Klaus Häkkänen
| Klaus Häkkänen | |
|---|---|
| Liikenneministeriön kansliapäällikkö | |
|
1953–1972
|
|
| Seuraaja | Esko Rekola |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Klaus Oskar Olavi Häkkänen |
| Syntynyt | 31. lokakuuta 1905 Hamina |
| Kuollut | 8. lokakuuta 1983 (77 vuotta) |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | juristi, virkamies |
| Tiedot | |
| Koulutus | Ylempi oikeustutkinto (1931) |
Klaus Oskar Olavi Häkkänen (31. lokakuuta 1905 Hamina – 8. lokakuuta 1983[1][2]) oli suomalainen juristi, hallintomies ja varatuomari.
Klaus Häkkänen suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1931 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1934. Hän oli vuodesta 1931 kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön (1970 Liikenneministeriö) palveluksessa: notaarina vuosina 1931–1934, ylimääräisenä esittelijänä vuosina 1934–1938, nuorempana hallitussihteerinä vuosina 1938–1941, vanhempana hallitussihteerinä 1941–1945, hallitusneuvoksena 1945–1953 ja kansliapäällikkönä 1953–1972.[3][4]
Klaus Häkkänen toimi Tapaturmantorjunta ry:n liikennejaoksen Taljan (Liikenneturvan edeltäjä) neuvottelukunnan varapuheenjohtajana vuosina 1946–1965 ja puheenjohtajana vuosina 1965–1966 sekä Liikenneturvan hallituksen jäsenenä vuosina 1971–1973. [5]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alkoholi ja autoliikennelainsäädäntö Skandinavian maissa. Helsinki 1937
- Autoilijan lakikirja: autoliikennettä koskevat lait ja asetukset sekä muut viranomaisten määräykset. Otava 1938