Keskustelu:Uskonnonopetus
Wikipedian artikkeli "Uskonnonopetus" on osittain asenteellinen ja harhaanjohtava. Artikkelin otsikko on laaja ja voi periaatteessa viitata mihin tahansa opetukseen. Se rajataan kuitenkin alussa kouluoppiainetta koskevaksi. Näkemyksemme mukaan artikkeli ei keskity nykytilanteen kuvaamiseen. Sen sijaan siinä käsitellään yhtä (marginaalista) näkökulmaa liittyen uskonnonopetukseen ja annetaan jopa virheellistä tietoa, esimerkiksi yksittäisten ihmisten näkemykset yleistetään faktatiedoksi ilman perusteluja tai uskottavia viitteitä.
Koko artikkelin tulisi keskittyä kuvaamaan uskonnonopetuksen nykytilannetta, historiaa ja sisältöjä. Keskustelu uskonnosta filosofisena, poliittisena ja psykologisena ilmiönä tulisi käydä jossain toisessa Wikipedian artikkelissa, jotta tässä artikkelissa voitaisiin keskittyä uskonnonopetukseen oppiaineena. Artikkelin yhdeksi osaksi voisi sisällyttää uskonnonopetukseen liittyvän yhteiskunnallisen keskustelun siten, että eri näkökulmat tulisivat monipuolisesti huomioiduiksi. Tällä hetkellä artikkelissa korostetaan vahvasti yleisiä uskontoon liittyviä ongelmakohtia, mutta ne kuuluvat uskontoa käsittelevään artikkeliin uskonnonopetus-artikkelin sijaan. Artikkelin perusvireen tulisi olla neutraalimpi ja vähemmän kantaa ottava. Tekstin suurin ongelma on harhaanjohtavasti esitetty tieto, esimerkiksi yksittäisten ihmisten kannanotot on esitetty faktatietona. Esimerkkinä tästä on viitettä 14 edeltävä lause, jonka sisältö ei ole tutkimustietoa, vaan perustuu yksittäisen ihmisen mielipiteeseen. Myös Hussein Muhammedin ajatusta uskonnonopetuksesta on esitetty virheellisesti ja hänen sanomaansa on vääristelty. (viite 8) . Tekstissä myöskään ei käy ilmi, minkä tahon mukaan "lapsi on syntyjään ateisti -- ja vasta kasvatus tekee hänestä mahdollisesti uskovaisen." Ajatusta ei luonnollisesti voida pitää yleisenä totuutena. Artikkelissa viitataan yksittäisiin tutkijoihin, esimerkiksi Tapio Puolimatkaan ja Richard Dawkinsiin. Heidän näkemystensä ei voida kuitenkaan ajatella edustavan kuin pientä osa-aluetta uskontokeskustelussa. Ylipäätään alaluku "uskontokasvatus ja indoktrinaatio" on kyseenalaisesti ja epätieteellisesti esitetty. Toivomme, että artikkelia muutetaan siten, että se perustuu tarkistettuun faktatietoon eikä uskontoon tai uskonnonopetukseen liittyviin erilaisiin asenteisiin. Keskeiset korjausehdotukset:
1) Alussa luetellaan Euroopan maita, joissa uskonto on peruskoulun oppiaine. Linkki ei toimi. Uskonnonopetuksen sisällöt ovat hyvin erilaisia eri maissa. Ainakaan Suomessa koulussa annettavasta uskonnonopetuksesta ei käytetä nimeä uskontokasvatus. Se viittaa harhaanjohtavasti Suomen ev.lut.kirkon antamaan uskontokasvatukseen, jonka tehtävä ja tavoite on eri kuin koulun uskonnonopetuksen.
2) Uskonnonopetus Suomessa: Artikkeli kaipaa objektiivista asiatietoa nykyopetuksen mallista, sisällöistä, historiasta ja perusteluista. Uskonnonopetus on uskonnonvapauslakiin perustuva valtioneuvoston asettama oppiaine koulussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijamietinnöt kouluopetuksen sisällöistä ja katsomusaineista osana kouluopetusta on löydettävissä osoitteesta www.minedu.fi. Lisäksi Suomen uskonnonopettajain liiton Internet-sivuilta (www.suol.fi) löytyy tietoa uskonnonopetuksesta Suomessa. Elämänkatsomustietoa ei voi valita, jos kuuluu johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Tämän päätöksen oikeudenmukaisuudesta on käyty keskustelua. Jyri Komulaista on lainattu harhaanjohtavasti. Lainauksesta saa käsityksen, että uskonnonopetus on muista kouluoppiaineista poiketen tunnustuksellista. Oman uskonnon opetus tarkoittaa, että sisällöt nousevat siitä uskontoperinteestä, johon lapsi/nuori kuuluu. Lähiseutuperiaatteen mukaisesti oppiaineen sisältöjä laajennetaan tutusta vieraaseen (omasta uskonnosta muihin uskontoihin). Oppilaille ei opeteta "evankelisluterilaista uskontoa", vaan ev.lut.uskonnosta nousevia sisältöjä.
3) Artikkelissa viitataan yhden poliittisen puolueen vuoden 1903 (!!) ohjelmaan. Lisäksi Husein Muhammedia lainataan väärin.
4) Artikkeli antaa ymmärtää, että uskonnonopetus on vahvasti sidoksissa uskonnon harjoittamiseen (indoktrinaatio). Koulun uskonnonopetuksen tehtävä on yleissivistävä, kuten muunkin kouluopetuksen. Uskonnonopetuksen tehtävä on kasvattaa oppilaita kriittisyyteen, suvaitsevaisuuteen ja dialogisuuteen - tämän ajatellaan estävän ääri-ilmiöiden syntyä. Kriittisyyden avulla oppilaiden on myös mahdollista arvioida omassa elämässä suhdetta erilaisiin katsomuksiin ja aatteellisiin liikkeisiin. Uskonnollisten yhdyskuntien tehtävä toinen: ne pyrkivät kasvattamaan jäsenensä tiettyyn maailmankatsomukseen - uskonnolliseen tai uskonnottomaan. Viittaus natsismiin on aiheeton.
5) Kasvuympäristöä koskevassa luvussa esitetään vahvoja väitteitä ilman asianmukaisia viitteitä. Kouluopetuksen tarkoitus ei ole kasvattaa lasta mihinkään uskontoperinteeseen, vaan antaa tietoa perinteestä, johon hän perheineen kuuluu. Tämä on positiivista uskonnonvapautta. Keskustelu uskonnollisen kasvatuksen ja mielenterveyden yhteydestä kuuluu toisaalle.
6) Luvussa "oppilaan vakaumuksellisesta vapaudesta" viitataan koulujen päivänavauksiin (viite 14). Tieto on virheellistä. Monissa kouluissa uskonnolliset yhteisöt hoitaa tietyt aamunavaukset. Tällä ei ole tekemistä uskonnonopetuksen tai uskonnonopettajien kanssa.
7) Dispositio on asenteellinen. Toivoisimme, että artikkeli keskittyisi asiatietoon siitä, mitä on uskonnonopetus. Yhteen lukuun on syytä koota erilaisia näkemyksiä uskonnonopetuksesta, jossa tulevat esiin kannat ja perustelut sekä opetuksen puolesta että vastaan. Varsin marginaalinen taho vastustaa opetusta, sen sijaan uskonnonopetuksen malleista käydään keskustelua. Uskontokasvatuksesta voi tehdä halutessaan oman artikkelin, jolloin alaluvut 3 ja 4 voisi poistaa tästä artikkelista kokonaan. Mielestämme uskontokasvatustakin koskevassa artikkelissa on syytä harkita vakavasti, onko esim. "uskontokasvatus ja indoktrinaatio" dispositiossa otsikkotasolla.