Osmo Buller
Osmo Buller (s. 12. marraskuuta 1950 Taivalkoski) on suomalainen poliitikko ja esperantisti. Hän toimi Esperanton maailmanliiton toimistopäällikkönä 1986–1987 ja 1991–1996 sekä pääjohtajana 1996–2001 ja 2004–2016.[1]
Buller on toiminut myös Suomen kommunistisen puolueen Oulun piirijärjestön piirisihteerinä 1979–1981 ja oli ehdokkaana eduskuntavaaleissa 1979. Vuodesta 2017 hän on Taivalkosken kunnanvaltuuston puheenjohtaja (Vasemmistoliitto).[1]
Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osmo Buller opiskeli Oulun yliopistossa 1970-1983 ja oli mukana kansandemokraattisessa opiskelijaliikkeessä ja toimi Oulun Sosialistissa Opiskelijoissa (OSO). Buller edusti SKP:n enemmistöä ja oli Arvo Kemppaisen kanssa yksi OSO:n johtohahmoista.[2] Vuosina 1973–1976 hän työskenteli Suomen Demokraattisen nuorisoliiton Oulun piirisihteerinä ja 1979–1981 Suomen kommunistisen puolueen Oulun piirisihteerinä. Buller edusti ns. kirveslinjaa, joka kannatti SKP:n vähemmistöläisten erottamista puolueesta. Vuonna 1979 Buller oli ehdokkaana eduskuntavaaleissa Oulun vaalipiirissä.
Toiminta Taivalkoskella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palattuaan Esperanton maailmanliitosta Osmo Buller toimi Taivalkosken kulttuurisihteerinä 1989–1991 ja oli perustamassa Päätalo-instituuttia 1990. Esperantoyhteyksien avulla Buller toteutti vuonna 1991 Puolan television kanssa elokuvahankkeen “La Reveno al Finnlando” (Paluu Suomeen), jossa jatkosodan aikana Taivalkoskella pakkotyössä ollut puolalainen palasi Taivalkoskelle ja kertoi kokemuksistaan. Vuosina 2002–2004 hän toimi Päätalo-instituutin johtajana. Vuonna 2017 Buller valittiin ainoana Vasemmistoliiton ehdokkaana Taivalkosken kunnanvaltuustoon 81 äänellä, vain yhden äänen turvin. Tästä huolimatta hänet valittiin valtuuston puheenjohtajaksi[3]. Vuonna 2018 hänet valittiin myös Taivalkosken kirkkovaltuustoon. [4]
Toiminta esperantoliikkeessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osmo Buller aloitti esperanton opiskelun vielä kansakoulussa ollessaan vuonna 1966 ja osallistui Helsingissä vuonna 1969 pidettyyn Esperanton maailmankongressiin.[5]. Vuonna 1985 hän aloitti työn Esperanton maailmanliiton päämajassa Rotterdamissa, Hollannissa aluksi kongressisihteerinä ja seuraavana vuonna keskustoimiston johtajana. Hänen ensimmäinen työjaksonsa päättyi 1987, jonka jälkeen Buller toimi UEA:n pääsihteerinä 1989–1990, mutta siirtyi takaisin toimiston johtajaksi 1991. Vuodesta 1996 vuoteen 2001 Buller toimi UEA:n pääjohtajana, mutta erosi 2001 hänen ja liiton hallituksen erimielisyyksien vuoksi. Vuonna 2004 Buller kuitenkin palasi UEA:n pääjohtajaksi Rotterdamiin. Hänen pääjohtaja-aikanaan toteuttiin maailmanliiton päämajan mittava remontointi 2004–2008. Vuonna 2016 Buller jäi eläkkeelle ja palasi Suomeen. Hän jatkaa esperantotoimintaa Esperanton maailmanliiton komitean ja talouskomitean jäsenenä.
Osmo Buller on kääntänyt esperantoksi Urho Kekkosen Tamminiemen (La finna vojo, 1989) ja suomeksi Claude Pironin "Esperantoon suhtautumisen psykologiaa" (1988).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Halina Gorecka & Aleksandr Korĵenkov: Nia diligenta kolegaro. Biografioj de 200 eminentaj esperantistoj. Kaliningrado: Sezonoj 2018 (esperantoksi)
- ↑ Antti Pesola: Sosialistinen Suomi, demokraattinen yliopisto ja maailmanrauha Kansandemokraattiset opiskelijajärjestöt Oulun yliopistossa 1964–1990|http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201504231417.pdf
- ↑ https://www.kansantahto.fi/osmo-buller-valtuuston-puheenjohtajaksi/
- ↑ https://www.koillissanomat.fi/toimistosihteerista-puheenjohtajaksi-kirkkovaltuus/433717
- ↑ Halina Gorecka & Aleksandr Korĵenkov: Nia diligenta kolegaro. Biografioj de 200 eminentaj esperantistoj. Kaliningrado: Sezonoj 2018 (esperantoksi)
| ||||||||||
