Intian itsenäisyysliike

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mohandas Karamchand Gandhi oli yksi modernin Intian perustajahahmoista. Hänet tunnetaan väkivallattoman vastarinnan (satyagraha) kannattajana ja kehittäjänä.

Intian itsenäisyysliike käsittää liikkeitä, filosofioita ja poliittisia organisaatioita joiden päämääränä oli ensin päättää Englannin Itä-Intian kauppakomppanian ja myöhemmin brittihallinto nykyisten Intian, Bangladeshin, Pakistanin ja Myanmarin alueella. Itsenäisyysliikkeen aikana järjestettiin moninaisia kansallisia ja alueellisia kampanjoita, agitaatioita sekä rauhanomaisia että väkivaltaisia pyrkimyksiä itsenäisyyteen.

Rammohan Roy kehitti modernin koulutusjärjestelmän Intiaan. Swami Vivekananda vei maan rikasta kulttuuria länteen 1800-luvun lopulla. Moni maan 1800- ja 1900-lukujen poliittisista johtajista, mukaan lukien Mahatma Gandhi ja Netaji Subhas Chandra Bose, saivat vaikutteita Vivekanandan opeista. Itsenäisyystaistelun viime vaiheet 1920-luvulta eteenpäin käsittivät Gandhin väkivallattoman vastarinnan ja kansalaistottelemattomuuden periaatteita sekä Muhammad Ali Jinnahin perustuslaillisen taistelun vähemmistöjen oikeuksista ja lukuisia muita kampanjoita.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Indian independence movement
Tämä Aasiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.