Puukaasu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ajoneuvoon sopivan puukaasutinlaitteiston kaavio
Puukaasukäyttöinen ruotsalainen ns. EPA-traktori.
Jooseppi Vainio täyttää Vainion Liikenteen linja-auton häkäpönttöä 1940-luvulla.

Puukaasulla tarkoitetaan pyrolyysin tuloksena puusta korkeassa lämpötilassa vähähappisen palamisen avulla tuotettua häkäpitoista kaasua, jota voidaan käyttää polttomoottoreiden polttoaineena. On olemassa myös puukaasukäyttöisiä liesiä.

Puukaasua käytettiin paljon sota-aikana turvaamaan siviililiikenteen polttoaineensaanti. Puukaasua polttoaineena käyttäviä autoja kutsutaan myös häkäpönttöautoiksi. Laitteistoja rakennetaan edelleenkin harrastelijapiireissä, joista yksi tunnetuimpia on Suomen Ekoautoilijat ry.

Ensimmäisen puukaasuttimen rakensi Bischof vuonna 1839. Ensimmäisen puukaasutinkäyttöisen ajoneuvon rakensi Thomas Hugh Parker vuonna 1901[1]. Saksassa oli käytössä 500 000 puukaasutinkäyttöistä ajoneuvoa toisen maailmansodan aikana.[2]

Häkäpönttöauto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Häkäpönttöauto

Puukaasu palaa auton moottorissa erittäin puhtaasti. Päästöt ovat käytössä alhaisemmat kuin bensiiniä käytettäessä ja vanhankin auton pakokaasut alittavat 0,2 % CO ja 20 ppm HC pitoisuuden ilman katalyyttistä puhdistusta.[3]

Puukaasujärjestelmän hyötysuhde on korkea. Kaasutus hävittää vain noin 25 prosenttia polttoaineen energiasta lämmöksi. Perustuen pitkäaikaisiin käytännön kokeisiin puukaasutinperävaunulla varustettu Lincoln Mark V:n on todettu kuluttavan 1,54 kertaa enemmän energiaa, kuin sama auto kuluttaisi vastaavissa ajo-olosuhteissa bensiinillä ajettaessa. Näin ollen 1 000 kg puuta on todettu korvaavan 385 litraa bensiiniä.[3]

Ennen ajoonlähtöä puukaasutin tulee esilämmittää. Tämä vaatii käytettävästä polttoaineesta riippuen aikaa 5–10 minuuttia. Nopeimmin puukaasutin lämpenee kuivalla puupohjaisella polttoaineella. Hiilikaasutin lämpenee nopeammin. Kun puukaasukäyttöisellä autolla lähdetään liikkeelle teho on aluksi normaalia heikompi mutta saavuttaa järjestelmälle tyypillisen tason viiden minuutin kuluessa liikkeelle lähdöstä.[3]


  1. Thomas Hugh Parker localhistory.scit.wlv.ac.uk. Arkistoitu 5.5.2013. Viitattu 20.12.2011.
  2. http://www.ianbyrne.free-online.co.uk/german30.htm#genkraft
  3. a b c Mikkonen Vesa, Ajoneuvoon asennettavan puukaasuttimen rakennusohjeet, 2010

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]