Heikki Brotherus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heikki Brotherus

Karl Henrik "Heikki" Brotherus (1. huhtikuuta 1909 Helsinki30. lokakuuta 1985 Helsinki[1]) oli suomalainen toimittaja, diplomaatti, lähetystöneuvos ja kirjailija.[2]

Heikki Brotheruksen vanhemmat olivat professori Karl Robert Brotherus ja Vera Augusta Carlson. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1927 ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1932. Brotherus toimi aluksi Helsingin Sanomien Pariisin-kirjeenvaihtajana. Hänet pamputettiin tajuttomaksi helmikuussa 1934 Stavisky-mellakoiden aikana.[3] Brotherus oli ulkoministeriön palveluksessa vuosina 1935–1960. Hän oli freelancerina vuosina 1960–1961 ja Apu-lehden erikoistoimittajana vuosina 1961–1963. Brotherus toimi vuodesta 1963 alkaen Suomen Kuvalehden toimituspäällikkönä.[2]

Kesken jääneen diplomaattiuransa[4] pohjalta hän käytti saamaansa kansainvälistä kokemusta hyväksi myös kirjallisessa muodossa. Hänet tunnettiin maltillisena kirjoittajana, joka kuvasi aikansa ilmiöitä ja suomalaisen sivistyneistön kehitystä.[5] Hän myös suomensi kauno- ja tietokirjallisuutta.[6]

Brotherus oli Helsingin suomalaisen klubin johtokunnassa 19731978 ja sen kunniajäsen vuodesta 1982.[7]

Heikki Brotherus oli naimisissa vuodesta 1935 Katri Liisa Ignatiuksen kanssa. Heidän poikiaan ovat suurlähettiläs Tapani Brotherus ja suomentaja Matti Brotherus.[2]

  • Petite histoire de Finlande. Helsinki: , 1941. OCLC 186689547.
  • Zur geschichte Finnlands. Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino, 1941. OCLC 40884828.
  • Ragnar Numelin; Heikki Brotherus; Birger Fagerström: Itsenäinen isänmaa. Helsinki: Suomen kirja, 1942. OCLC 58131304.
  • Suomi ja Neuvostoliitto 1917–1942. Helsinki: Suomen kirja, 1942. OCLC 58159555.
  • Norja ja norjalaiset. Porvoo: WSOY, 1948. OCLC 58110500.
  • Ruotsi ja ruotsalaiset. Porvoo: WSOY, 1953. OCLC 35636443.
  • Euroopan kasvot: maat, kansat, nähtävyydet. Porvoo: WSOY, 1961. OCLC 58024850.
  • Ranguma : matkaraportti Uudesta Guineasta. Helsinki: Tammi, 1963. OCLC 20499697.
  • Mitä Etelä-Afrikassa tapahtuu. Porvoo: WSOY, 1964. OCLC 57985103.
  • Kaskuniekka. Helsinki: Weilin+Göös, 1966. OCLC 57970015.
  • Eero Saarenheimo; Heikki Brotherus; C P Snow: Aikamme kaksi kulttuuria: Puheenvuoroja. Porvoo, Helsinki: WS, 1967. OCLC 57884846.
  • Vanhat hyvät ajat. Helsinki: Otava, 1969. OCLC 3935085.
  • Eljas Erkko, legenda jo eläessään. Porvoo, Helsinki: WS, 1973. ISBN 9510060003.
  • Kuusesta katajaan: päiväkirjavälähdyksiä 1941–46. Porvoo: Söderström, 1978. ISBN 9510089540.
  • Muistathan, Barbara--: kolumneja kymmeneltä vuodelta. Hämeenlinna: Karisto, 1982. ISBN 9512319020.
  • Seurapiiri : ihmisiä, tapoja, miljöötä. Espoo: Weilin+Göös, 1982. ISBN 9513528162.
  • Ritarikadun asiamiehenä : muistelmia murrosvuosilta 1932-1944. Espoo: Weilin+Göös, 1984. ISBN 9513531759.
  • Ritarikadun salaisuudet. Espoo: Weilin+Göös, 1985. ISBN 9513535592.
  1. Mitä Missä Milloin, s. 114. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-08999-4.
  2. a b c Helsingin Norssin matrikkeli 1867–1992, numero 2273
  3. Irja Spira : Pariisin kumouksellisten hävitysvimma kohdistuu erikoisesti ulkomaalaisten liikkeisiin. Kirjeenvaihtajamme, maist. Heikki Brotherus pamputettu tajuttomaksi, Helsingin Sanomat, 13.02.1934, nro 42, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 09.06.2024
  4. Seppinen, Jukka: Suomen Efta-ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä (PDF) doria.fi. Viitattu 1.12.2021.
  5. Brotherus, Heikki (1909–1985) Biografiakeskus. Viitattu 22. tammikuuta 2008.
  6. Search results for 'au:Heikki Brotherus' > 'Finnish' (Heikki Brotheruksen suomenkieliset julkaisut World Cat -tietokannassa) worldcat.org. Viitattu 22. tammikuuta 2008.
  7. Helsingin suomalaisen klubin kunniajäsenet 1921–2005 klubi.fi. Arkistoitu 17.5.2006. Viitattu 22. tammikuuta 2008.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikki Brotheruksen lehtiartikkeleita: