Mukkulan kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mukkulan kartano 2008

Mukkulan kartano (ruots. Mokulla) on Lahden kaupungin omistuksessa oleva ja Vesijärven rannalla sijaitseva kartano. Kartano on vuokrattu yksityisyrittäjälle ja kartanon alueeseen sisältyvät kartano, Mukkulanranta, jossa on kioski minkä lähistöllä järjestetään kesäviikonloppuisin tansseja, venelaituri, tenniskenttä, Mukkulan leirintäalue ja minigolf-rata.

Mukkulan tilasta on mainintoja 1400-luvulta ja kartanon omistajat on mainittu maarekisterissä 1539 alkaen. 1570-luvulla Mukkulan kartanoon liitettiin toinen maatila. 17441752 kartano oli Metherien omistama ja 17951958 von Hauseneiden. Mukkulan kartanon tammia kasvavan puutarhan uskotaan olevan peräisin kapteeni Arndt von Hausenin ajalta, 1700-luvun lopulta. Sen uskotaankenen mukaan? tulleen korotetuksi kaksikerroksiseksi 1800-luvun puolivälissä.

Kartanoa on peruskorjauksissa muutettu huomattavasti ulkoasultaan 1898 ja 1937 sekä 1985 ja 2001. Kartano toimii nykyisin tilausravintolana, tilaushotellina ja tilauskokouspaikkana.[1]

Lahden kaupunki osti kartanonmilloin? 285 000 000 markalla (nimellisesti nykyäänmilloin? 2 850 000 markkaa eli 479 335,59 euroa). Laajimmillaan kartano on ollut 1900-luvun alussa, jolloin sen pinta-ala oli 360 hehtaaria, josta 110 hehtaaria peltoa. Kartanon tiloissa toimi Lahden hotelli- ja ravintolakoulu 19761981.

Kesällä 1972 Helsingin Sanomat luonnehti matkailujutussaan Mukkulaa: ”Parisataavuotinen kartanoromantiikka ja nykyajan matkailun rytmi yhdistyvät sopuisassa rinnakkaiselossa Mukkulan matkailukeskuksessa, johon liittyy 3,5 hehtaarin laajuinen leirintäalue, Vesijärven poukamia piirtävä vehmas luonnonkuva.” Kesällä 1971 Mukkulassa leiriytyi yli 43 000 vierasta, joista suomalaisten lisäksi eniten oli saksalaisia.[2]

Kartanossa järjestettiin vuodesta 1963 Lahden kansainvälinen kirjailijakokous[3] joka toinen vuosi, ja välivuosina Lahden runomaraton. Vuodesta 2009 kirjailijakokous on järjestetty Hollolassa Messilän kartanossa.[4]

Mukkulan kartanon puistossa on kartanon päärakennuksen lounaispuolella polun varrella J. K. Paasikiven rintakuva omalla jalustallaan.

Alueen kunnostukseksi tehokkaampaan matkailukäyttöön on vuonna 2010 aloitettu suunnittelutyö, johon kuuluu muun muassa asuntorakentaminen.[5]

Toimintaa alueella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mukkulan kartanon päärakennuksen eteläpuolella on uimaranta, tanssilava ja laituri. Tanssilavasta länteen on maakattoinen suuri sauna, jossa järjestetään yleisölle lenkkisauna tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin alkaen kello 16.

Mukkulan kartanon puistosta, jossa kasvaa runsaasti tammia, ja jossa on tenniskenttä, länteen päin sijaitsee Mukkulan leirintäalue, jossa on runsaasti matkailuvaunu- ja matkailuautovieraita. Leirintäaluetta ympäröivällä vesialueella Vesijärvessä heittokalastetaan jonkin verran lahnoja, ahvenia ja haukia. Alueelta voi vuokrata myös veneitä.

Tanssilavan ohjelmapalvelut eivät kuulu Mukkulan kartanon matkailutoimintaan suoraan, vaan ne on vuokrattu eri yrittäjälle, joka järjestää Mukkulan laituritanssit. Kesäisin Mukkulan kartanon rannassa Vesijärvessä olevan laiturin itäpuolella olevalla tanssilavalla järjestetään keskiviikkoisin kello 18 ja sunnuntaisin kello 15 Mukkulan laituritanssit.lähde?

Kartanon päärakennuksesta pohjoiseen sijaitsi minigolf-kenttä. Paikalle rakennettiin syksyllä 2010 koirapuisto. Se siirrettiin kuitenkin Tanssimäenpuistoon ja tilalle rakennettiin kartanon käyttöön pysäköintialue.

  1. http://www.mukkulankesahotelli.fi/fi/historia.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Mukkula tarjoaa luontoa ja kartanoromantikkaa. Helsingin Sanomat, 14.7.1972, s. 12. Näköislehti (maksullinen).
  3. Mukkula.org (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Yle.fi[vanhentunut linkki]
  5. Mukkulan kartanomiljöö täysin uusiksi Yle.fi. Viitattu 3.11.2010. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]