Kiinalainen kalenteri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kiinalainen kalenteri on yksi kiinalaisten käyttämä kalenteri. Kiinalaiset käyttävät ajan määrittelyyn useita eri menetelmiä. Aurinkokalenteri, kuukalenteri ja niiden yhdistäminen niin sanottuun jiazi-ajanlaskumenetelmään tuotti 10 000 vuoden kalenterin, joka on yhä käytössä länsimaisen gregoriaanisen kalenterin rinnalla.

Aurinkokalenteri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aurinkokalenteri perustuu Maan kiertoon Auringon ympäri tai kuten kiinalaiset sen näkivät, auringon kulkuun pitkin ”Keltaista polkua” eli ekliptikaa. Sen neljä kulmaa ovat talvipäivänseisaus, kevätpäiväntasaus, kesäpäivänseisaus ja syyspäiväntasaus. Näin saadut vuoden neljä osaa on jaettu kolmeen yhtä pitkää jaksoon ja tuloksena on 12 kuukautta.

Aurinkokalenterin kuukaudet on jaettu kahteen osaan. Kuun alkupuoli on jie 節 ja jälkipuoli qi 氣.

Aurinkojaksot (jieqi 節氣, kirjaimellisesti sään solmukohta) on edelleen jaettu kolmeen, noin viiden päivän mittaiseen osaan (hou 候). Vuodessa on 72 houta.

Teoriassa jokainen hou sisältää viisi päivää. Vuorokaudessa on 12 tuntia (shí 時). Viiden päivän jakso käsittää 60 shitä. Todellisuudessa se, että vuoden pituus on noin 365,25 päivää eikä 360 päivää, aiheuttaa sen, että jokainen aurinkokalenterin osa on hieman pidempi kuin teoreettinen ihanne.

Aurinkokalenteria on kutsuttu myös maanviljelijän kalenteriksi, koska se auttoi maanviljelijöitä ajoittamaan maatyöt.

Ekliptikan
aste
Jieqi
節氣
Gregoriaaninen
päivä (noin)
Käännös
315° 立春 lìchūn 4.2. Kevään alku
330° 雨水 yǔshuǐ 19.2. Sadevesi
345° 啓蟄 qǐzhé (驚蟄 jīngzhé) 5.3. Hyönteiset heräävät
春分 chūnfēn 21.3. Kevätpäiväntasaus
15° 清明 qīngmíng 5.4. Kirkas-kuulas
30° 穀雨 gǔyǔ (tai -yù) 20.4. Viljasateet
45° 立夏 lìxià 6.5. Kesän alku
60° 小滿 xiǎomǎn 21.5. Pieni täyttyminen
75° 芒種 mángzhòng (tai -zhǒng) 6.6. Vihneiden kasvu
90° 夏至 xiàzhì 21.6. Kesäpäivänseisaus
105° 小暑 xiǎoshǔ 7.7. Pieni helle
120° 大暑 dàshǔ 23.7. Kova helle
135° 立秋 lìqiū 7.8. Syksyn alku
150° 處暑 chùshǔ 23.8. Helteen varasto
165° 白露 báilù 8.9. Valkoinen kaste
180° 秋分 qiūfēn 23.9. Syyspäiväntasaus
195° 寒露 hánlù 8.10. Kylmä kaste
210° 霜降 shuāngjiàng 23.10. Kuura laskeutuu
225° 立冬 lìdōng 7.11. Talven alku
240° 小雪 xiǎoxuě 22.11. Vähän lunta
255° 大雪 dàxuě 7.12. Paljon lunta
270° 冬至 dōngzhì 22.12. Talvipäivänseisaus
285° 小寒 xiǎohán 6.1. Pikkupakkanen
300° 大寒 dàhán 20.1. Kova pakkanen

Kuukalenteri perustuu Kuun vaiheisiin.

Kuukalenterin mukainen kuukausi on kahden uudenkuun välinen aika. Kuuvuoden alku on toinen uusikuu talvipäivänseisauksen jälkeen.

Kiinalaiset kuukalenterin mukaiset vuodet 1924–2044

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivät ovat kiinalaisen aikavyöhykkeen (UTC+08:00) mukaan laskettuja. Joissakin tapauksissa tarkka uuden kuun aika saattaa osua Suomen aikavyöhykkeellä (UTC+02:00) edellisen vuorokauden puolelle.

5.2.1924 - 23.1.1925 2.2.1984 - 19.2.1985
24.1.1925 - 11.2.1926 20.2.1985 - 8.2.1986
12.2.1926 - 1.2.1927 9.2.1986 - 28.1.1987
2.2.1927 - 21.1.1928 29.1.1987 - 16.2.1988
22.2.1928 - 8.2.1929 17.2.1988 - 5.2.1989
9.2.1929 - 28.1.1930 6.2.1989 - 25.1.1990
29.1.1930 - 16.2.1931 26.1.1990 - 13.2.1991
17.2.1931 - 5.2.1932 14.2.1991 - 2.2.1992
6.2.1932 - 24.1.1933 3.2.1992 - 21.1.1993
25.1.1933 - 13.2.1934 22.1.1993 - 9.2.1994
14.2.1934 - 2.2.1935 10.2.1994 - 30.1.1995
3.2.1935 - 23.1.1936 31.1.1995 – 18.2.1996
24.1.1936 - 10.2.1937 19.2.1996 - 6.2.1997
11.2.1937 - 30.1.1938 7.2.1997 - 27.1.1998
31.1.1938 - 18.2.1939 28.1.1998 - 15.2.1999
19.2.1939 - 7.2.1940 16.2.1999 - 4.2.2000
8.2.1940 - 26.1.1941 5.2.2000 - 23.1.2001
27.1.1941 - 14.2.1942 24.1.2001 - 11.2.2002
15.2.1942 - 3.2.1943 12.2.2002 - 31.1.2003
4.2.1943 - 24.1.1944 1.2.2003 - 21.1.2004
25.1.1944 - 11.2.1945 22.1.2004 - 8.2.2005
12.2.1945 - 1.2.1946 9.2.2005 - 28.1.2006
2.2.1946 - 21.1.1947 29.1.2006 - 17.2.2007
22.1.1947 - 9.2.1948 18.2.2007 - 6.2.2008
10.2.1948 - 28 .1.1949 7.2.2008 - 25.1.2009
29.1.1949 - 15.2.1950 26.1.2009 - 13.2.2010
16.2.1950 - 5.2.1951 14.2.2010 - 2.2.2011
6.2.1951 - 25.1.1952 3.2.2011 - 22.1.2012
26.1.1952 - 13.2.1953 23.1.2012 - 9.2.2013
14.2.1953 - 2.2.1954 10 .2.2013 - 30.1.2014
3.2.1954 - 23.1.1955 31 .1.2014 - 18.2.2015
24.1.1955 - 10.2.1956 19.2.2015 - 7.2.2016
11.2.1956 - 29.1.1957 8.2.2016 - 27.1.2017
30.1.1957 - 17.2.1958 28.1.2017 - 18.2.2018
18.2.1958 - 06.2.1959 19.2.2018 - 4.2.2019
7.2.1959 - 27.1.1960 5.2.2019 - 24.1.2020
28.1.1960 - 14.2.1961 25.1.2020 - 11.2.2021
15.2.1961 - 4.2.1962 11.2.2021 - 31.1.2022
5.2.1962 - 24.1.1963 1.2.2022 - 21.1.2023
25.1.1963 - 12.2.1964 22.1.2023 - 9.2.2024
13.2.1964 - 31.1.1965 10.2.2024 - 28.1.2025
1.2.1965 - 20.1.1966 29.1.2025 - 16.2.2026
21.1.1966 - 8.2.1967 17.2.2026 - 5.2.2027
9.2.1967 - 29.1.1968 6.2.2027 - 25.1.2028
30.1.1968 - 15.2.1969 26.1.2028 - 12.2.2029
16.2.1969 - 5.2.1970 13.2.2029 - 2.2.2030
6.2.1970 - 25.1971 3.2.2030 - 22.1.2031
26.1.1971 - 14.2.1972 23.1.2031 - 10.2.2032
15.2.1972 - 2.2.1973 11.2.2032 - 30.1.2033
3.2.1973 - 23.1.1974 31.1.2033 - 18.2.2034
24.1.1974 - 10.2.1975 19.2.2034 - 7.2.2035
11.2.1975 - 30.1.1976 08.2.2035 - 27.1.2036
31.1.1976 - 17.2.1977 28.1.2036 - 14.2.2037
18.2.1977 - 6.2.1978 15.2.2037 - 3.2.2038
7.2.1978 - 27.1.1979 4.2.2038 - 23.1.2039
28.1.1979 - 15.2.1980 24.1.2039 - 11.2.2040
16.2.1980 - 4.2.1981 12.2.2040 - 31.1.2041
5.2.1981 - 24.1.1982 1.2.2041 - 21.1.2042
25.1.1982 – 12.2.1983 22.1.2042 - 9.2.2043
13.2.1983 - 01.2.1984 10.2.2043 - 29.1.2044

Kuukausia kutsutaan normaalisti niiden järjestysnumeroilla: ensimmäinen kuukausi, toinen kuukausi jne.

Kuukausi Käännös
正月 zhēngyuè pääkuukausi
二月 èryuè toinen kuukausi
三月 sānyuè kolmas kuukausi
四月 sìyuè neljäs kuukausi
五月 wǔyuè viides kuukausi
六月 liùyuè kuudes kuukausi
七月 qīyuè seitsemäs kuukausi
八月 bāyuè kahdeksas kuukausi
九月 jiǔyuè yhdeksäs kuukausi
十月 shíyuè kymmenes kuukausi
十一月 shíyīyuè yhdestoista kuukausi
十二月 shíèryuè kahdestoista kuukausi

Kiinalaiset ovat nimenneet vuosituhansien saatossa kuukausia myös luonnon kiertokulun mukaan. Tässä on esimerkkinä yksi nimilista.

Kk. Nimi Käännös
1 正月 zhēngyuè pääkuukausi
2 杏月 xìngyuè aprikoosikuukausi
3 桃月 táoyuè persikkakuukausi
4 梅月 méiyuè luumukuukausi
5 榴月 liúyuè granaattiomenakuukausi
6 荷月 héyuè lootuskuukausi
7 蘭月 lányuè orkideakuukausi
8 桂月 guìyuè kassiakanelikuukausi
9 菊月 júyuè krysanteemikuukausi
10 良月 liángyuè hyvä kuukausi
11 冬月 dōngyuè talvikuukausi
12 臘月 làyuè viimeinen kuukausi

Suurin osa perinteisistä kiinalaisista juhlista vietetään kuukalenterin mukaan.

Kalenterien yhdistäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Auringon ja Kuun kierrot ovat eri pituiset, kaikki kansat, jotka käyttivät molempia ajan laskemiseen, joutuivat luomaan menetelmän, joka ajoittain synkronisoi niille pohjautuvat ajanlaskut keskenään. Kiinalaisilla on vuosituhansien aikana ollut useampia erilaisia sääntöjä asiasta. Nykyään 19 vuoden jakson (Metonin jakson) kuluessa kuukalenteriin lisätään yhteensä seitsemän lisäkuukautta, jotta se pysyisi tahdissa aurinkokalenterin kanssa.

Varsinainen käytössä oleva kalenteri on aurinko- ja kuukalenterin yhdistelmä. Sitä nimitetään muun muassa maanviljelyskalenteriksi (農历 nónglì) tai vanhaksi kalenteriksi (舊历 jiùli) erona uuteen länsimaiseen kalenteriin (西历 xīlì). Nykyisin gregoriaaninen kalenteri on virallinen kalenteri, mutta alkuperäisellä kiinalaisella kalenterilla on yhä suuri merkitys ihmisten jokapäiväisessä elämässä Itä-Aasiassa.

Aurinkokalenterin vuosi (岁 suì) alkaa jiellä Kevään alku (立春 lìchūn), joka on aina helmikuun 3., 4. tai 5. päivä. Kevään alku aloittaa yín (寅)-kuukauden, joka on vuoden ensimmäinen kuukausi.

Kuukalenterin vuoden (年 nián) alku on toinen uusikuu talvipäivänseisauksen jälkeen. Sen päivämäärä gregoriaanisessa kalenterissa vaihtelee tammi–helmikuun puitteissa. Kuukalenterin vuodenvaihde on virallisen uudenvuodenjuhlan aika. Vuoden ensimmäinen kuukausi on ensimmäinen kuukausi eli pääkuukausi (正月 zhēngyuè).

Eri vuosista käytetään eläinten nimiä, jotka toistuvat joka 12. vuosi seuraavasti (alkaen kiinalaisesta uudenvuodenpäivästä tammikuun lopulla tai helmikuussa) :

1900 1912 1924 1936 1948 1960 1972 1984 1996 2008 2020 2032 2044 2056 2068 2080 2092 Rotan vuosi
1901 1913 1925 1937 1949 1961 1973 1985 1997 2009 2021 2033 2045 2057 2069 2081 2093 Härän vuosi
1902 1914 1926 1938 1950 1962 1974 1986 1998 2010 2022 2034 2046 2058 2070 2082 2094 Tiikerin vuosi
1903 1915 1927 1939 1951 1963 1975 1987 1999 2011 2023 2035 2047 2059 2071 2083 2095 Jäniksen vuosi
1904 1916 1928 1940 1952 1964 1976 1988 2000 2012 2024 2036 2048 2060 2072 2084 2096 Lohikäärmeen vuosi
1905 1917 1929 1941 1953 1965 1977 1989 2001 2013 2025 2037 2049 2061 2073 2085 2097 Käärmeen vuosi
1906 1918 1930 1942 1954 1966 1978 1990 2002 2014 2026 2038 2050 2062 2074 2086 2098 Hevosen vuosi
1907 1919 1931 1943 1955 1967 1979 1991 2003 2015 2027 2039 2051 2063 2075 2087 2099 Vuohen vuosi
1908 1920 1932 1944 1956 1968 1980 1992 2004 2016 2028 2040 2052 2064 2076 2088 2100 Apinan vuosi
1909 1921 1933 1945 1957 1969 1981 1993 2005 2017 2029 2041 2053 2065 2077 2089 2101 Kukon vuosi
1910 1922 1934 1946 1958 1970 1982 1994 2006 2018 2030 2042 2054 2066 2078 2090 2102 Koiran vuosi
1911 1923 1935 1947 1959 1971 1983 1995 2007 2019 2031 2043 2055 2067 2079 2091 2103 Sian vuosi

Gānzhīn (干支, runko-oksa) vanhin osa on ollut käytössä tuhansia vuosia. Se koostuu taivaallisista rungoista ja maallisista oksista. Se tunnetaan myös nimellä jiazi.

Taivaalliset rungot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Taivaalliset rungot

Vanhimmat tunnetut ajan laskemiseen käytetyt merkit ovat kymmenen taivaallista runkoa (天干, pinyin: tiāngān). Niillä laskettiin 10-päiväisen viikon päiviä. 2000-luvun alkuvuosina tehdyt arkeologiset löydöt antavat ymmärtää, että näitä merkkejä on käytetty jo noin 7000 vuotta sitten. Shang-dynastian aikana ainakin kuninkaat nimettiin syntymäpäivänsä rungon nimellä.

Taivaalliset rungot edustavat viiden elementin yin- ja yang-vaiheita.

  Taivaalliset
rungot
Pinyin Yin-yang
阴阳
Wuxing
五行
1 jiǎ 阳 (yang) 木 puu
2 阴 (yin) 木 puu
3 bǐng 阳 (yang) 火 tuli
4 dīng 阴 (yin) 火 tuli
5 阳 (yang) 土 maa
6 阴 (yin) 土 maa
7 gēng 阳 (yang) 金 metalli
8 xīn 阴 (yin) 金 metalli
9 rén 阳 (yang) 水 vesi
10 guǐ 阴 (yin) 水 vesi

Maalliset oksat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Maalliset oksat

12 maallista oksaa (地支, pinyin: dìzhī) ovat taivaallisia runkoja nuorempi ajanlaskumenetelmä. Oletetaan, että se on saanut alkunsa Jupiterin noin 12-vuotisen kierron vuosien laskemisesta. Jupiteria kutsutaan myös vuositähdeksi (歳星, pinyin: Suìxīng). Maalliset oksat ovat ns. vasta-Jupiter eli ne kulkevat päinvastaiseen suuntaan kuin Jupiter.

Kahdentoista luku on tehnyt oksista vuoden 12 kuukauden luonnollisen nimeäjän. Myös vuorokausi jaettiin 12 tuntiin (yhden tunnin kesto on kaksi länsimaista tuntia), joten myös ne oli helppo nimetä oksien mukaan.

Historiallisena aikana maalliset oksat ja ilmeisesti muilta kansoilta opittu 12 eläimen järjestelmä (dodekaoros) rinnastettiin niin, että zi vastaa rottaa, chou härkää jne. Nämä eläimet ovat samat, joita käytetään myös vuosien niminä.

Maalliset
oksat
Pinyin Eläin Wuxing
五行
Kuukausi Kaksoistunti
Rotta 鼠 shǔ 水 vesi 11.
(talvipäivänseisaus)
23-1
(keskiyö)
chǒu Härkä 牛 niú 土 maa 12. 1-3
yín Tiikeri 虎 hǔ 木 puu 1. 3-5
mǎo Jänis 兔 tù 木 puu 2.
(kevätpäiväntasaus)
5-7
chén Lohikäärme 龍 lóng 土 maa 3. 7-9
Käärme 蛇 shé 火 tuli 4. 9-11
Hevonen 馬 mǎ 火 tuli 5.
(kesäpäivänseisaus)
11-13
(keskipäivä)
wèi Vuohi 羊 yáng 土 maa 6. 13-15
shēn Apina 猴 hóu 金 metalli 7. 15-17
yǒu Kana 雞jī 金 metalli 8.
(syyspäiväntasaus)
17-19
Koira 狗 gǒu 土 maa 9. 19-21
hài Sika 豬 zhū 水 vesi 10. 21-23

Jiazi-kalenteri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jiǎzǐ (甲子) yhdistää taivaalliset rungot ja maalliset oksat. Ensimmäinen runko ja oksa yhdistetään, sitten toinen runko ja oksa, kolmas runko ja oksa jne. Kun on päästy kymmenennen rungon loppuun, on vielä kaksi oksaa jäljellä. 11. oksalle annetaan pariksi ensimmäinen runko ja 12. oksalle toinen runko. Nyt oksat loppuvat, mutta runkoja on jäljellä kahdeksan. Niinpä aloitetaan taas oksien alusta. Tätä jatketaan, kunnes viimeinen runko tapaa viimeisen oksan. Tuloksena on 60 runko–oksa-paria eli pilaria.

Näillä 60 pilarilla nimetään vuodet, kuukaudet, päivät ja tunnit katkeamattomasti toistuvana kiertona. Sitä voidaan jatkaa loputtomasti eteen- tai taaksepäin, mistä johtuu kiinalaisen kalenterin nimi ”10 000 vuoden kalenteri”.

Jiazi-menetelmä on tärkeimpien kiinalaisen astrologian haarojen perusta.

Xia-kalenteri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimeä Xia-kalenteri (夏岁) käytetään sekavasti kiinalaisen ajanlaskun eri versioista. Toisten mukaan se on vuodenaikakalenteri eli noudattaa aurinkokalenteria yhdistettynä jiazi-menetelmään. Toisten mielestä se viittaa kuukalenterin ja aurinkokalenterin yhdistelmään. Sitä voidaan jopa käyttää kuukalenterin synonyyminä.

Nimi tulee Xià-dynastiasta (夏, noin 2100–1600 eaa.), jonka aikana kehitettiin ensimmäinen tunnettu virallinen kalenteri. Pohjoisen vakan (北斗 Běidǒu) eli Otavan avulla määriteltiin kuukaudet. Xia xiao zheng on nykypäiviin säilynyt dokumentti Xia-kalenterista, joka esittää Auringon, Kuun ja tähtien liikkeet vuoden 12 kuun kauden aikana. Se näyttää eläintenkasvatuksen ja maanviljelyn kannalta tärkeät ajankohdat. Nykyiset Xia-kalentereiksi kutsutut kalenterit eroavat alkuperäisestä Xia-dynastian aikaisesta kalenterista.

Aika jaetaan isompiin jaksoihin usealla tavalla. Yleisimmin käytössä olevia menetelmiä on kaksi:

  • Sanyuan, jiuyun 三元九運 eli kolme aikakautta, yhdeksän ajanjaksoa
  • Yiyuan, bayun 二元八運 eli kaksi aikakautta, kahdeksan ajanjaksoa

Molempien perustana on 180 vuoden jakso, joka jaetaan eri tavoin aikakausiin ja ajanjaksoihin.

Kolme aikakautta, yhdeksän ajanjaksoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanyuan, jiuyun (三元九運 sānyuán jiǔyùn)

180 vuotta sisältää kolme 60 vuoden aikakautta: yläkausi, keskikausi ja alakausi. Aikakausi sisältää kolme 20 vuoden ajanjaksoa, jotka on numeroitu yhdestä yhdeksään. Aikakaudet ja ajanjaksot esitetään seuraavasti:

Yläkausi 1 2 3
Keskikausi 4 5 6
Alakausi 7 8 9

Aikakausien toisiaan vastaavilla ajanjaksoilla 1-4-7, 2-5-8 ja 3-6-9 on keskenään erityissuhde, jota monessa yhteydessä kutsutaan nimellä sanbangua (三般卦 kolmen ryhmän guat eli trigrammit).

Ajanjakso Vuodet
1 1864-1884
2 1884-1904
3 1904-1924
4 1924-1944
5 1944-1964
6 1964-1984
7 1984-2004
8 2004-2024
9 2024-2044

Ajanjaksot vaihtuvat aurinkokalenterin mukaisesti "Kevään alussa".

Kaksi aikakautta, kahdeksan ajanjaksoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eryuan, bayun (二元八運 èryuán bāyùn)

Menetelmän perustana ovat Yijingin kahdeksan trigrammia. 180 vuotta sisältää kaksi aikakautta, yläkauden ja alakauden. Aikakausi sisältää neljä ajanjaksoa, jotka on numeroitu yhdestä neljään ja kuudesta yhdeksään. Koska trigrammeja on vain kahdeksan, numero 5 (keskusta, maa) jätetään huomiotta. Aikakaudet ja ajanjaksot esitetään seuraavasti:

Yläkausi 1 2 3 4
Alakausi 6 7 8 9

Ajanjaksojen pituus määritetään antamalla arvot niiden yin- ja yang-viivoille. Näin päädytään keskenään eripituisiin ajanjaksoihin:

Ajanjakso Vuodet
1 1864-1882
2 1882-1906
3 1906-1930
4 1930-1954
6 1954-1975
7 1975-1996
8 1996-2017
9 2017-2044

Ajanjaksot vaihtuvat aurinkokalenterin mukaisesti "Kevään alussa" tai "Talvipäivänseisauksena", koulukunnasta riippuen.

Pääartikkeli: 28 xiuta

28 xiuta (二十八宿, pinyin: èrshíbā xiù) ovat ekliptikan tuntumassa sijaitsevia kiinalaisia tähtikuvioita. Ne ovat myös taivaankannen sektoreita, joita lännessä kutsutaan kuunhuoneiksi. Näin siksi, että kuun vaiheita seuraamalla pystyttiin määrittelemään Auringon kulloinenkin asema taivaalla. Kuun kausi on noin 28 päivää, joten ekliptika jaettiin 28 osaan. Tähdet, jotka olivat kullakin sektorilla, muodostivat tähtikuvion, jonka mukaan sektori nimettiin.

Kuun katsottiin hallitsevan päiviä 28 xiun luonteiden mukaisesti.

Xiut kattavat länsimaisen kalenterin mukaan tasan neljä viikkoa. Täten samat neljä xiuta osuvat aina samalle viikonpäivälle. Kiinalaisen astrologian mukaan syntymän viikonpäivä eli xiu, jossa kuu sijaitsee syntymän hetkellä, vaikuttaa ihmisen luonteeseen ja elämään. Jokainen xiu hallitsee jotain ihmistoiminnan osa-aluetta. Kyseiset toiminnat ovat omana päivänään suotuisimmat. Xiu on yhä käytössä oleva päivänvalintamenetelmä.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]