Pullonpalautus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kierrätyksen symboli.
Tomran T-820 BC pullonpalautus­automaatti

Pullonpalautus on logistinen järjestelmä, jossa tyhjät tölkit tai pullot kierrätetään uudelleenkäyttöön. Suomessa pullonpalautusjärjestelmä perustuu palautusautomaatteihin, jotka sijaitsevat pääasiassa palautuskelpoisten pullojen myyntipisteiden läheisyydessä.

Suomalainen panttijärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pullonkerääjiä Pori Jazzeilla vuonna 2012.

Panttijärjestelmä on erittäin kattava. Pantillisia juomapakkauksia ovat oikeastaan kaikki virvoitusjuoma-, kivennäisvesi-, energiajuoma-, olut-, siideri-, lonkero- ja urheilujuomapullot ja -tölkit. Kierrätysmuovipullon tulon myötä pantillisiksi ovat tulleet myös muun muassa lähdevesi, sima, jäätee ja uusimpana tulokkaana viini. Alkon tuotteista myös moni ”taskumatti”-kokoinen muovipullo on pantillinen. Pantilliset kierrätysmuovipullot sekä useimmat pantilliset alumiinipakkaukset tunnistaa panttimerkinnästä. Kaikissa lasipulloissa panttimerkintää ei ole, vaikka tuotteesta maksetaan pantti.lähde? Metallisten juomatölkkien pantillinen kierrätys aloitettiin Suomessa vuonna 1996.[1]

Panttijärjestelmä on valmistajille Suomessa vapaaehtoinen, mutta hyvin suosittu. Suosio johtuu siitä, että panttijärjestelmään kuulumattomista pakkauksista peritään pakkausveroa 0,51 € / litra.[2] Useimmiten pantilliset pakkaukset otetaan liikkeessä vastaan automaattiin, mutta joissain liikkeissä henkilökunta ottaa panttipakkaukset vastaan käsin. Automaatti lukee nykyisessä suomalaisessa järjestelmässä pulloista yksittäin EAN-viivakoodit ja antaa sen mukaan palautetuista pulloista pantin käteisenä tai lunastettavana kuittina, jota voi käyttää joko ostosten yhteydessä tai lunastamalla pantti käteisenä kassalta. Aiemmin suomalainen järjestelmä perustui pullon muodon ja merkkien tunnistamiseen, jolloin pullon etiketin kunto ei vaikuttanut palauttamiseen. Uudistuksen syiksi mainittiin muun muassa se, että pulloista pystytään tällä tavalla tekemään halutun muotoisia, eikä panttijärjestelmä häiriinny erimuotoisista pulloista. Ainakin osa panttiautomaateista maksaa kuitenkin edelleen tietyistä lasipulloista pantin viivakoodista riippumatta pullon ominaisuuksien perusteella.

Nykyisin suomalaisista Palpan järjestelmässä olevista pulloista pantti on 10, 15, 20 tai 40 senttiä. Suomessa pullonpalautusjärjestelmästä huolehtii Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa). Kaikissa maissa ei ole pullonpalautusjärjestelmää. Juomapakkausten pantillisuus on kansainvälisten kokemusten perusteella todettu ylivoimaiseksi tavaksi huolehtia niiden kierrätyksestä. Pantti motivoi palauttamaan – ja nykyään yhä enemmän myös se, että palauttaminen koetaan ekoteoksi.

Lidl-ketjulla on oma, Palpasta erillinen panttijärjestelmä muovipulloille. Lidlin ylläpitämiin palautuspisteisiin voi ketjun ilmoituksen mukaan palauttaa myös kaikki Palpan järjestelmään kelpaavat pakkaukset, mutta Lidlin pakkauksista ei saa hyvitystä muista kuin Lidlin omista palautuspisteistä.

Liittyminen pantillisten juomapakkausten piiriin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juomien valmistajat ja maahantuojat voivat liittyä pantillisten juomapakkausten kierrätysjärjestelmään. Jokainen juomapakkaus, tölkki tai kierrätysmuovipullo, on rekisteröitävä erikseen järjestelmään. Palpa tarkastaa tuotteen tiedot ja merkinnät rekisteröinnin yhteydessä ja tekee hyväksymispäätöksen mallitölkkien tai -pullojen testaamisen jälkeen. Jos pakkaukseen tehdään materiaali-, muoto-, koko- tai merkintämuutoksia, ne on hyväksytettävä Palpassa aina uudelleen ja uudet mallit toimitettava sekä Palpalle että palautusautomaattitoimittajille.

  1. Kaupat maksavat markan kotimaisista juomatölkeistä. Helsingin Sanomat, 26.2.1996, s. A8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.12.2022.
  2. Laki eräiden juomapakkausten valmisteverosta 1037/2004 finlex.fi.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]