Adeninlahti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Adeninlahti
خليج عدن
Gacanka Cadmeed
Gulf of Aden
Kansainvälisen avaruusasemasta otettu kuva Adeninlahdesta
Kansainvälisen avaruusasemasta otettu kuva Adeninlahdesta
Koordinaatit 12°00′00″N, 48°00′00″E
Sijainti Punaisen meren ja Arabian meren välissä
Valtio  Jemen
 Somalia
 Djibouti
Merialue Punainenmeri ja Arabianmeri
Pinta-ala 530 000 km²
Pituus 1 480 km
Leveys 480 km (keskimääräinen)
Suurin syvyys 5 360 m

Adeninlahti (arab. خليج عدن‎, Ḫalīǧ ʻAdan, somaliksi Gacanka Cadmeed) on Punaisenmeren ja Arabianmeren yhdistävä merialue Arabian niemimaan ja Afrikan sarven välissä. Sen rannikkovaltioita ovat Jemen pohjoisessa, Somalia etelässä ja Djibouti lännessä. Lahti on yhteydessä Punaiseenmereen Bāb al-Mandabin salmen kautta. Se on saanut nimensä Jemenin eteläosassa sijaitsevan Adenin satamakaupungin mukaan.[1]

Adeninlahti on syntynyt Afrikan ja Arabian niemimaan mannerlaattojen erotessa vähitellen toisistaan 35 miljoonan vuoden aikana. Maantieteellisessä mielessä se rajautuu idässä Guardafuiniemen kautta kulkevaan pituuspiiriin. Geologisen ja meritieteellisen määritelmän mukaan se kuitenkin jatkuu lännessä Kuria Muria -saarten ja Sokotran länsipuolelle aina mannerjalustan reunalle saakka. Se on itä–länsisuunnassa 1 480 kilometrin pituinen, ja sen keskimääräinen leveys on 480 kilometriä. Lahden pinta-ala on yhteensä noin 530 000 neliökilometriä. Sen pohjan merkittävin topografinen piirre on lahden keskiosassa kulkeva Shebanselänne. Lahden syvin kohta on 5 360 metrin syvyydessä.[1]

Adeninlahdessa on runsas eliöstö. Sen rannikoiden pintavesissä on ajoittain runsaasti ravinteita mikä johdosta niissä on runsaasti planktonia jota eläimet käyttävät ravinnoksi. Merkittäviä lahdessa tavattavia lajeja ovat muiden muassa sardiinit, makrillit, tonnikalat, hait, delfiinit ja valaat. Lahti toimii myös merikilpikonnien lisääntymisalueena. Lahden rannikkovaltiot eivät harjoita laajamittaista kaupallista kalastusta, mutta niiden rannikoilla on monia eristyneitä kalastuskyliä ja -kaupunkeja.[1]

Vesiväylä Välimerelle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahti on tärkeä kuljetusväylä. Sen kautta kulkee erityisesti raakaöljyä Persianlahdelta Suezin kanavan kautta Välimerelle ja muita tuotteita Aasiasta Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Vuonna 2006 lahden läpi kulki päivittäin lähes neljä prosenttia maailman kuluttamasta öljystä.[2][3] Adeninlahdesta tuli 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla, erityisesti vuodesta 2008 alkaen somalialaisten merirosvojen takia maailman merirosvoukselle alttein vesialue.[4] Tapaukset olivat huipussaan vuonna 2010, jolloin oli yli tuhat merenkulkijaa panttivankeina 53 alukselta.[5] Merirosvous saatiin 2010-luvun aikana aisoihin, eikä International Maritime Bureaun mukaan Adeninlahdella tapahtunut vuonna 2019 ainuttakaan onnistunutta kaappausta. Tilanteen helpottamiseksi aluksista tehtiin muun muassa helpompia puolustaa ja vaikeampia hyökätä. Samaan aikaan alueen paikallishallinto pystyi parantamaan turvallisuutta sekä terveys- ja koulutuspalveluita.[4]

  1. a b c Gulf of Aden Encyclopædia Britannica. Viitattu 12.5.2012.
  2. Cummins, Chip: Piracy Grips Gulf of Aden The Wall Street Journal. Viitattu 12.5.2012.
  3. Lyman, John: Piracy in the Gulf of Aden: A Focused Approach International Policy Digest. Arkistoitu 3.5.2013. Viitattu 12.5.2012.
  4. a b Prins, Brandon: Global sea piracy ticks upward, and the coronavirus may make it worse The Conversation. 5.5.2020. The Conversation Trust (UK) Limited. Viitattu 10.9.2020. (englanniksi)
  5. Piracy Nautilus International. Arkistoitu 12.8.2020. Viitattu 10.9.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]