Orhan I
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9a/Sultan_Gazi_Or%E1%B8%ABan_Han_-_%D8%A7%D9%84%D8%B3%D9%8F%D9%84%D8%B7%D8%A7%D9%86_%D8%A7%D9%84%D8%BA%D8%A7%D8%B2%D9%8A_%D8%A3%D9%88%D8%B1%D8%AE%D8%A7%D9%86_%D8%AE%D8%A7%D9%86.jpg/250px-Sultan_Gazi_Or%E1%B8%ABan_Han_-_%D8%A7%D9%84%D8%B3%D9%8F%D9%84%D8%B7%D8%A7%D9%86_%D8%A7%D9%84%D8%BA%D8%A7%D8%B2%D9%8A_%D8%A3%D9%88%D8%B1%D8%AE%D8%A7%D9%86_%D8%AE%D8%A7%D9%86.jpg)
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/97/Orhan_I_area_map.png/250px-Orhan_I_area_map.png)
Orhan I (hallitsi 1324–1359) oli Osmanien valtakunnan (Osmanlin heimon) järjestyksessä toinen bey.[1] Orhan hallitsi valtakuntaansa voimakkaasti ja viisaasti aikana, jolle oli tunnusomaista nopea kehitys. Vanhoilla päivillään hän sai avukseen poikansa Suleimanin.[2]
Bey
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtion perustajan Osmanin poika ja seuraaja Orhan I valtasi vuonna 1326 kaksi tärkeää kaupunkia, Bursan, minne pääkaupungin asema siirtyi sekä Iznikin eli entisen Nikean. Vuonna 1345 Orhan ylitti Marmarameren ja valloitti pohjoisen Kreikan, Makedonian ja Bulgarian.[3]
Orhanin tytär meni naimisiin keisari Johannes VI Kantakuzenoksen kanssa.[4] Orhan auttoi Kantakuzenosta syrjäyttämään hallitsijakumppaninsa Johannes V:n ja hänen sijaishallitsijansa valtaistuimelta. Vuonna 1354 Orhanin poika Suleiman Pašša (Süleyman Paşa) miehitti Gallipolin, jonka sen kreikkalaiset asukkaat olivat hylänneet maanjäristyksen jälkeen, ja avasi täten osmaneille reitin Manner-Eurooppaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lapidus, Ira M.: A History of Islamic Societies. 3rd. Edition. Cambridge University Press, 2022. ISBN 978-0-521-73297-0.
- Stoneman, Richard: Matkaopas historiaan: Turkki. Gloucestershire: Puijo, 1993. ISBN 951-579-033-6.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lapidus 2022, s. 333
- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 10. Renessanssi, s. 4. WSOY, 1981. ISBN 951-0-09738-1.
- ↑ Lapidus 2022, s. 332-333
- ↑ Stoneman 1993, s. 134
Edeltäjä: Osman I |
Osmanien hallitsija | Seuraaja: Murad I |
|