Keskustelu:Frans Emil Sillanpää

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

En ole muualla nähnyt Nobel-kirjailijastamme käytettävän nimeä Emil kahdella e:llä. Mielestäni hakuotsikko on virheellinen.Lahtiol 23. helmikuuta 2007 kello 22.48 (UTC)

http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1939/sillanpaa-autobio.html ja muunkieliset Wikipediat kirjoittavat kahdella e:llä. --Ism 24. helmikuuta 2007 kello 00.04 (UTC)

Ainakin useat suomalaiset tietosanakirjat ja Hämeenkyrön seurakunnan kirkonkirja käyttävät muotoa Eemil, mutta suvun edustajan mukaan, samoin kastekirjan ja hautakiven mukaan muoto on Emil. Edellä sanottuun viitaten F.E.Sillanpään seura käyttää toistaiseksi muotoa Emil. Jussi Niinenmaa, seuran puheenjohtaja.

Ruotsin kuninkaallinen akatemia on 10. marraskuuta myöntänyt Nobelin kirjallisuuspalkinnon henkilölle nimeltä Frans Emil Sillanpää. Tämä on painettu hallussamme olevan palkinnon mukana tulleeseen kunniakirjaan. Kun yleinen käytäntö Suomessa on, että edesmenneistä henkilöistä käytetään hautakivessä olevaa nimeä, voidaan lopullisesti unohtaa kyseisen nimen kahden e:n muoto. Jussi Niinenmaa

Ainakin Nobel-säätiön sivuilla ilmoitetaan muodoksi Eemil [1]. Kansallisbiografia käyttää Emiliä, joten olisi varmaan parempi siirtyä tähn muotoon Wikipediassakin. --qWerk 14. syyskuuta 2008 kello 09.00 (EEST)[vastaa]
Kansallisbiografia kelvannee auktoriteetiksi, joten tein siirron.--Urjanhai 13. elokuuta 2011 kello 18.49 (EEST)[vastaa]

Kehittäminen

[muokkaa wikitekstiä]

Viitteet lisäämällä tästä saattaisi saada lupaavan artikkelin. --Urjanhai 13. elokuuta 2011 kello 18.48 (EEST)[vastaa]

Onko mielessä jotain mistä erityisesti puuttuu? Olisikohan nykyään lupaavan tasoa? Ipr1 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 10.30 (EET)[vastaa]
Olen muokannut aika vähän kirjalijoiden henkilöartikkeleita. Ainakin Käyttäjä:Abc10 ja Käyttäjä:Tanár ovat muokanneet tämän aihepiirin artikkeleita enemmän. Heillä voisi ehkä olla tähän näkemyksiä.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 18.41 (EET)[vastaa]

Lupaava artikkeli -ehdotus

[muokkaa wikitekstiä]
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olisko ainesta lupaavaksi ainakin? Ipr1 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 11.11 (EET)[vastaa]

Eiköhän. --Höyhens (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 15.16 (EET)[vastaa]
Lähteistys ei ole kunnossa. Tein sinne lähdepyynnön ja se on nyt kuitattu yhdistämällä teksti takaisin vaikka lähteitä ole lisätty kaikille asioille. Toivoisin että Ipr1 olisi huolellisempi. Kovalla työllä tästä voi tulla lupaava. --Weird1e (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 15.38 (EET)[vastaa]
Lisäsin lähteet juuri siihen mihin pitääkin, mikä nyt hiertää? Lue tarkemmin, siinä kun on myös lause lisätty. Ipr1 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 15.41 (EET)[vastaa]
Voisit ennen sormella osoittelua lukea tarkemmin mitä on oikeasti tehty ja mitä kuvittelet tehdyn. Ipr1 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 15.42 (EET)[vastaa]
Tuohon kohtaan kun lisäsin KAKSIKIN lähdettä plus lauseen väliin, syytöksesi taas täysin perättömiä. Ipr1 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 15.45 (EET)[vastaa]
Pahoittelen jos olen ollut epätarkka. Etsin lähdettä tälle tekstinpätkälle: "joskin holhouksen alaisena. Vuonna 1944 Sillanpään ystävästä Kustaa Vilkunasta tuli hänen holhoojansa. Sillanpään raha-asiat järjestyivät kustantaja Otavan avulla niin, että hän saattoi viettää loppuelämänsä taloushuolista vapaana." Lähteeksi on merkitty Kansallisbiografia mutta en varmaan osaa lukea sitä oikein, koska en löytänyt noita juttuja sieltä. --Weird1e (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 16.05 (EET)[vastaa]
Jos ei ole merkintää niin sitte lukemaan läpi listattua kirjallisuutta. En ole itse tuota kohtaa kirjoittanut enkä tiedä sanoa mistä lähteestä se on alunperin tullut, mutta muuallakin on vastaavaa sanottu. Ipr1 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 18.17 (EET)[vastaa]
Järjesteltäessä viitemerkintöjä tekstissä, jota ei ole itse lähteistänyt, lähteet menevät helposti tahattomastikin sekaisin. Lupaavuuteen kuitenkin vaaditaan että lähteistys on kohdallaan vaikka sitten joutuisi kaivamaan lähteitä esiin sitä varten. Artikkelia kuitenkin kannattaa ilman muuta kehittää, ja kun hyviä uudehkoja lähteitä on runsaasti, niin artikkelia on hyvin mahdollisuus kehittää myös hyväksi tai suositelluksi ja näin hyvillä lähteillä tehtävä on myös erittäin kiitolinen. Sen fiksaaminen sitä ennen lupaavaksi on kuitenkin tärkeä pohjatyö.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 18.37 (EET)[vastaa]
Pikemminkin, jos ei ole lähdeviitemerkintöjä, sitten artikkeli ei yleensä kelpaa lupaavaksi. Ohjeen mukaan lupaavalta artikkelilta ”Käytännössä edellytetään lähdeviitteitten kattavaa käyttöä.”--Fotogurachan (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 18.42 (EET)[vastaa]
Ja tietenkin myös viittausten tulee olla kohdallaan, eli tiedon löytyä juuri siitä lähteestä, mihin kussakin kohdassa on viitattu. Se on juuri niitä asioita, joita lupaavaksia arvioinnissa pyritään käymään läpi. --Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 18.45 (EET)[vastaa]
Ne kenellä nuo listatut opukset ovat tai joilla on ne saatavilla pitää ne tarkistaa ja tarkistaa merkinnät, muut siihen eivät pysty. Ipr1 (keskustelu) 13. marraskuuta 2017 kello 00.59 (EET)[vastaa]
Joku oli löytänyt Rajalan verkkosivulta lähteen yhdelle yllä mainitulle ongelmakohdalle. Voisit tutkia niitä sivuja sillä silmällä löytyisikö muillekin viitteettömille kohdille sieltä lähteet. Järjestelin vähän, koska pitkä Kirjallisuus-osio tuskin oli lähdeluettelo, sillä Lähteet olivat vasta sen jälkeen. Nyt on selvää mitkä on lähteitä, mitkä muuten vaan aineistoa kiinnostuneelle, tosin listaa voisi karsia. Poistin Lähteistä Kirjallisuutta-otsikon, joka oli virheellinen, sen allahan on melkein vain linkkejä. Eli tutki niitä, niistä uskoisin löytyvät lähteet. --Weird1e (keskustelu) 14. marraskuuta 2017 kello 04.13 (EET)[vastaa]
Yleensä kirjallisuutta-osio listataan ennen lähteitä. Ipr1 (keskustelu) 14. marraskuuta 2017 kello 09.45 (EET)[vastaa]
Miten niin yleensä? Ainakin ohjeiden ja artikkelimallien mukaan Kirjallisuutta-osio tulee lähteiden jälkeen. --Sblöbö (keskustelu) 14. marraskuuta 2017 kello 14.07 (EET)[vastaa]
Ainakin päätellen miten monessa artikkelissa se on noinpäin.. Eri asia taas miten on ohjeistettu.. Ipr1 (keskustelu) 14. marraskuuta 2017 kello 14.19 (EET)[vastaa]
Anna esimerkkejä. --Tpe1 (keskustelu) 14. marraskuuta 2017 kello 14.54 (EET)[vastaa]
Artikkelin kohdehenkilön omat kirjat luetellaan ennen lähteitä, osiossa Teokset, mutta häntä käsittelevät kirjat, kuten elämäkerrat, luetellaan lähteiden jälkeen ennen AM-osion linkkilistaa. --Tpe1 (keskustelu) 14. marraskuuta 2017 kello 14.18 (EET)[vastaa]

Ei ilmeisesti kannatusta. Palataan asiaan jos viitteistys korjataan joskus. Arkistoin. J.K Nakkila (keskustelu) 16. marraskuuta 2017 kello 14.46 (EET)[vastaa]