Dinaariset Alpit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dinaaristen Alppien korkeimmat kohdat Albaniassa. Vasemmalta oikealle: osittain takana Maja Jezercës (2 694 m), Maja Popluks ( 2569 m) ja Maja Alisë (2 471 m).
Dinaaristen Alppien topografia.

Dinaariset Alpit on maantieteellinen alue ja vuoristo, joka ulottuu Slovenian, Kroatian, Bosnia-Hertsegovinan, Kosovon, Serbian, Montenegron, Albanian ja Pohjois-Makedonian alueelle.[1] Vuoristo on 645 kilometriä pitkä, ja se sijaitsee Adrianmeren itäpuolella.[2] Vuoriston korkein vuori on Maja Jezercë, joka on 2 694 metriä korkea. Vuori sijaitsee Prokletijevuoristossa, Albanian, Montenegron ja Kosovon rajaseudulla.[3]

Dinaariset Alpit ovat muodostuneet 50–100 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisen ja kenotsooisen maailmankauden aikana dolomiitista, kalkkikivestä ja konglomeraatista muodostuneista sedimenttikivistä.[2]

Alue on karstimaata, joka syntyy, kun sadevesi liuottaa maa-aineksesta vesiliukoisen aineksen. Veden läpäistessä maan pinta-ainekset, se kerääntyy pohjavedeksi. Dinaarisilla Alpeilla onkin suuret määrät hyvälaatuista pohjavettä.[4]

Dinaariset Alpit ovat Julisten Alppien jatke, jotka ulottuvat Adrianmeren rannan suuntaisesti Pohjois-Albaniaan asti. Dinaariset Alpit ovat karstimaan vuoksi ainutlaatuista aluetta. Karstimaa kattaa puolet vuoristosta. Vuoriston alueella on 130 erillistä karstialuetta. Vuoriston alueella on useita jäätikköjärviä.[2] Vuoriston joet, kuten Neretva, Cetina ja Trebišnjica, laskevat Adrianmereen. Dinaaristen Alppien itäpuoli on Savajoen valuma-aluetta.[4]

Dinaarisilla Alpeilla on kolmea eri ilmastotyyppiä. Kapealla kaistaleella merenpinnan tasolla on välimerellinen ilmasto, jolle on tyypillistä kuivat ja kuumat kesät sekä kosteat ja sateiset talvet.[2]

Ylempänä vuoristossa on Alpeille tyypillinen ilmasto, jossa sataa paljon. Kesät ovat viileitä ja lyhyitä. Talvi on pitkä ja sen aikana sataa runsaasti lunta.[2]

Dinaaristen Alppien koillispuolella vallitsee mannerilmasto, jolle ovat tyypillisiä suuret lämpötilan vaihtelut. Kesät ovat kuivia ja lämpimiä, kun taas talvella saattaa olla erittäin kovia pakkasia.[2]

Kasvillisuus ja eläimistö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dinaarisilla Alpeilla kasvaa tuhansia eri kasvilajeja, joista sadat lajit ovat endeemisiä.[5] Kasvillisuus on erittäin monipuolista ja vaihtelee pyökkimetsistä kuusimetsiin.[2] Kasvillisuusvyöhykkeet muuttuvat Välimeren kasvillisuudesta vuoristojen kasvillisuuteen. Ylimmillä huipuilla on alpiinista kasvillisuutta.[6]

Alueella eläviä nisäkkäitä ovat esimerkiksi karhu, ilves, susi ja gemssi. Alueen maanalaisissa luolissa ja järvissä elää sokeita salamantereihin kuuluvia olmeja.[2]

  1. Dinaric Alps Encyclopædia Britannica. Viitattu 10.7.2019 (englanniksi).
  2. a b c d e f g h Dinaric Alps – One Of The Major Mountain Ranges Of The World MountainIQ. Viitattu 10.7.2019 (englanniksi).
  3. Maja Jezerce Summitpost.org. Viitattu 10.7.2019 (englanniksi).
  4. a b Dinaric Karst Aquifer System Regional Dialogue on Transboundary Water Resources Management in Southeastern Europe. Viitattu 10.7.2019 (englanniksi).
  5. Lubarda, Biljana & Stupar, Vladimir & Milanović, Đorđije & Stevanović, Vladimir: Chorological characterization and distribution of the Balkan endemic vascular flora in Bosnia and Herzegovina. Botanica Serbica, 2014, 38. vsk, nro 1, s. 167–184. Institute of Botany and Botanical Garden Jevremovac. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.7.2019 (englanniksi).
  6. Redžić, Sulejman & Bulić, Zlatko & Hadziablahovic, Sead: High Mountain Vegetation Of Dinarides (W. Balkan). Glasnik, 2011, s. 31–31. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.7.2019 (englanniksi).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]