Kommagene

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Antiokhos I kättelee Heraklesta.

Kommagene (m.kreik. Kομμαγηνή, lat. Commagene) oli kuningaskunta, joka sijaitsi Eufratin yläjuoksulla. Kommagenen pääkaupunki oli Samosata.

Kommagene mainitaan jo assyrialaisissa teksteissä Assyrian liittolaisena. Vuonna 708 eaa. Sargon II liitti Kommagenen Assyriaan. Hellenistisellä ajalla Kommagene riistäytyi seleukidien hallinnasta vuonna 162 eaa. Kommagenen hellenistisistä hallitsijoista tärkein oli Antiokhos I Theos, joka hallitsi 69–40 eaa. Antiokhos I avusti Pompeiusta tämän sotiessa parthialaisia vastaan. Augustuksen aikana Kommagenestä tuli Rooman vasalli. Vuonna 17 Tiberius syrjäytti Antiokhos III:n, mutta Caligula asetti valtaistuimelle Antiokhos IV:n, joka hallitsi vuoteen 72. Vespasianus syrjäytti hallitsijasuvun viimeisen jäsenen.

Luettelo Kommagenen hallitsijoista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kommagenen satraapit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Samos I, 290–260 eaa.
  • Arsames, 260–228 eaa.
  • Kserkses, 228–201 eaa.
  • Ptolemaios, 201–163 eaa.

Kommagenen kuninkaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]