Beretta 1918

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Beretta M1918
Aseen tyyppi konepistooli
Alkuperämaa  Italian kuningaskunta
Palvelushistoria
Palvelusvuodet 1917–1941
Valtion käytössä  Italia
 Albania
 Argentiina
Sodissa ensimmäinen maailmansota
toinen maailmansota
Valmistushistoria
Suunnittelijat Tulio Marengoni
Valmistajat Beretta
Valmistusvuodet 1917–19??
Tekniset tiedot
Paino 3 kg
Pituus 1 092 mm
Piipun pituus 305 mm
Kaliiperi 9mm Glisenti
Lippaan kapasiteetti 25
Tulinopeus 900 laukausta/min
Lähtönopeus n. 365 m/s
Tehokas kantama 100 m

Beretta 1918 on Tuillio Marengonin Italiassa vuonna 1917 Villar Perosa -konepistoolin pohjalta suunnittelema konepistooli. Se oli Italian armeijan palveluskäytössä vuoden 1917 joulukuusta toisen maailmansodan alkupuolelle.

Ainoastaan sarjatulta ampuvan aseen lipaskuilu on Villar Perosan mukaisesti sijoitettu aseen päälle. Aseen tukkina käytettiin M1891 Paraviccini-Carcano -kiväärin Moschetto Mo.91 da Cavalleria -karbiinin tukkia ja konepistooli oli myös varustettu kyseisestä aseesta peräisin olevalla piippuun saranoidulla kiinteällä piikkipistimellä. Mahdollisesti tavoitteena oli valmistuksen yksinkertaistamisen lisäksi tehdä konepistooli tavallisen karbiinin näköiseksi, ja näin suojata sen käyttäjää vihollisen huomiolta.[1]

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Italian armeija käytti Beretta 1918 -konepistooleja 1930-luvulla Espanjan sisällissodassa, Abessinian valloituksessa ja vielä Libyassa vuonna 1941.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.