Hetkiä yössä
| Hetkiä yössä | |
|---|---|
 Elokuvan juliste |
|
| Ohjaaja | Eino Ruutsalo |
| Käsikirjoittaja | Eino Ruutsalo |
| Tuottaja | Eino Ruutsalo |
| Säveltäjä | Osmo Lindeman |
| Kuvaaja | Eino Ruutsalo |
| Leikkaaja | Eino Ruutsalo |
| Lavastaja | Eino Ruutsalo |
| Pääosat |
Yrjö Tähtelä Irja Myllylä Lauri Haapanen Teuvo Mertens Kaarlo Juurela |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Eino Ruutsalo |
| Ensi-ilta | 1961 |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Hetkiä yössä on Eino Ruutsalon esikoisohjaus vuodelta 1961.
Elokuvaa on luonnehdittu symbolistiseksi kohtalondraamaksi.[1]
Yrjö Tähtelää lukuun ottamatta muut näyttelijät ovat harrastelijoita. Cisse Häkkisellä oli elokuvassa pieni osa (nimellä Christer Häkkinen) poikana puussa,[2] kuten myös Ruutsalon pojalla Juha Ruutsalolla.[3]
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Yrjö Tähtelä | … | yövartija, "Kristus" |
| Irja Myllylä | … | nuori rakastavainen |
| Lauri Haapanen | … | nuori rakastavainen |
| Teuvo Mertens | … | vankikarkuri |
| Aila Kokkila | … | synnyttävä nainen |
| Kaarlo Juurela | … | synnyttävän naisen mies |
| Mojo Parikka | … | Ofelia |
| Väinö Marttinen | … | lämmittäjä |
| Aune Sjöroos | … | lehdenjakaja |
| Severi Seppänen | … | roistopomo |
| Aune Hytönen | … | katunainen |
| Armas Kauhanen | … | mies, joka etsii porttia |
| Raija Sinkkonen | … | itkevän lapsen äiti |
| Crister Häkkinen | … | 2. poika puussa |
| Juha Ruutsalo | … | 1. poika puussa |
| Arvo Summanen | … | ryöväri |
| Yrjö Ruutu | … | ryöväri |
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuva esitettiin Jyväskylän kulttuuripäivillä, ja sen jälkeisessä arviossaan nimimerkki h. (Keskisuomalainen) totesi, että se ”poikkeaa rakenteellisesti täysin ns. story-elokuvista, sillä se liikkuu impulssien, assosiaatioiden ja symboolien varassa”. Arvostavasti elokuvaan suhtautui Lassi Nummi (Uusi Kuvalehti), joka painotti sitä, että elokuva on ”vakavasti otettava taiteellinen yritys, jonka kömpelyydet [- -] eivät saa estää meitä näkemästä sen ansioita”. Juhani Lindström (Helsingin Sanomat) huomauttaa, että onneksi Kristus-hahmo-aiheet kuuluvat elokuvan historiaan. Moitteiden jälkeen hän antaa Ruutsalolle kiitosta kuvaustyöstä ja toteaa, että tämä käyttää Helsinkiä tehokkaasti hyväkseen, mutta huomauttaa vielä, että ”Ruutsalon Helsinki muistuttaa epäilyttävästi Pariisia”. Valma Kivitie (Elokuva-Aitta) ei nähnyt kuvauksessa ansioita, eikä Tähtelää lukuun ottamatta myöskään näyttelijätyössä.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kava (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ AP: Hetkiä yössä, Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma, 14/2014 sivu 12
- ↑ Hevosia.com, Juha
- ↑ Hetkiä yössä Elonet. Lehdistöarvio, viitattu 10.4.2014
| ||||||||||||