Henkinen lamaantuminen
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: liian väljä, tämän mukaan esim. epäröinti on henk. lamaantumista |
Henkinen lamaantuminen on psyykkistä laatua oleva tila, jossa ilmenee toimintakyvyttömyyttä. Henkinen lamaantuminen on kestoltaan yleensä lyhytaikaista. Vaikeassa depressiossa syvä lamaannus saattaa kestää viikkoja, jopa kuukausia. Silloin saattaa kriisipsykiatrinen sairaalahoito olla tarpeen. Hoitotarpeen arvioi aina lääkäri, tavallisesti psykiatri: yleensä potilasta tavattuaan ja haastateltuaan.
Skitsofrenia sekä psykoosit voivat nekin olla henkisen lamautumisen aiheuttajina.[1]
Eräs lamaantumisen alkuperä saattaa olla äkillinen syvästi järkyttävä tapahtuma, joka on koettu traumaattisena. Paniikkihäiriö voi sekin aiheuttaa tilapäisen toimintakyvyttömyyden. Voimakkaana koettu häpeän tunne sekä alemmuuden tunnot; itseluottamuksen ja itsearvostuksen puuttumiset ovat suhteellisen yleisiä oireita depressiosairaudessa. Tällöin voidaan puhua joko häpeäromahduksesta, taikka häpeälamaannuksesta. Niin kutsuttu häpeäraivo kuvailtiin sisäänpäin kääntyneenä aggressiona, ja lamaantuminen on tuon tunneimploosion lopputulema.[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Achté & Tamminen: Depressio ja sen hoito, Recallmed, Jyväskylä 1993 ISBN 951-9221-60-3
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/.../khp00031 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Achté & Tamminen: Depressio ja sen hoito, Recallmed, Jyväskylä 1993 Isbn 951-9221-60-3 (s. 205 & 208)