Kirjoverkkoperhonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirjoverkkoperhonen
Uhanalaisuusluokitus

Puutteellisesti tunnettu [1]

Puutteellisesti tunnettu

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Aitotäpläperhoset Nymphalinae
Tribus: Melitaeini
Suku: Kirjokaiset Euphydryas
Laji: maturna
Kaksiosainen nimi

Euphydryas maturna
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Kirjoverkkoperhonen Commonsissa

Kirjoverkkoperhonen (Euphydryas maturna) on täpläperhosten heimoon kuuluva päiväperhoslaji. Se kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin II liitteessä mainittuihin lajeihin, joiden suojelemiseksi on perustettava erityisten suojelutoimien alueita sekä IV liitteessä mainittuihin lajeihin, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua[3] ja on tästä syystä rauhoitettu Suomessa luonnonsuojeluasetuksella.[4].

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoverkkoperhonen on keskikokoinen perhonen, jonka siipien kärkiväli on noin 4 cm. Verkkoperhosille tyypilliseen tapaan lajin kuviointi on ruudullinen, siipien yläpinta on oranssien, valkoisten ja tummanruskeiden ruutujen kirjoma. Alapuolelta siipien perusväri on oranssi, jossa on valkoisia ruutuja. Lajia paljon muistuttavasta punakeltaverkkoperhosesta kirjoverkkoperhonen eroaa siten, että punakeltaverkkoperhosella on takasiiven alareunassa molemmilla puolilla mustien pisteiden rivi, jota kirjoverkkoperhosella ei ole.

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoverkkoperhonen on levinnyt eteläiseen Suomeen kannan painopisteen ollessa Kaakkois-Suomessa. Lajia tavataan myös pohjoisempana, esimerkiksi Pohjois-Savossa saakka. Siellä se on kuitenkin harvinainen. Kanta Etelä-Suomessa on suhteellisen vakaa, joinakin vuosina lajia esiintyy jopa runsaasti mutta useimmiten kuitenkin harvalukuisena. Laji on muissa Euroopan maissa suurharvinaisuus, minkä vuoksi myös Suomessa laji on rauhoitettu.

Kirjoverkkoperhonen aloittaa lentonsa ennen kesäkuun puoltaväliä ja lopettaa heinäkuun ensimmäisen viikon tienoilla.

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoverkkoperhonen on puoliavointen alueiden laji. Se elelee mielellään metsäaukioilla, pensaikkoisilla alueilla ja teiden reunoilla. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana.

Kirjoverkkoperhosen toukat elävät yleensä maitikoilla (Melampyrum) kuten kangasmaitikalla (Melampyrum pratense) sekä koiranheisillä (Viburnum opulus) ja rantatädykkeillä (Veronica longifolia). Aikuinen juo kukkien mettä.

  1. World Conservation Monitoring Centre: Euphydryas maturna IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 1996. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.8.2014. (englanniksi)
  2. Lauri Kaila, Marko Mutanen: Kirjoverkkoperhonen – Euphydryas maturna Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. Euroopan unionin luontodirektiivi
  4. Finlex: Luonnonsuojeluasetus (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]