Johan Wilhelm Jansson
Johan Wilhelm (Juho Wilho) Jansson (2. toukokuuta 1877 Pietarsaari – 17. maaliskuuta 1946 Tampere) oli suomalainen insinööri ja yliopettaja.[1][2][3]
Janssonin vanhemmat olivat ratamestari Johan Jakob Jansson ja Maria Ulrika Sandell. Hän pääsi ylioppilaaksi 1897 Vaasan reaalilyseosta ja suoritti diplomi-insinööritutkinnon Polyteknillisessä opiston konerakennusosastolla 1903.[2][1]
Jansson oli aluksi työssä konstruktöörinä Hietalahden laivatelakan ja konepajan piirustuskonttorissa ja hän toimi samalla Helsingin teollisuuskoulussa opettajana. Jansson oli Porvoon valmistavan ammattikoulun johtajana sekä Porvoon sähkölaitoksen isännöitsijänä 1907–1914. Hän oli sitten Hankkijan palveluksessa ja sen jälkeen vuodesta 1917 alkaen Kuopion teollisuuskoulussa konerakennusopin lehtorina. Vuosina 1919–1924 Jansson oli Gutzeit-yhtiön konepajojen teknillisenä johtajana ja sen jälkeen hän oli Veljekset Åströmin tehtaan käyttö- ja rakennusinsinöörinä sekä Suomen sahateollisuuden työnantajaliiton asiamiehenä. Viimeksi Jansson oli Tampereen teknillisen oppilaitoksen koneteknillisten aineitten yliopettajana 1928–1944.[2][1][3]
Jansson oli ampumaurheilun harrastaja ja hänellä oli useita Hämeen piirin ampumamestaruuksia. Ikämiesampujana Jansson saavutti suurmestarin arvon sekä pienoiskiväärillä että vapaakiväärillä ja hän sai Suomen Ampujainliiton kultaisen ansiomerkin. Hän osallistui useiden ampumaratojen suunnitteluun ja rakentamiseen, kuului Pohjois-Hämeen Ampujain yhdistyksen johtokuntaan sekä Suomen Ampujainliiton liittohallitukseen ja Pohjois-Hämeen piirihallitukseen.[2] Jansson harrasti myös valokuvausta ja hän liittyi Amatörfotografklubben i Helsingforsin jäseneksi vuonna 1905. Porvoossa asuessaan hän oli perustamassa Amatörfotografklubben i Borgå-yhdistystä ja oli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja.[4][3]
Jansson oli mukana 1906 Hakaniemen kahakassa suojeluskaartilaisten I mauserikomppaniassa. Arkkitehti Gustaf Adolf Lindberg kaatui kahakassa hänen vierestään.[3]
Jansson oli naimisissa vuodesta 1904 Emilia Konstantia Gyllströmin kanssa.[1]
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimellä J. W. Jansson:
- Suomen sahateollisuuden työnantajaliitto 1916-1926. Suomen sahateollisuuden työnantajaliitto, Helsinki 1926
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- J. W. Forsberg : Erikois-laiva-kone-oppi: laivanrakennusta y.m.: teollisuuskoulujen koneenkäyttäjäkursseja ja itse-opiskelua varten; suomentanut J. W. Jansson. Helsinki 1910 (alkuteos Special fartygs-maskinlära)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ a b c d 60 vuotta, Aamulehti, 01.05.1937, nro 116, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d Tamperelainen ampujasuurmestari, Hakkapeliitta, 12.07.1938, nro 28, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Mika Murron Satavuotiaan viimeiset 50-blogi 13.2.2018 : Milli Gyllströmille Lempäälään