Keskustelu:Ooppera

Joonasl, olet tehnyt hyvää työtä tämän artikkelin parissa. Siitä ei ole kyse. Mutta artikkeli alkaa olla kamalan pitkä. Eikö sitä voisi jakaa jotenkin? Niin että tämä artikkeli 'ooppera' olisi vain jonkinlainen laaja uo-sivu kaikkeen muuhun. Kätevin tapa olisi kai jakaa se maittain: italialainen, saksalainen, ranskalainen jne. 'Oopperan historia' (sopivan yleiskatsauksellinen ja lyhyt) voisi olla oma artikkelinsa.

Mielestäni tietosana-artikkeli on oleellisesti pitempi kuin sanakirjamäärittely, mutta oleellisesti silti lyhyempi kuin kokonainen ko. ilmiöstä kertova kirja tai essee. (En oikein tiedä mikä on 'tyypillinen' esseen pituus.) Mutta jos artikkeli vielä paisuu, niin jaa se ihmeessä jotenkin mielekkäästi osiin.

Itse osannet parhaiten. -- Not really Vinksu 5. joulukuuta 2006 kello 17.31 (UTC)

Täytyy miettiä vaikka sitten kun se on valmis, miten sen voisi parhaiten pilkkoa. --Joonasl (kerro) 5. joulukuuta 2006 kello 17.42 (UTC)

Miksi pilkkoa? Ooppera on hyvin laaja aihe, joten sitä käsittelevä artikkelikin voi olla pitkä. Ja kyllä tietosanakirja-artikkelikin voi mainiosti olla pitkä. Artikkelin pilkkominen ei tee oikeutta sille taiteelliselle jatkumolle, jonka kaikkien maiden oopperataide yhdessä muodostaa, olkoonkin että varsinkin ennen 1900-lukua eräiden maiden oopperataiteet profiloituvat toisistaan selkeästi erottuen. Tarkoituksena pitää myös olla, että lukija saa kattavan kokonaiskuvan oopperasta. Toki pitää varoa, ettei lukijaa ylikuormiteta nippelitiedolla yksittäisten oopperoiden taustoista, vaan keskitytään ns. suuriin linjoihin. --Tero Vilkesalo 8. joulukuuta 2006 kello 17.49 (UTC)

Muuten samaa mieltä Teron kanssa, miksi pilkkoa? Kyllä me oopperan ystävät ja siitä kiinnostuneet jaksamme lukea hivenen pitenpääkin tekstiö ja jopa kuivahkoakin. --Alexius Manfelt 11. joulukuuta 2006 kello 18.57 (UTC)

Oopperoiden nimeäminen

Minusta ooppera-artikkeleiden niminä ja siten myös linkitettävinä sanoina tekstissä pitäisi olla sellainen muoto nimestä, jota yleensä käytetään suomen kielessä. Uudemmassa musiikissahan käytetään alkuperäisnimiä huomattavasti enemmän kuin vanhemmassa musiikissa. Tästä oli muistaakseni puhetta jo aiemmin, ja päädyimme siihen ratkaisuun, että käytämme yleisintä nimeä ja kussakin tapauksessa harkitsemme siis erikseen, mitä muotoa käytetään. Tätä linjausta olisi mielestäni vielä syytä tarkentaa. Ehdottaisin seuraavanlaista nimeämistä: 1) jos teos on esitetty Suomessa (esim. Kansallisoopperassa), jos siitä on käytetty suomenkielistä nimeä ja nimi on tiedossa, niin silloin sitä nimeä käytetään myös täällä; 2) muussa tapauksessa käytetään alkuperäistä nimeä (tarpeen mukaan meidän kirjoitusjärjestelmäämme translitteroituna). Kun katsotaan artikkelia tämänhetkisessä muodossaan, tämä koskettaa lähinnä 1900-luvun oopperaa. Ehdotan siis, että linkitämme esim. Schönbergin teosten nimiin Erwartung ja Die Glückliche Hand, Honeggerin, Poulencin, Schnittken, Šaporinin, ja Stockhausenin teosten alkuperäisiin nimiin, mutta Weillin, Šostakovitšin ja Prokofjevin tunnetut oopperat voisivat olla suomenkielisillä nimillä. Kun linkitetään alkuperäisiin nimiin, omat käännökset voisivat olla lainausmerkeissä. --Tero Vilkesalo 9. joulukuuta 2006 kello 15.35 (UTC)

Olet jokseenkin asiaa puhuva kaveri, sinä Tero. Samaa mieltä jälleen kanssasi. --Alexius Manfelt 11. joulukuuta 2006 kello 18.57 (UTC)

Olen pyrkinyt aika pitkälle linkittämään artikkelit Baconin kirjan mukaisille käännetyille nimille ja käyttänyt alkuperäisiä silloin, kun Bacon ei anna suomennosta. Baconin sanoo antavansa "vakiintuneen suomenkielisen käännöksen tai selventävä käännös.. Periaatteessa olen samaa mieltä tuon nimeämisen suhteen. --Joonasl (kerro) 11. joulukuuta 2006 kello 19.02 (UTC)

Hyvä, että olet katsonut nimet suomenkielisestä teoksesta! Varmaankin Baconin kirjan suomenkieliseen käännökseen on haettu vakiintuneimmat oopperoiden nimien käännökset. Mielestäni pitäisi kuitenkin tehdä aina ero vakiintuneen suomenkielisen käännöksen ja selventävän käännöksen välille siten, että jos näppituntumalla (tai esimerkiksi googlettamalla) osaamme sanoa, että kyseessä on vakiintunut käännös, käytämme sitä, muuten alkuperäisnimeä. Toki useampi nimi voi olla esillä, niin kuin tähänkin asti, mutta ensimmäisenä ja linkitettynä voisi olla juuri tämä muoto. Yritän nyt muuttaa nuo artikkelin linkitykset tämän periaatteen mukaisiin muotoihin. --Tero Vilkesalo 11. joulukuuta 2006 kello 20.01 (UTC)

Näyttää hyvältä, kiitoksia. --Joonasl (kerro) 12. joulukuuta 2006 kello 07.15 (UTC)

Eksyin kerran puolivahingossa tietokantasivulle jolla oli lueteltu kaikki Suomessa esitetyt oopperat mahdollisine suomenkielisine nimineen. Älykkäänä miehenä en merkinnyt kirjanmerkkeihin, enkä ole sivua sen koommin löytänyt. Kysyin Tri Bartololtakin, mutta herra ei ole viitsinyt vastata. Tuon sivuston kun uudestaan löytäisi niin pullat olisivat hyvin uunissa. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 20. huhtikuuta 2007 kello 18.34 (UTC)

Kuvitus

Niin, Joonas kiltti, olen siihen tyytyväinen ja se on runsaan rehevä ja hyvä. Mutta olisiko mahdollistga muuttaa sitä niin, että kukaan ei katselisi päin seinää. Eli oikealle puolella olisivat vain eteenpäin tai vasemmalla katselevia ja vasemmalla puolella eteenpäin tai oikealla katselvia. Kysee on vain ihan muutamasta kuvasta, jotka ovat seinäänpäin katselijoita. Kiitos --Alexius Manfelt 14. joulukuuta 2006 kello 12.27 (UTC) allekirjoituksen lisäsi itse --Alexius Manfelt 14. joulukuuta 2006 kello 12.27 (UTC)

Onko nyt paremmin? --Joonasl (kerro) 12. joulukuuta 2006 kello 10.26 (UTC)

Kiitos Joonas, asia oli pieni, mutta nyt on paljon hienompi. Kuten jo sanoin pidän artikkelin runsaasta kuvituksesta, se palvelee hyvin artikkelin sisältöä. Siellä on joitain todella hienojakin kuvia. Kiitos vielä kerran! --Alexius Manfelt 12. joulukuuta 2006 kello 10.29 (UTC)

Lähteet

Ystävä hyvä, on edellytä mitään tai vaadi mitään. Tämä on siis eräänlainen välihuomautus tai valihuomio! Olet otsikon Lähteet alle kirjoitannut yleiset lähteet ja viitteet, joissa on selkeästi lueteltuja lähteitä, joihin viitataan. Olisiko syytä sisällyttää tavalla tai toisella varsinaisiin lähteisiin myös viitteissä olevat lähdetiedot. Näin olisi ehkä pidettävä Viitteet erillisenä kokonaisuutena ja lähteet edellä mainittujen jälkeen tulevana omana kokonaisuutenaan, ja siellä kerratttaisiin myös nuo viitteiden lähteet. Esim. itse ole oppinut lukemaan teoksesta tai artikkelista ensiksi lähteistön. Ja sitten jatkossa vasta tekstin myötä viitteet. En tiedä, muilla voi olla toisenlaisia tapoja, mutta itse olen opintojen kautta moisen oppinut. Ystävänä --Alexius Manfelt 12. joulukuuta 2006 kello 11.11 (UTC)

Camerata

Tämä artikkeli on loistava, mutta siitä puuttuu tärkeä yksityiskohta. Siinä ei puhuta mitään Camerata-seuroista. Ne nimenomaan olivat oopperataiteen alkusysäys. Nimen omaan kreivi Giovanni Bardin Camerata Firenzessä oli juuri oopperan alku...

Katso artikkeli Oopperan historia.. --Joonasl (kerro) 20. huhtikuuta 2007 kello 11.23 (UTC)

Juu... siellähän se on, mutta se on asioiden painotus kysymys. Tarkoitan että kun puhutaan oopperan historiasta, niin jos minkä tahansa suomalaisen musiikkikorkeakoulun historian tentissä on kysymys, joka koskee oopperan syntyä, niin ilman mainintaa Camerata seurasta menettää vastauksessa puolet pisteistä... (on kokeiltu...) Ja jos vaikka vastaa vain tämän, niin saa jo paljon pisteitä. Niin tärkeäksi se asia koetaan tässä yhteydessä.