Kalvaspaju

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kalvaspaju
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset Eudicots
Kladi: Rosidit
Lahko: Malpighiales
Heimo: Pajukasvit Salicaceae
Alaheimo: Salicoideae
Tribus: Saliceae[1]
Suku: Pajut Salix
Laji: hastata
Kaksiosainen nimi

Salix hastata
L.

Katso myös

  Kalvaspaju Wikispeciesissä
  Kalvaspaju Commonsissa

Kalvaspaju (Salix hastata) on pajukasvien heimoon ja pajujen sukuun kuuluva kasvilaji.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalvaspaju on tavallisesti 0,5–2,5 metrin korkuiseksi kasvava kaksikotinen pensas, jonka hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä. Kasvutapa vaihtelee suikertavasta varvusta suoraoksaiseen pensaaseen. Kierteiset silmut ovat pieniä, soikeita, kellertävän- tai punertavanruskeita, karvaisia tai harvoin kaljuja. Vanhat oksat ovat ruskeanharmaita ja tavallisesti kaljuja, nuoret versot punavihreitä ja karvaisia. Kierteisesti järjestäytyneet lehdet ovat ruodillisia ja korvakkeellisia. Vastapuikean, ehyt- tai nystylaitaisen lehtilavan pituus on 3–7 senttimetriä. Tiheästi verkkosuoniset, harvakarvaiset tai kaljut lehdet ovat kasvin nimen mukaisesti kalvaanvihreitä. Korvakkeet ovat melko suuret ja pitkään säilyvät.

Kalvaspaju kukkii touko-kesäkuussa lehtien puhjetessa. Kukinto on pitkä, melko harvakukkainen norkko; norkkoperä on pitkä ja karvainen, norkkosuomu tylppä, vaaleanruskea ja karvainen. Yksittäiset kukat ovat pieniä ja kehättömiä. Kukassa on kaksi kaljupalhoista hedettä ja 2-luottinen, yhdislehtinen, pitkävartaloinen emiö. Kukasta kypsyvä hedelmä on vaaleanruskea, kalju kota, joka sisältää useita lenninhaivenellisia siemeniä.

Etelä-Suomessa kalvaspajua ei esiinny lainkaan luonnonvaraisena, sillä lajin levinneisyysalue ulottuu vain vähän pohjoisen napapiirin eteläpuolelle. Sen sijaan Pohjois-Suomen tunturiseuduilla laji on melko yleinen. Pohjoisessa laji risteytyy helposti läheisten sukulaistensa villapajun (Salix lanata) ja vaivaispajun (Salix herbacea) kanssa.

Koristekasvina kalvaspajua voi löytää myös levinneisyysalueensa ulkopuolelta, kuten Etelä-Suomesta.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalvaspaju kasvaa monenlaisissa kosteissa tai tuoreissa elinympäristöissä: rannoilla, lähteiköissä, korpireunuksilla, kosteilla pensaikkoniityillä, tuntureilla ja tienvarsilla.

Kalvaspajulla on kaksi alalajia:

  • Tunturikalvaspaju (Salix hastata subsp. hastata): Korkeus 0,5–1 metriä, korvakkeet saha- tai nystylaitaisia, lehtisuonipareja 6–8.
  • Idänkalvaspaju (Salix hastata subsp. subintegrifolia): Korkeus 1–2,5 metriä, korvakkeet sahalaitaisia, lehtisuonipareja 7–12.
  1. Stevens, P. F.: Salicaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 25.2.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]