Maksim Dyldin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Maksim Dyldin Barcelonan EM-kilpailuissa 2010.
Maksim Dyldin Barcelonan EM-kilpailuissa 2010.
Maa:  Venäjä
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
      Hylätty Peking 2008 4 × 400 m
MM-kilpailut
      Hylätty Moskova 2013 4 × 400 m
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Barcelona 2010 4 × 400 m
      Hylätty Zürich 2014 4 × 400 m
Sisäratojen EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Birmingham 2007 4 × 400 m
Universiadit
      Hylätty Kazan 2013 4 × 400 m

Maksim Sergejevitš Dyldin (ven. Максим Сергеевич Дылдин; s. 19. toukokuuta 1987 Perm) on venäläinen pikajuoksija.[1]

Tammikuussa 2017 Dyldin sai neljän vuoden kilpailukiellon dopingtestin välttelystä[2] ja hänen suorituksensa hylättiin 22.5.2015 lähtien.[3] Syyskuussa 2017 hänen suorituksensa 22.8.2012 lähtien hylättiin kun hänen Lontoon olympialaisissa 2012 antamansa dopingnäyte osoittautui uusintatutkimuksessa positiiviseksi.[4][5]

Urallaan Dyldin saavutti ennen dopinghylkäyksiä 4 × 400 metrin viestissä hopeaa sisäratojen EM-kisoissa 2007, pronssia Pekingin olympialaisissa 2008, kultaa EM-kisoissa 2010, pronssia Moskovan MM-kilpailuissa 2013 ja hopeaa Zürichin EM-kilpailuissa 2014. Alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa hän saavutti viestihopeaa Pekingissä 2006 ja alle 23-vuotiaiden EM-viestikultaa Debrecenissä 2007. Hän voitti kultaa 4 × 400 metrin viestissä Kazanin Universiadeissa 2013. [6] Dyldin sijoittui 400 metrin henkilökohtaisella matkalla viidenneksi sisäratojen MM-kisoissa 2008.[7] Pekingin olympialaisissa 2008 ja Berliinin MM-kisoissa 2009 hän karsiutui alkuerissä sekä Barcelonan EM-kisoissa 2010 ja Lontoon olympialaisissa 2012 välierissä.[7]

Henkilökohtaiset ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Maksim Dyldin Biography and Olympic Results - Olympics at Sports-Reference.com sports-reference.com. Arkistoitu 16.12.2012. Viitattu 7.11.2010. (englanniksi)
  2. Venäläissprintterille pitkä kilpailukielto dopingtestin välttelystä iltasanomat.fi. 9.1.2016. Arkistoitu 10.1.2017. Viitattu 9.1.2017.
  3. IAAF Newsletter 179 26.1.2017. IAAF. Viitattu 27.10.2017. (englanniksi)
  4. IAAF Newsletter 186 (pdf) 27.9.2017. IAAF. Viitattu 27.10.2017. (englanniksi)
  5. IOC sanctions two athletes for failing anti-doping test at Beijing 2008 and London 2012 International Olympic Committee. 18.5.2017. Viitattu 27.10.2017. (englanniksi)
  6. a b Tilastopaja OY - athlete database tilastopaja.net. Viitattu 3.4.2016. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  7. a b Iaaf.org - Athletes - Dyldin Maksim Biography IAAF. Viitattu 7.11.2010. (englanniksi)
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.