Alice Munro

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alice Munro
Henkilötiedot
Syntynyt10. heinäkuuta 1931
Wingham, Ontario, Kanada
Kuollut13. toukokuuta 2024 (92 vuotta)
Kansalaisuus kanadalainen
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Palkinnot

Kansainvälinen Booker-palkinto (2009)
Nobelin kirjallisuuspalkinto (2013)

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Alice Ann Munro (o.s. Laidlaw, 10. heinäkuuta 1931 Wingham, Ontario, Kanada13. toukokuuta 2024[1]) oli kanadalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti novelleistaan.[2] Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 2013.[3] Munron suomennettuja novellikokoelmia ovat muun muassa Hyvän naisen rakkaus (1998) ja Karkulainen (2004).

Nuoruus ja opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alice Laidlaw syntyi 1931 Ontarion Winghamissa. Hän oli Robert ja Alice Laidlaw’n vanhin lapsi ja syntyi keskellä 1930-luvun lamaa.[4] Perheen maatilalla kasvatettiin sekä kettuja että siipikarjaa.[5]

Laidlaw opiskeli Länsi-Ontarion yliopistossa englantia ja journalismia, mutta hän jätti opinnot kahden vuoden jälkeen kesken. Hän tapasi yliopistossa ensimmäisen miehensä James Munron, ja he menivät naimisiin vuonna 1951. He muuttivat ensin Vancouveriin ja sitten Victoriaan, missä he perustivat Munro’s Books -nimisen kirjakaupan.[2][6]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Munro oli kotiäitinä ja joutui muun muassa kysymään mieheltään rahaa ruokaostoksiin. Hän alkoi kuitenkin kirjoittaa tyttäriensä nukkuessa. Hän keskittyi lyhyisiin tarinoihin, joita alettiin julkaista aikakauslehdissä, kuten Tamarack Review’ssa, Montrealerissa ja Canadian Forumissa.[5] Munron esikoiskokoelma Dance of the Happy Shades julkaistiin 1968.[2]

Munro sai kehuja ensimmäisestä kokoelmastaan, ja hän alkoi keskittyä uraansa kirjailijana. Toinen kokoelma Lives of Girls and Women julkaistiin 1971 ja [5] kolmas kokoelma Something I’ve Been Meaning to Tell You 1974. Samoihin aikoihin hänen 22 vuotta kestänyt liittonsa myös kaatui, ja Munro elättää itseänsä opettamalla luovaa kirjoittamista. Hän muutti pian takaisin Ontarioon, missä hän tapasi maantieteilijä Gerry Fremlinin, jonka hän oli tuntenut jo opiskeluaikoinaan. He päätyivät yhteen ja muuttivat Clintonin lähistölle.[7]

Munro sai 1977 ensimmäisen tekstinsä The New Yorkeriin. ”Royal Beatings” perustui Munron lapsuudessa isältään saamiin rangaistuksiin. Tämän jälkeen häneltä julkaistiin novelleja myös muun muassa The Paris Review- ja Atlantic Monthly -lehdissä.[5]

Munron kokoelma Kerjäläistyttö julkaistiin 1978, ja vuosina 1977–1981 hän matkusteli ympäri maailmaa ja vieraili muun muassa Australiassa ja Kiinassa. Jupiterin kuut -kokoelmassa (1982) olikin myös Australiaan sijoittuvia novelleja.[8]

Valkoinen tunkio ilmestyi 1986, Nuoruudenystävä 1990 ja Julkisia salaisuuksia 1994. Hyvän naisen rakkaus julkaistiin 1998, Viha, ystävyys, rakkaus 2001, Karkulainen 2005, Sanansaattaja 2006, Liian paljon onnea 2009 ja Kallis elämä 2012.[8] Kallis elämä oli hänen viimeinen novellikokoelmansa, ja hän kertoi, että siinä oli neljä omaelämäkerrallista novellia. Ne olivat Munron mukaan ”ensimmäiset ja viimeiset, ja läheisimmät, asiat, joita minulla on sanottavana elämästäni”.[5]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alice ja James Munro saivat liittonsa aikana neljä tytärtä. Toinen lapsista syntyi ilman munuaisia ja kuoli yhdeksän päivän aikana.[5] Munron toinen puoliso oli Gerry Fremlin, joka kuoli ennen Munroa.[4]

Munro kuoli 92-vuotiaana toukokuussa 2024 hoitokodissa Ontariossa. Hän oli sairastunut dementiaa jo yli kymmenen vuoden ajan.[5]

Munro oli vetäytyvä ja esiintyi harvoin julkisuudessa.[9]

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Munro sai lukuisia palkintoja, kuten kolme Kanadan kenraalikuvernöörin kirjallisuuspalkintoa (vuosina 1968, 1978, 1986) sekä kaksi Giller-palkintoa vuosina 1998 ja 2004.[6] Kanadan Royal Society myönsi hänelle vuonna 1993 Lorne Pierce Medalin.[10] Vuonna 1992 Munro kutsuttiin Yhdysvaltain taide- ja kirjallisuusakatemian ulkomaalaiskunniajäseneksi.[11] Munro sai tuotannosta myönnettävän kansainvälisen Booker -palkinnon vuonna 2009.[12]

Munro palkittiin 2013 Nobelin kirjallisuuspalkinnolla. Ruotsin akatemia nosti palkintoperusteluissa Munron nykynovellin mestariksi.[2]

Munron tytär Sheila on julkaissut lapsuudestaan muistelmateoksen Lives of Mothers and Daughters: Growing Up With Alice Munro, jossa keskeisessä osassa on Alice Munro. Suomeksi Munron tuotantoa on julkaistu Tammen Keltaisessa kirjastossa Kristiina Rikmanin suomennoksina.

Sarah Polleyn ohjaama elokuva Away from Her (2006) pohjautuu Munron novelliin ”The Bear Came over the Mountain” (suom. ”Karhu tuli vuoren takaa”).[2]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Martin, Sandra: Alice Munro, Canadian author who won Nobel Prize for Literature, dies at 92 The Globe and Mail. 14.5.2024. Viitattu 14.5.2024. (englanniksi)
  2. a b c d e Serafin, Steven R: Alice Munro Encyclopedia Britannica. 14.5.2024. Viitattu 14.5.2024. (englanniksi)
  3. Wallius, Anniina: Alice Munro sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon Yle Uutiset. 10.10.2013. Viitattu 5.1.2022.
  4. a b Martin, Sandra: Alice Munro, Canadian author who won Nobel Prize for Literature, dies at 92 The Globe and Mail. 14.5.2024. The Globe and Mail Inc. Viitattu 14.5.2024. (englanniksi)
  5. a b c d e f g Lea, Richard & Cain, Sian: Alice Munro, Nobel winner and titan of the short story, dies aged 92 The Guardian. 14.5.2024. Guardian News & Media Limited. Viitattu 14.5.2024. (englanniksi)
  6. a b Duffy, Dennis: Alice Munro The Canadian Encyclopedia. 14.5.2024. Historica Canada. Viitattu 14.5.2024. (englanniksi)
  7. Edemariam, Aida: Alice Munro: Riches of a double life The Guardian. 4.10.2003. Guardian News & Media Limited. Viitattu 14.5.2024. (englanniksi)
  8. a b Alice Munro British Council. Viitattu 14.5.2024. (englanniksi)
  9. Sundqvist, Janne: Munron suomentaja liikuttui Nobelista Yle Uutiset. 10.10.2013. Viitattu 10.10.2013.
  10. Past Award Winners: Lorne Pierce Medal Royal Society of Canada. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)
  11. Honorary Members American Academy of Arts and Letters. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)
  12. Kanadalainen Alice Munro sai kansainvälisen Man Bookerin Yle Uutiset. 27.5.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]