Ardikes ja Telefanes

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ardikes Korinttilainen ja
Telefanes Sikyonlainen
Ἀρδίκης
Τηλεφάνης
Henkilötiedot
Syntynyt?
Korintti ja Sikyon
Ammatti taidemaalari

Ardikes Korinttilainen (m.kreik. Ἀρδίκης, Ardikēs; lat. Ardices) ja Telefanes Sikyonlainen (m.kreik. Τηλεφάνης, Tēlefanēs; lat. Telephanes) olivat kaksi antiikin kreikkalaista taidemaalaria, jotka esitetään taiteenalan varhaisiksi kreikkalaisiksi edustajiksi.[1][2][3]

Ardikeen sanotaan olleen kotoisin Korintista ja Telefaneen Sikyonista.[2] Heidän tarkkaa ajoitustaan ei tunneta. Plinius vanhemman mukaan Ardikes ja Telefanes olivat ensimmäiset kreikkalaiset taiteilijat, jotka piirsivät ääriviivapiirroksia, joissa ilmaistiin myös uloimpien ääriviivojen sisäpuolelle jääneitä osia, kuitenkaan käyttämättä värejä. Tässä heidän taidettaan on verrattu John Flaxmanin ja Moritz Retzschin piirroksiin 1800-luvulla. Plinius sanoo, että tällaisen varjoja jäljentävän ääriviivapiirtämisen (umbra hominis lineis circumducta, pictura linearis), keksijöinä esiintyivät niin egyptiläiset, korinttilaiset kuin sikyonlaisetkin. Hän lisää omana mielipiteenään, että tällaisen piirtämisen keksijä oli joko egyptiläinen Filokles tai korinttilainen Kleanthes, ja sen seuraavat askeleet ottivat Ardikes ja Telefanes, jotka ensimmäisenä lisäsivät piirroksiin myös hahmon sisäosien viivoja (spargentes lineas intus).[2][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Birch, Samuel: History of Ancient Pottery, s. 307. Cambridge library collection. History of Ancient Pottery, nide 1/2. Reprint. Cambridge University Press, 2015. ISBN 9781108081900. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b c Smith, William: ”Ardices (1)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Smith, William: ”Telephanes (1)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Plinius vanhempi: Naturalis historia 35.5.