Rökin kivi
Rökin kivi on 800-luvulta peräisin oleva riimukivi Ruotsin Itä-Götanmaalla. Se sijaitsee lähellä Vätternin järveä[1]. Kiveen on kaiverrettu pisin tunnettu riimuteksti. Siiniä on yli 700 riimumerkkiä[1]. Riimukiveä on ollut vaikea tulkita, ja se on maailman tunnetuin viikinkien pystyttämä riimukivi[1].
Riimukirven taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noin vuosina 536–660 oltiin koettu niin sanottu pieni jääkausi, johon liittyi tavallista alhaisempia lämpötiloja. Pieni jääkausi johti sadon epäonnistumiseen, nälkään ja massasukupuuttoon. Vähintään puolet Skandinavian väestöstä menehtyi. Tiedot tapahtumista ovat voineet siirtyä sukupolvilta toisille kertomuksien välityksellä.[1]
Arkeologian professori Bo Gräslundin mukaan ennen kuin Rökin riimukivi pystytettiin, tapahtui erittäin pahaenteiseltä vaikuttaneita asioita. Voimakas aurinkomyrsky värjäsi taivaan punaiseksi. Vilja kärsi erittäin kylmästä kesästä. Myöhemmin näkyi auringonpimennys heti auringonnousun jälkeen.[1]
Kiven on pystyttänyt Varin surmatun poikansa Vämodin muistoksi, ja riimut on kaivertanut Sibbi.[2]
Tulkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rökin kiven 725 riimusta koostuva teksti on kirjoitettu ruotsalais-norjalaisella 16 riimun riimuaakkostolla, ja se sisältää loitsuja, runoja sekä viittauksia myytteihin. Kiveen on uurrettu myös yhdeksän riviä vanhemmilla futhark-riimuilla. Keskellä olevan erillisen säkeistön uskotaan käsittelevän goottien kuningasta Teoderik Suurta.[2]
Myöhemmin on tulkittu, että kivi ei liitykään ihmisten välisiin taisteluihin eli sotaan, vaan taisteluun, jossa ovat osallisena valo ja pimeys, lämpö ja kylmyys sekä elämä ja kuolema.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rökin kivi Wikimedia Commonsissa
