Lemmitty
| Lemmitty | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | – |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | – |
| Vastineita eri kielissä | viron Lembit; latvian Lembits; kreikan Agapetos, Agapios; latinan Agapetus [1] |
| Nimen alkuperä | muinaissuomalainen nimi |
Lemmitty on vanha suomalainen etunimi. Se on esihistorialliselta ajalta peräisin oleva muinaissuomalainen nimi, joka otettiin uudelleen käyttöön 1800-luvulla. Samaa perua on myös nimi Lempi.[2][3][4]
Lemmitty-nimi mainittiin Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1883. Suomalaisessa almanakassa se oli mukana vuosina 1908–1949, jolloin Lemmityn nimipäivää vietettiin 18. elokuuta. Aikaisemmin kyseinen päivä oli ollut kreikkalaistaustaisen Agapeetuksen nimipäivä. Kumpikin nimi tarkoittaa ’rakastettua’.[1][5]
Digi- ja väestötietoviraston tilastoista selviää, että Lemmitty-nimeä on annettu sekä naisille että miehille. Edellisillä se on kuitenkin ollut paljon yleisempi: vuoteen 2020 mennessä tämän etunimen on saanut 1 982 naista ja noin 50–60 miestä. Lemmityksi on nimetty varsinkin 1910- ja 1920-luvuilla syntyneitä; 1950-luvun jälkeen uusia Lemmittyjä on syntynyt enää harvakseltaan. Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet (2007) todetaan, että nimi on ”ehkä liian tunnepitoinen kelvatakseen yleisempään käyttöön”.[6][7]
Tunnettuja Lemmittyjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sakari Lemmitty Pälsi (1882–1965), arkeologi, kansatieteilijä ja kirjailija
- Ingeborg (Inke) Mikkola (oik. Aina Lemmitty Maattola) (1910–1992), näyttelijä
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 33, 140. Viides painos. Toim. Pirjo Mikkonen. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-18892-6.
- ↑ Vilkuna 2007, s. 140–141.
- ↑ Paikkala, Sirkka: Kotimainen nimikäytäntö. Kielikello, 2012, nro 2.
- ↑ Saarnisto, Petra: Usko, Toivo ja Lempi. Kielikello, 2020, nro 1.
- ↑ Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja, s. 186. Porvoo: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15788-0.
- ↑ Nimipalvelu: Etunimitilasto (hakusana ”Lemmitty”) 25.5.2020. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ Vilkuna 2007, s. 140.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Etunimien taivutus: Lemmitty (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisu)