Antti Komonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Antti Komonen (2. marraskuuta 1880 Käkisalmi27. tammikuuta 1946 Seinäjoki) oli suomalainen rehtori, historian opettaja, toimittaja ja kansanrunouden kerääjä.[1][2][3]

Komosen vanhemmat olivat talollinen Pekka Komonen ja Sofia Komonen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1901 Viipurin reaalilyseosta ja suoritti Helsingin yliopistossa opettajakandidaattitutkinnon 1912.[1] Opiskeluaikoinaan Komonen vaikutti Ylioppilaiden Sosialidemokraattisessa Yhdistyksessä ja toimi Vaasassa ilmestyneen sosialidemokraattisen Vapaan Sanan päätoimittajana 1907–1908.[4] Vuonna 1908 hän siirtyi Helsinkiin Oma Maa -lehden toimitussihteeriksi. Käkisalmella asuessaan Komonen oli Käkisalmen yhteiskoulun rehtorina, opettajana Käkisalmen yhteislyseossa ja kansalaisopiston johtajana. Hän oli Käkisalmen Sanomat -lehden pitkäaikainen avustaja ja oli 1932–1933 myös lehden toimituksen jäsenenä. Komosella oli myös maatila Tenkalahdessa Käkisalmen lähellä.[1][5][6][3]

Antti Komonen kuoli Seinäjoen lääninsairaalassa 65-vuotiaana tammikuussa 1946.[3]

  • Vaasan työväenyhdistyksen 25-vuotis historiikki : vuosilta 1883–1908, Vaasa, Vaasan Työväenyhdistys 1908.
  • Kaakon kulmalta : Karjalan kannaksen liiton julkaisu 1 ; toim. A. V. Komulainen, Antti Komonen. Karjalan kannaksen liitto 1926
  • Herrojen valta Itä-Suomessa. Käkisalmi 1926
  • Käkisalmi ja Konevitsa. Finlandia-vuosikirja 1927
  • Karjala vapaussodassa I-II ; kirj. Simo Eronen ja Antti Komonen, julkaisija Karjalan sotahistorian toimikunta. Otava 1930
  • Käkisalmen vanha linna. Käkisalmen kotiseututoimikunta, Käkisalmi 1931
  • Käkisalmen yhteiskoulu 1892-1932. Käkisalmi 1932
  • Karjalan kannas. Piirteitä sen vaiheista. Karjalan kannaksen liitto, Käkisalmi 1939
  • Heinrich von Roos : Napoleonin mukana Venäjällä. Gummerus 1912
  • Austraalia ja Uusi Seelanti : maa, kansa ja talous ; Robert Schachnerin kirjasta mukaellen suomensi A. K. Gummerus 1912

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]