Pulkkilansaari
Pulkkilansaari on Pohjois-Savon Tervossa Iisvesi–Virmasvesi–Rasvankin järvessä sijaitseva asuttu saari.[2]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pulkkilansaari on 6,3 kilometriä pitkä ja 2,8 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 6,66 neliökilometriä [1]. Saari ja monet sen pinnanmuodot ovat suuntautuneet luode-kaakko -suuntaisesti. Esimerkiksi Vaajavuori on 1,6 kilometriä pitkä, mutta vain 230 metriä leveä mäki, jonka vieressä on 760 metriä pitkä, mutta 20–60 metriä leveä samansuuntainen lahti, jolla suojanaan saman pituinen Uiperonniemi [3]. Vaajanvuori kohoaa 140 metrin korkeuteen mpy. eli noin 42 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Tämän kaakkoispuolella kohoaa saman korkuinen Kumpuvuori, ja pohjoispuolella saman suuruinen ja yhtä korkea Aittovuori. Saaren pohjoispäässä sijaitsee 150 metrin korkeuteen kohoava Salonvuori. Saaren pohjois- ja itäpuolella aukeaa Rasvangin järvenselkä. Järvenselän maastonpiirteisiin lukeutuu Suuripää, joka on saaren kaakkoisosasta Rasvinkiin työntyvä parikilometrinen niemi. Saaren eteläosat reunustavat Iisveden pohjoisosia. Täällä on saaren rannikolla luode-kaakko -suuntaisia lahtia ja niemiä. Niitä ovat Aittolahti ja Matolahti, joiden rannat muodostuvat Matinniemestä, Kuivastinniemesta ja Matoniemestä. Saari sijaitsee mantereen tuntumassa, josta sen erottaa Pulkkilansalmi Syväniemestä ja Rovastinkankaasta ja pohjoisempana Hyvölänsalmi. Saaren kaakkoispuolella on Käpysaaren Aironiemestä erottava 1,3 kilometriä pitkä Airosalmi. Se on kapeimmillaan vain 50 metriä leveä.[2]
Pulkkilansaaren lähellä on muonia pienempiä saaria. Pulkkilansalmen ja Hyvölänsalmen välissä on pieni saaristo. Siinä sijaitsevat etelästä lukien esimerkiksi Kivisaari, Niittysaari, Puukkosaari, Haasiasaari, Rytösaari, Leväsensaari, Kannassaari, Laukkusaari, Siekkinen ja Tahkosaari. Pulkkilansaaren pohjoispuolella ovat järvenselällä Talassaari, Kannassaari, Lehtosaari ja Kumpusaari, sekä etelämpänä Kuikkaluoto. Suurpään itäpuolella ovat lähimpänä rannikkoa Luhdansaari, Nuuvinsaari, Ahosaari, Koukkusaari, Ellinsaaret ja Hoikinsaaret. Näistä etelään Airosalmen eteläosassa ovat vielä Rauniosaari ja Peurasaari.[2]
Saareen ei ole tieyhteyttä, mutta Syväniemestä on 350 metriä pitkä lossiyhteys Pulkkilansalmen yli saaren etelärantaan. Lossi on nykyään yksityiskäytössä [3]. Lossille pääsee Tervon ja Vaajasalmen väliseltä yhdystieltä 5460 Vehkarannan ja Verkkokylän kautta. Saarella on kuusi kiinteästi asuttua tilaa sekä yli 20 vapaa-ajan asuntoa. Asutus muodostaa yhdessä Rovastinkankaan ja Syväniemen asutuksen kanssa Verkkokylän kulmakunnan. Saari on mainittu Valtioneuvoston asetuksessa saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osissa (2012–2015) [1]. Siinä sen vakituiseksi asukasluvuksi mainittiin 12 henkilöä. Vapaa-ajan asuntoja oli 23 ja niissä asukkaita 92.[1][2]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaren Rasvingin puoleisille rannoille on perustettu usean maapalstan luonnonsuojelualueita. Laajin alue on muodostettu Suurpään niemelle, neljä pienempää saaren keskivaiheille, ja kaksi saaren pohjoispäähän. Näiden lisäksi on suojeltu Kannassaari, sen viereinen Talassaari, ja Suurpäänlahden Kuikkaluoto. Siekkisen saaren suojelualue yhdessä Tahkosaaren ja Pulkkilansaaren pienialainen palstan kanssa kuuluvat myös näihin. Pulkkilansalmen saaristossa on muitakin suojeltuja alueita. Suojelualueet ovat yksityisomistuksessa.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Valtakunnallinen saaristopoliittinen toimenpideohjelma 2012–2015, s.79, 86 Syyskuu 2012. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 12.4.2024.
- ↑ a b c d e Pulkkilansaari (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.4.2024.
- ↑ a b Pitkulainen Uiperonlahti Tervossa on mukava määränpää melontaretkelle retkipaikka.fi. 5.1.2015. Helsinki: Retkipaikka. Viitattu 13.4.2024.
- ↑ Pulkkilansaari, suojelualueet Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 12.4.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Toivanen, Antti: Vaajavuori ja Uiperolahti, Tervo, Satunnainen retkuilija