Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta[1] (engl. Faculty of Engineering and Natural Sciences, ENS) on yksi Tampereen yliopiston seitsemästä tiedekunnasta. Tiedekunnan tutkinto-ohjelmissa opiskelee noin 2 040 opiskelijaa, lisäksi tiedekunnassa on noin 450 jatko-opiskelijaa. Vuositasolla tiedekunnassa julkaistaan noin 450 tieteellistä julkaisua ja suoritetaan 30 tohtorintutkintoa ja tehdään 20 keksintöä.[2] Tiedekunnan budjetti on noin 50 miljoonaa euroa vuodessa.
Tiedekuntaan kuuluvat automaatio- ja konetekniikan, fysiikan sekä materiaalitieteen ja ympäristötekniikan yksiköt.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiedekunta aloitti toimintansa vuoden 2019 alusta, kun aikaisemmat Tampereen yliopisto (TaY) ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) yhdistyivät uudeksi Tampereen yliopistoksi.[3] Tiedekunta muodostettiin yhdistämällä entiset TTY:n teknisten tieteiden ja luonnontieteiden tiedekunnat.
Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiedekunnassa tehdään tutkimusta luonnontieteellisestä perustutkimuksesta tekniikan alojen soveltavaan tutkimukseen. Automaatio- ja konetekniikan yksikön tutkimus keskittyy automatiikkaan, hydrauliikkaan, koneensuunnitteluun ja tuotekehitykseen, mekatroniikkaan, robotiikkaan, säätö- ja systeemiteoriaan, teollisuuden informaatiotekniikkaan sekä tuotantotekniikkaan.[4]
Fysiikan yksikön tutkimuksen tieteenaloja ovat aerosolifysiikka, fotoniikka sekä laskennallinen fysiikka.[5]
Materiaalitiede ja ympäristötekniikan yksikön tutkimuksen tieteenaloina ovat bio- ja kiertotalous, kemia ja uudet materiaalit sekä materiaalioppi.[6]
Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiedekunta kouluttaa diplomi-insinöörejä ja tekniikan tohtoreita kone-, automaatio- ja materiaalitekniikassa sekä esimerkiksi fysiikassa, kemiassa, soveltavassa matematiikassa ja ympäristö-, energia- ja biotekniikassa. Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutus yhdistää diplomi-insinöörin ja aineenopettajan tutkinnot. Tiedekunnassa on viisi kansainvälistä maisteriohjelmaa sekä Suomen ensimmäinen, vuonna 2016 aloittanut, kansainvälinen kandidaattiohjelma tekniikan alalla (B.Sc. in Science and Engineering). Tiedekunta tarjoaa tekniikan kansallisen verkkoyliopiston FITechin (Finnish Institute of Technology) kautta maksuttomia opintojaksoja ja -kokonaisuuksia esimerkiksi aikuisopiskelijoille.
Tiedekunnan tutkinto- ja maisteriohjelmat: [7][8][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Automaatiotekniikka, TkK - tekniset tieteet (TT) + DI
- Konetekniikka, TkK-TT + DI
- Materiaalitekniikka, TkK-TT + DI
- Teknis-luonnontieteellinen, TkK - tekniikka ja luonnontieteet (TL) + DI
- Ympäristö-, energia- ja biotekniikka, TkT-TL + DI
- Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutus, TkK-TL + DI
- Science and Engineering, B.Sc. + M.Sc. (englanninkielinen)
- Automation Engineering, Factory Automation and Robotics, M.Sc. (englanninkielinen)
- Environmental Engineering, M.Sc. (englanninkielinen)
- Engineering Material Science, M.Sc. (englanninkielinen)
- Photonics Technologies & Erasmus Mundus Europhotonics, M.Sc. (englanninkielinen)
Tiedekunnan tohtoriohjelmat:[8][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tekniikan ja luonnontieteiden tohtoriohjelma
- Teknisten tieteiden tohtoriohjelma
Tiedekunnan opiskelijajärjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Automaatiotekniikan kilta (Autek) [9]
- Koneenrakentajakilta (KoRK) [10]
- Materiaali-insinöörikilta (MIK) [11]
- Tampere Science and Engineering students’ association ry (TaSciEN) [12]
- Teknis-luonnontieteellinen kilta (Hiukkanen) [13]
- Ympäristöteekkarikilta (YKI) [14]
Toimipisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiedekunnan toimipisteet sijaitsevat Tampereella Hervannan kampuksella [15] Konetalossa, Festiassa ja Sähkötalossa. Tiedekunnalla on toimintaa myös TAU:n yksikössä Seinäjoen yliopistokeskuksessa.
Dekaani[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekuntaa johtaa dekaani Martti Kauranen vuodesta 2019 lähtien. Hän on taustaltaan fysiikan professori, jonka erikoisalaa ovat optinen fysiikka, erityisesti epälineaarinen optiikka. Hän on mm. kehittänyt polarisaatioon perustuvia mittausmenetelmiä nanorakenteisten materiaalien karakterisointiin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta | Tampereen korkeakouluyhteisö www.tuni.fi. Viitattu 29.10.2021.
- ↑ Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta (ENS) | Katsaus Tampereen yliopiston toiminnasta 2021 | Tampereen korkeakouluyhteisö Katsaus Tampereen yliopiston toiminnasta 2021. Viitattu 13.5.2022.
- ↑ Tiedekunnat Tampereen yliopisto. Arkistoitu 7.3.2019. Viitattu 6.3.2019.
- ↑ Automaatio- ja konetekniikka | Tampereen korkeakouluyhteisö www.tuni.fi. Viitattu 29.10.2021.
- ↑ Fysiikka | Tampereen korkeakouluyhteisö www.tuni.fi. Viitattu 29.10.2021.
- ↑ Materiaalitiede ja ympäristötekniikka | Tampereen korkeakouluyhteisö www.tuni.fi. Viitattu 29.10.2021.
- ↑ Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta | Tampereen korkeakouluyhteisö www.tuni.fi. Viitattu 18.5.2022.
- ↑ a b Faculty of Engineering and Natural Sciences | Tampere universities www.tuni.fi. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Autek autek.fi. Viitattu 29.10.2021.
- ↑ KoRK.fi » Uutiset koneenrakentajakilta.fi. Viitattu 29.10.2021.
- ↑ Materiaali-insinöörikilta ry materiaali-insinoorikilta.fi. Viitattu 29.10.2021.
- ↑ TaSciEn TaSciEn. Viitattu 29.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Hiukkanen – Teknis-luonnontieteellinen kilta hiukkanen.fi. Viitattu 29.10.2021.
- ↑ Ympäristöteekkarikilta www.ymparistoteekkarikilta.fi. Viitattu 29.10.2021.
- ↑ Hervannan kampus - tieteen, teknologian ja yhteistyön keskittymä | Tampereen korkeakouluyhteisö www.tuni.fi. Viitattu 29.10.2021.