Anu Matilainen
Anu Matilainen (s. 18. marraskuuta 1946 Helsinki) on suomalainen kuvanveistäjä.[1] Matilaisen töiden materiaaleja ovat suomalainen graniitti, mutta myös muut kivilajit, pronssi, puu ja keramiikka. Hän on pitänyt koko uransa ajan muotokuvien tekemistä kiinnostavana ja on sitä mieltä, että esittävä ja ei-esittävä taide ovat yhtä tärkeitä.[2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anu Matilaisen isä oli iisalmelaissyntyinen taidemaalari ja kuvaamataidon opettaja Erkki Matilainen ja äiti helsinkiläinen Eila o.s. Rossi. He avioituivat vuonna 1944 ja saivat kolme tytärtä ja pojan. Kaikki tyttäret valitsivat ammattitaiteilijan uran. Anu Matilainen vietti lapsuuden kesiään isänsä synnyinsijoilla ja muutti lopulta vuonna 2009 Iisalmeen.[3]
Anu Matilainen opiskeli Taideteollisen oppilaitoksen keramiikkaosastolla 1964–1968 ja sen jälkeen kuvanveistäjä Pekka Kontion yksityisoppilaana 1968–1969. Taideakatemian koulussa hän opiskeli kuvanveistolinjalla vuosina 1969–1970 ja 1972–1975; 1970–1972 hän oli Sveitsissä keramiikka-alan jatkoharjoittelussa. Anu Matilainen opiskeli myös Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa Tukholmassa.[1]
Julkisia veistoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matilaisen julkisia veistoksia on useilla paikkakunnilla Suomessa. Helsingissä on pronssinen Toivo Kuulan patsas, ”ekspressiivishenkinen näköiskuva”, joka on paljastettu vuonna 1988. Patsaan tilannut Toivo Kuula -seura ry lahjoitti sen Helsingin kaupungille.[4] Vesannolla on kiviveistos Kaskikivet vuodelta 1988[5] ja Kuopiossa on naisasianaisena tunnetun Elisabeth Stenius-Aarneenkallion muistomerkki, joka paljastettiin vuonna 1991.[6] Iisalmessa on useita Matilaisen veistoksia: Myrskylintu Iisalmen Uuden kirkon lähellä on vuodelta 1991[7] ja Kulttuurikeskuksen edustalla oleva graniitista ja dioriitistä tehty Pikarijäkälät on paljastettu vuonna 2001.[7][8] Lüneburgin puistossa on Olvin synty, vuonna 1991 paljastettu kuparista ja graniitista tehty suihkukaivomonumentti.[7][9]
Valokuvia julkisista teoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Lentoon lähtö, 1986, Iisalmi. -
Äiti, 1986, Parainen. -
Kaskikivet, 1988, Vesanto. -
Toivo Kuulan muistomerkki, 1988, Helsinki. -
Elisabeth Stenius-Aarneenkallion muistomerkki, 1991, Kuopio. -
Myrskylintu, 1991, Iisalmi. -
Pilarijäkälät, 2001, Iisalmi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Matilainen, Anu: Anu Matilainen CV Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 19.4.2020.
- ↑ Anu Matilainen Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 19.4.2020.
- ↑ Matilainen, Eevi: Matilaisen taiteilijasuku: Matilaisen taiteilijasuvun vaiheita Iisalmessa 1900–2000 luvuilla (sivut 2 ja 6) Iisalmen kaupunki. Viitattu 19.4.2020.
- ↑ Toivo Kuula Helsingin taidemuseo. Arkistoitu 6.5.2021. Viitattu 19.4.2020.
- ↑ Vesannon kirkko Vesannon seurakunta. Arkistoitu 27.9.2020. Viitattu 19.4.2020.
- ↑ Kuopio: julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa (sivu 12) 2013. Kuopion taidemuseo. Arkistoitu 30.3.2018. Viitattu 19.4.2020.
- ↑ a b c Puistojen ja kukkien Iisalmi Iisalmen kaupunki. Arkistoitu 9.9.2018. Viitattu 19.4.2020.
- ↑ Pikarijäkälät – Anu Matilainen Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 19.4.2020.
- ↑ Olvin synty – Anu Matilainen Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 19.4.2020.