius 1842. Uleåborg aloitti liikenteen 16. kesäkuuta 1839 linjalla Tornio–Oulu–Turku.
Alus oli ensimmäinen suomalainen laiva joka aloitti liikenteen Turusta Pohjanlahden satamiin. Alus kulki myös lokakuussa 1839 Turku–Tukholma-reitin. Kesän 1840 alus ajoi karille Helsinki–Turku–Tukholma-reitillä S/S Storfurstenin ollessa poissa liikenteestä korjausten vuoksi. Alus kävi korjausten jälkeen syksyllä pohjoisessa. Alus oli kesän 1841 Turku–Tukholma-linjalla kattilaremontissa olleen S/S Solidenin tuuraajana ja kävi seuraavan kerran samanvuoden syksyllä pohjoisessa[1].
1842 toukokuussa tappiollinen laiva myytiin huutokaupassa Turkuun Åbo Ångfartygs Ab:lle ja laitettiin Turku–välisatamat–Tornio linjalle, jossa toiminnasta ei saatu kannattavaa[2].
Parin tappiollisten vuoden jälkeen alus myytiin kesäkuussa 1844 huutokaupassa Helsinkiin G. W. J. Sundmanille, nimeksi tuli tuolloin S/S Unionen. Alus alkoi liikennöidä Turku–Helsinki–Tallinna–Pietari-reittiä. Syksyllä reitiltä jätettiin Turku pois ja sen tilalle tuli Viipuri. 1851 syyskuussa alus kolaroi kuunari Spioninin kanssa ja vaurioitui niin pahasti, ettei sitä kannattanut korjauttaa matkustajalaivaksi vaan se muutettiin hinaajaksi[2].
Alus myytiin 1854 Taalinhtaalle Kemiön saarelle hinaustehtäviin. Omistaja tehtaanpatruuna Wolter Ramsay, antoi nimeksi S/S Dahlsbruk. 1858 perusteelliset muutostyöt Taalintehtaalla kokkolalaisen työnjohtaja A. Söderholmin johdolla. Valmistumisen yhteydessä marraskuussa oli suuri juhla ilotulituksineen. 1874 myytiin Paraisille Atun sahalle hinaajakäyttöön[2].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ P. W. Snellman: Oulun Kauppaseuran ja Kauppiaiden eläkelaitoksen toim.kertomus 1771-1939, s. 280. Kaleva kustannus, 1939. ?.
- ↑ a b c Turku Streamer sivut