Päivi Happonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen Kansallisarkiston pääjohtajaa. Toimittaja ja kirjailija Päivi Happosesta on eri artikkeli.

Päivi Anitta Happonen (s. 23. marraskuuta 1967) on Suomen Kansallisarkiston pääjohtaja ja Itä-Suomen yliopiston dosentti. Hänen viisivuotinen virkakautensa pääjohtajana alkoi syyskuussa 2022. Hän on toiminut vuodesta 2011 lähtien Kansallisarkiston tutkimusjohtajana ja vastuualuejohtajana sekä 2021–2022 vs. pääjohtajana. Aikaisemmin hän on toiminut Kansallisarkiston kehittämisjohtajana vuosina 2008–2011 ja kehittämispäällikkönä ja ylitarkastajana vuosina 1998–2007.[1] Hän oli sukututkimuksessa paljon käytetyn Karjala-tietokantasäätiön tutkijana ja tutkimuspäällikkönä vuosina 1995–1998.

Päivi Happonen väitteli filosofian tohtoriksi Joensuun yliopistosta vuonna 2009. Väitöskirjassaan hän tarkasteli kirkonkirjojen ja henkikirjojen pohjalta Sortavalan kaupungin väestöprofiilia. Väitöskirjan lähdeaineistona Happonen käytti perinteisten lähteiden lisäksi tietokantatietoja ja analysoi niitä tietoteknisin menetelmin. Happonen on tutkimusjohtajana pyrkinyt kehittämään historiatieteiden digitaalista tutkimusprosessia ja digitaalisia tutkimusinfrastruktuureja. Kansainvälisesti merkittäviä ovat olleet semanttiseen Webiin perustuvat tietokannat ja 1800-luvun tekoälyllä kokotekstiksi luetut käsinkirjoitettujen Suomen pitäjien käräjäpöytäkirjat. Itä-Suomen yliopiston dosentti Happonen on ollut vuodesta 2011 alkaen.

Happonen on ollut keskeisesti mukana julkishallinnon digitaalisen asiakirjahallinnan ja tiedonhallinnan kehittämisessä koko 2000-luvun. Tiedonohjaus on hänen ideoimansa malli. Päivi Happonen on opettanut tiedonhallintaa ja asiakirjahallintaa lukuisissa tilaisuuksissa ja julkaissut aihepiiristä useita tutkimusartikkeleita ja muita kirjoituksia. Päivi Happonen on johtanut ja kehittänyt Kansallisarkiston digitalisoitumista ja modernin käyttöympäristön rakentamista.[2]

Huomionosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkki (2016)
  • Sotavainajamitali (2019)
  • Sotilasansiomitali (2019)
  • Pyhän Karitsan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki (2020)
  • Sukututkimuksen asiakirjaopas – väestöhistorialliset asiakirjalähteet. Mikkeli 2004. ISBN 951-98196-2-2.
  • Kaksi todellisuutta? Kirkonkirjat ja henkikirjat Sortavalan kaupungin väestöllisen profiilin kuvaajina 1800-luvun alusta vuoteen 1940. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja nro 96 ja arkistolaitoksen toimituksia 8. Joensuu 2009. ISBN:978-952-219-316-2.
  • Kleion pauloissa. Jussi Nuortevan juhlakirja. (Toim. Päivi Happonen et al.) SKS. Helsinki 2014. ISBN 978-952-22-2541-2.
  • & Nuorteva, Jussi: Suomen arkistolaitos 200 vuotta – Arkivverket i Finland 200 år. Arkistolaitoksen toimituksia 19. Helsinki 2016. ISBN 978-951-37-7003-7.
  • Nuorteva, Jussi & Strömberg, John (toim.): Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen 3. Näkökulma: Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti. – Pro Finlandia. Finlands väg till självständighet 3. Synvinkel: Sverige, Danmark, Norge och Island. Arkistolaitoksen toimituksia 18:3. Edita. Helsinki 2016. ISBN 978-951-37-7004-4.
  • & Rantanen, Arja & Sendhardt, Olga & Nuorteva, Jussi: Nikolai Gerard. Suomen unohdettu kenraalikuvernööri. Kansallisarkiston toimituksia 20. Helsinki & Keuruu 2017. ISBN 978-951-37-7266-6.
  • & Nuorteva, Jussi & Strömberg, John (toim.): Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen 4. Näkökulma: Venäjä, Puola, Viro, Latvia ja Liettua – Pro Finlandia. Finlands väg till självständighet 4. Synvinkel: Ryssland, Polen, Estland, Lettland och Litauen.Arkistolaitoksen toimituksia 18:4. Edita. Helsinki 2017. ISBN 978-951-37-7306-9.
  • & Nuorteva, Jussi (toim.); Viapori-Suomenlinna. Kolmen valtakunnan linnoitus 1748-2021. - Sveaborg. Tre riken - en fästning 1748-2021. Bidrag till Sveaborgs historia 9. Tallinn 2021. ISBN 978-952-7323-10-6.
  • & Nuorteva, Jussi: Till Sveriges försvar mot öst 1748–1809. Fortifikationslöjtnanten Adolf Erik Geete’s rithäfte. – Ruotsin puolustamiseksi itää vastaan 1748–1809. Linnoitusrakennusluutnantti Adolf Erik Geeten piirustusvihko. Bidrag till Sveaborgs historia 10. Tallinna 2022.ISBN 978-951-97888-6-9.
  • & Wilenius-Rantala, Carita: Skildraren av landskap och människor. Konstnären Elias Martins (1739-1818) färd från Sveaborg till världen. - Maiseman ja ihmisten kuvaaja. Taiteilija Elias Martinin (1739-1818) matka Viaporista maailmalle. Bidrag till Sveaborgs historia 11. Tallinna 2022. ISBN 978-951-97888-7-6.
  1. Päivi Happonen Kansallisarkiston pääjohtajaksi 8.9.2022. Kansallisarkisto. Arkistoitu 8.10.2022. Viitattu 8.10.2022.
  2. Tuomiokirjat avautuvat vapaaseen käyttöön uudessa verkkopalvelussa - ePressi www.epressi.com. 20.11.2020. Viitattu 12.11.2022.