Eero Nallinmaa
Eero Nallinmaa (14. helmikuuta 1917 Vanaja – 1998) oli suomalainen musiikintutkija, konservatorion rehtori ja säveltäjä.[1]
Nallinmaa valmistui kansakoulunopettajaksi 1941 ja hän väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1970. Nallinmaa toimi kansakoulunopettajana 1946–1953, Nokian työväenopiston johtajana 1953–1957 ja Tampereen musiikkiopiston ja konservatorion rehtorina 1957–1980. Hän oli myös Tampereen yliopiston dosenttina 1971–1974.[1]
Nallinmaan tutkimuskohteena olivat 1700- ja 1800-lukujen nuottikirjat. Hänen väitöskirjansa käsitteli Vesilahden Anian kylässä asuneen vänrikki Erik Ulrik Spoofin (1775–1846) kokoamaa nuottikirjaa. Nallinmaa oli myös säveltäjä, hänen sävellyksiinsä kuuluvat muun muassa ooppera Jaakko Ilkka, oratorio Ihmisen poika ja lauluja eri runoilijoiden teksteihin.[1][2]
Eero Nallinmaan arkisto sijaitsee Kansalliskirjastossa ja se sisältää aineistoa vuosien 1934 ja 1998 väliltä.[1]
Nallinmaan puoliso oli lääketieteen lisensiaatti Sole Raevuori,[3] joka oli Yrjö Raevuoren tytär.[4]
Kirjallista tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nokian työväenopisto 1945-1955. Nokian työväenopisto, Tampere 1955
- Erik Ulrik Spoofin nuottikirja, Helsingin yliopiston väitöskirja. Tampere 1969
- Barokkimenuetista masurkkaan : sävelmätutkimuksia. E. Nallinmaa, Tampere 1982
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kansalliskirjasto luettelo nro 641 : Eero Nallinmaa (1917-1998), musiikintutkija
- ↑ Yrjö Punkari : Säätyläissuvut - sukuyhteiskunta uudessa muodossa (Spoofin suku)
- ↑ Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland / 1978 / 624
- ↑ Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland / 1978 / 768
| ||||||||||
